Uusimmat julkaisut

TVK:n oikeustapauskommentaari 26.5.2023, korvattava

”Nuorena työntekijänä luodaan perusta työturvallisuusasenteelle ja turvallisuuskulttuurille koko työuran ajaksi. Siksi nuorten perehdyttämiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota.”

EFO allmän anvisning 17.5.2023 (Tapaturmavammojen hoitona annettavan fysioterapian korvaaminen)

Tako yleisohje 17.5.2023

Takon yleisohje 17.5.2023

Suomessa sattuu vuosittain yli 3000 putoamiseksi luokiteltua työtapaturmaa. Millä aloilla putoamistapaturmia sattuu ja millaisia ne yleensä ovat? Marja Kaari ja Janne Sysi-Aho Tapaturmavakuutuskeskuksesta keskustelevat aiheesta lyhyellä videolla.

Pikatilasto kertoo muutostrendin ja vahinkolukumäärien vuodenaikavaihtelun. Tiedot päivitetään joka kuukausi.

Kirsi Salo 11.5.2023 Kirjoituksessa käsitellään etätyön työtapaturmaturvan nykytilaa ja avoimia kysymyksiä sekä arvioidaan kehittämistarvetta.

Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) urheilijavakuutusrekisterin mukaan vuonna 2022 päättyneillä pelikausilla oli yhteensä 1262 urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) perusteella vakuutettua urheilijaa.

Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) urheilijavakuutusrekisterin mukaan vuonna 2022 maksettiin korvauksia urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain perusteella vakuutetuille urheilutapaturmissa loukkaantuneille pelaajille yhteensä 1368 vahinkotapahtumasta. Näistä vahinkotapahtumista 996 oli sattunut vuoden 2022 aikana ja loput aikaisempina vuosina.

Rakentamisen päätoimialalla sattui vuonna 2022 palkansaajille yhteensä 13 120 työpaikkatapaturmaa. Määrä laski edellisvuodesta 1,2 %, mutta tapaturmataajuus nousi silti työtuntien vähennyttyä vahinkoja enemmän. Lisäksi työmailla sattui edellisvuotta enemmän työpaikkatapaturmia muiden alojen työntekijöille, esimerkiksi vuokratyöntekijöille.

Ajankohtaiset työturvallisuuden analyysit ja tutkimukset

TVK:n oikeustapauskommentaari 4.5.2023, ei korvattava

Oikeuskäytäntöä ja pohdintaa etätyön työtapaturmasuojasta.

Pakki on asiantuntijoille suunnattu tilastosovellus, josta löydät tietoa korvatuista työtapaturmista ja ammattitaudeista.

Koonti Korkeimman oikeuden (KKO) antamista ennakkopäätöksistä tapaturmavakuutuslain mukaisissa asioissa vuosilta 1998–2022.

Asiassa on kyse korvaukseen oikeuttavista olosuhteista. A on tehnyt etätöitä kotonaan. Hän on ollut lähdössä kokoukseen ja viedessään tavaroita laukkuun hän on kompastunut laturin johtoon, minkä seurauksena hän on satuttanut alaraajansa. Muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen. Äänestysratkaisu 7-3. Tamla 12.4.2023 –879/2022. Asia on ratkaistu vahvennetussa jaostossa.

Vuonna 2022 sattui yhteensä 114 600 palkansaajien työtapaturmaa, joista 92 000 oli työpaikkatapaturmia ja 22 600 työmatkatapaturmia. Työpaikkatapaturmien lukumäärä nousi edellisestä vuodesta 1,6 % ja työmatkatapaturmien jopa 23,5 %. Työmatkatapaturmien lukumäärät ovat vaihdelleet merkittävästi viimeisten vuosien aikana lähinnä koronapandemiaan liittyneiden sulkutoimien ja sääolosuhteiden vuoksi. Viime vuoden kasvuun vaikuttivat kevään ja loppuvuoden liukkaat olosuhteet sekä työntekijöiden paluu koronavuosien jälkeen etätöistä takaisin työpaikoille.

A on ollut tapaturman sattuessa työnantajan järjestämillä hyvinvointipäivillä. Kysymys on siitä, onko tapaturma sattunut työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan korvattavissa olosuhteissa. Äänestysratkaisu 9-1. Tamla 23.2.2023 –1026/2022. Asia on ratkaistu vahvennetussa jaostossa.

Työpaikkatapaturmien taajuus on keskimäärin korkein 10–49 työntekijän pienyrityksissä ja alhaisin suuryrityksissä tai mikroyrityksissä. Toimialojen välillä on eroja; esimerkiksi rakentamisen päätoimialalla suuryritysten taajuustaso on paljon matalampi kuin pienemmissä yrityksissä, teollisuudessa taajuus laskee yrityskoon kasvaessa ja kaupan alalla muuten vakaa taajuustaso puolestaan nousee suuryrityksissä.

Kirsi Pohjolainen 20.3.2023. Kirjoituksen aihe on se, miten mielenterveyden häiriöt näkyvät lakiin perustuvassa työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksessa. Aluksi kerron siitä, minkä takia suomalaiseen sosiaaliturvaan ylipäätään kuuluu erillinen, vakuuttamiseen perustuva järjestelmä työtapaturmien ja ammattitautien työntekijälle aiheuttamien kustannusten korvaamisesta, ja mitä erityispiirteitä sillä on. Seuraavaksi pohdin sitä, miten mielenterveyden häiriöiden korvaaminen näkyy tässä lakisääteisessä vakuutuksessa. Tarkastelen myös sitä, miten muissa maissa suhtaudutaan mielenterveyden häiriöiden korvaamiseen työtapaturmana tai ammattitautina. Kirjoituksen lopussa pohdin, mitä ajankohtaista on nähtävissä mielenterveyden häiriöihin liittyen sosiaaliturvan ja työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen toimintaympäristössä.

Analyysissä käydään läpi vuonna 2022 vakuuttamisvelvollisuutensa laiminlyöneitä työnantajia niiden oikeudellisen muodon, toimialan, vakiintuneisuuden sekä työnantajan kokoa mittaavien seikkojen osalta.

Animaatiossa kerrotaan työtapaturmien taloudellisista vaikutuksista. Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta korvattavien kulujen lisäksi työpaikalle syntyy työtapaturmista monenlaista muuta haittaa, kuten häiriötä, lisätyötä, viivästyksiä ja mainehaittaa. Työtapaturmien taloudellisia vaikutuksia esitetään kahden esimerkkitapauksen avulla: putoamisen aiheuttama ja päähän putoavan painavan esineen aiheuttama työtapaturma. Animaatio on tuotettu yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen kanssa.

TVK kerää jäsenvakuutuslaitoksilta vuosittain lukumäärätiedot valituksista ja itseoikaisupäätöksistä. Vakuutuslaitokset ilmoittavat erikseen tiedot työtapaturma- ja ammattitautilain ja tapaturmavakuutuslain mukaisista valitusasioista ja tehdyistä itseoikaisuista.

Mari Karttunen 1.3.2023. Korkein oikeus antoi 28.11.2022 ennakkoratkaisun, jolla se katsoi vakuutetulla todetun astman todennäköisesti pääasiallisesti aiheutuneen altistumisesta kosteusvauriomikrobeille työpaikalla ja vakuutetun astman siten olevan ammattitautina korvattava. Näin siitä huolimatta, ettei vakuutetulle ollut tehty kosteusvauriomikrobien aiheuttaman ammattiastman diagnosoinnissa vakiintuneesti edellytettyä PEF-työpaikkaseurantaa. Tässä kirjoituksessa taustoitetaan sitä, miksi PEF-työpaikkaseurannalla on ollut tämän kaltaisissa ammattitautiratkaisuissa suuri merkitys, analysoidaan Korkeimman oikeuden ratkaisua ja pohditaan sitä, mitä johtopäätöksiä ratkaisun perusteella voidaan tehdä ja mikä ammattitautikäsittelyssä ratkaisun myötä muuttuu.

Ennakkotietojen mukaan Suomessa sattui vuonna 2022 yhteensä 24 kuolemaan johtanutta työpaikkatapaturmaa. Tapausten lukumäärä lähes tuplaantui edellisvuoteen verrattuna

Anvisningar för överföringsförfarandet ger anvisningar om förfarandet för olika praktiska situationer vid överföring av den fortlöpande obligatoriska försäkringen till ett annat försäkringsbolag. Bestämmelser om överföringsförfarande finns i 162 § i lagen om olycksfall i arbetet och yrkessjukdomar.' (Siirtomenettelyohjeet 2023)

Siirtomenettelyohje antaa menettelytapaohjeita erilaisiin käytännön tilanteisiin jatkuvan pakollisen vakuutuksen siirtämisessä toiseen vakuutusyhtiöön. Siirtomenettelystä säädetään työtapaturma- ja ammattitautilain 162 §:ssä.

TVK anvisningar 16.2.2023. Försäkringshandboken redogör för vad en arbetsolycksfalls- och yrkessjukdomsförsäkring som föreskrivs i lagen om olycksfall i arbetet och om yrkessjukdomar är: vem som är försäkringsskyldig, vilka som omfattas av försäkringen och det område inom vilket det arbete som ska utföras ska försäkras. I handboken beskrivs också försäkringens livscykel från ansökan till att försäkringen upphör. I handboken tas inte ställning till på vilket sätt försäkringspremierna fastställs. Det redogörs inte heller noggrant för skadefall eller de ersättningar som utbetalas på grund av skadefall. Försäkringshandboken strävar i första hand att redogöra för försäkringsförfarandet I början av handboken beskrivs huvuddragen i arbetsolycksfalls- och yrkessjukdomsförsäkringen. I slutet finns en förteckning över de viktigaste lagarna och deras förkortningar. Försäkringshandboken har utarbetats av TVK:s och försäkringsbolagens experter. (Vakuutuskäsikirja 2023)

TVK ohje 16.2.2023. Vakuutuskäsikirja kertoo, mikä on työtapaturma- ja ammattitautilaissa säännelty työtapaturma- ja ammattitautivakuutus: kuka on vakuuttamisvelvollinen, ketkä kuuluvat vakuutukseen ja missä tehtävä työ on vakuutettava. Myös vakuutuksen elinkaari sen hakemisesta päättymiseen on kuvattu. Käsikirja ei ota kantaa siihen, miten vakuutusmaksut määräytyvät. Vahinkotapahtumista tai niiden johdosta maksettavista korvauksista ei myöskään kerrota tarkoin. Vakuutuskäsikirja pyrkii keskittymään nimensä mukaisesti vakuuttamiseen. Käsikirjan alussa on kuvaus työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen pääpiirteistä. Lopussa on luettelo keskeisimmistä laeista ja lyhenteistä. Vakuutuskäsikirjan ovat laatineet TVK:n ja vakuutusyhtiöiden asiantuntijat.

Alla listattuna Tapaturmavakuutuskeskuksen tietoon tulleet työpaikkakuolemat vuonna 2023. Tapaukset ovat listattuna tietoon tulojärjestyksessä. Listalla ovat mukana sellaiset tapaukset, jotka ovat sattuneet työssä työntekijöille tai yrittäjille. Listalla ei ole mukana työmatkalla sattuneita, eikä talkoo- tai vapaaehtoistöissä sattuneita kuolemantapauksia.

Janne Sysi-Aho 8.2.2023. Tilastokeskus julkaisi jo vuoden 2022 tiedot palkansaajien tekemien työtuntien määristä. Muutos vuodesta 2021 vuoteen 2022 oli +1,9 %. Toimialoittaiset muutokset ovat kuitenkin suurempia ja myös suhteessa koronapandemiaa edeltävään vuoteen 2019 näyttävät jo rakennemuutosta tapahtuneen. Suurilla muutosprosenteilla on todennäköisesti heiluttava vaikutus myös tapaturmataajuuslukuihin.

Vakuutusoikeuden (VakO) antamia ratkaisuja, jotka koskevat TyTAL:n soveltamista. Ratkaisuvuosi 2023

Etätyössä kotonaan työskennellyt A kolautti etäkokoukseen osallistuessaan kahvimukin hampaaseensa. Vakuutusoikeus kumosi tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen ja jätti asian vakuutuslaitoksen antaman päätöksen lopputuloksen varaan. Vakuutusoikeus katsoi, että vaikka A oli osallistunut kahvia juodessaan etäkokoukseen, itse kahvinjuonti, jonka seurauksena tapaturma oli aiheutunut, ei kuulunut hänen työtehtäviinsä. Näin ollen tapaturman ei voitu katsoa sattuneen työtapaturma- ja ammattitautilain 21 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla työnteon yhteydessä eikä A ollut oikeutettu kyseisen lain mukaisiin korvauksiin. Lainkohdat: Työtapaturma- ja ammattitautilaki 15 § 1 mom., 20 §, 21 § 1 mom. ja 25 §

Asiassa on kyse myötävaikutusvähennyksen suuruudesta. Vakuutuslaitos on tehnyt päivärahaan 50 %:n myötävaikutusvähennyksen päihtymyksen/törkeän huolimattomuuden johdosta. Muutoksenhakulautakunta valituksen enemmälti hyläten muutti valituksenalaista päätöstä ja katsoi kohtuulliseksi myötävaikutusvähennykseksi 30 %. Tamla 1.2.2023 –3755/2021. Asia on ratkaistu vahvennetussa jaostossa. Äänestysratkaisu 6-4. Asiaa koskeva valitus on vireillä vakuutusoikeudessa.

Elina Holmas 30.1.2023. Johdanto: Yhdysvalloissa noin 10 - 20 % yrityksistä luokittelee työnsuorittajan väärin itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi ja väärinluokittelu voi koskea jopa 10 % työnsuorittajista eli useita miljoonia yhdysvaltalaisia. Kirjoituksessani kerron siitä, millaisen sääntelyn pohjalta ja millaisten työvälineiden avulla Yhdysvalloissa tehdään rajanvetoa työsuhdetyön ja yrittäjätyön välillä. Oikeuskäytännössä työnsuorittajan ja työnteettäjän välisen oikeussuhteen luokittelussa on käytetty apuna erilaisia testejä kuten taloudellisia realiteetteja arvioivaa testiä ja ns. ”ABC-testiä”. Yhdysvalloissa työtapaturmavakuutusjärjestelmä perustuu yksityisten vakuutusyhtiöiden myöntämiin työtapaturmavakuutuksiin vastaavalla tavalla kuin Suomessa. Lisäksi osavaltiossa voi olla yleinen työtapaturmavakuutusrahasto (kuten New York State Insurance Fund), joka myöntää vakuutuksen myös sellaiselle työnantajalle, joka ei sitä vakuutusyhtiöstä saa. Seuraan Yhdysvaltojen työtapaturmavakuutusmarkkinoita mm. Business Insurance lehden artikkeleiden kautta. Suomessa työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksessa tehdään vastaavalla tavalla rajanvetoa työsuhdetyön ja yrittäjätyön välillä ja TVK antoikin vuonna 2021 kolme ratkaisua siitä, sovelletaanko ruokalähetin tekemään ruoankuljetustyöhön työtapaturma- ja ammattitautilakia. Voit lukea lisää TVK:n antamista ratkaisuista aiemmasta asiantuntija pohtii -kirjoituksestani. Tähän kirjoitukseen olen koonnut vertailevaa tieto Yhdysvalloista, joissa esimerkiksi alustatalouden volyymit ovat Suomeen verrattuna aivan eri kokoluokassa. On myös kiinnostavaa oppia, miten muissa maissa tehdään vastaavia ratkaisuja ja millaisia trendejä sieltä on odotettavissa.

Onlineutbildningen om arbetsolycksfalls- och yrkessjukdomsförsäkring – Tecknande av försäkring och försäkringspremie har utarbetats för försäkringsinstitutionernas ersättnings- och försäkringshandläggare och för andra som behöver information om olycksfall i arbetet och yrkessjukdomar.

Haittaraha kertakorvauksena 2023 voimassa olevien sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (518/2022) määriteltyjen laskuperusteiden mukaisena. Haittarahan kertakorvaustaulukko. Haittarahataulukko.

Ranskan Eurogip on koonnut vertailun koronan (Covid-19) korvaamisesta ammattitautina ja/tai työtapaturmana. Vertailussa on mukana 9 EU-maata (Saksa, Belgia, Tanska, Espanja, Suomi, Ranska, Italia, Luxemburg ja Ruotsi).

TVK:n kokoamaan Työtapaturmavakuutus numeroina 2021 -julkaisuun on kerätty kaikki saatavilla oleva oleellinen tilastotieto työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta.

Havaintoja korvauskäytännöstä 9.1.2023

Havaintoja korvauskäytännöstä 9.1.2023

Elina Holmas 3.1.2023. Kirjoitukseen on koottu havaintoja työtapaturmavahingoissa esiintyvästä korvauksensaajan vilpistä ja petoksesta. Kirjoituksessa on myös vertailevaa tietoa Yhdysvalloista. Kirjoitus ei käsittele työnantajien vilpillistä menettelyä työtapaturmavakuutusjärjestelmässä tai yleisesti harmaata taloutta. Työnantajien vilpillinen menettely näkyy etenkin vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyöntinä. TVK valvoo työnantajien vakuuttamisvelvollisuutta. Valtiokonttori ratkaisee TVK:n hakemuksesta, onko työnantaja laiminlyönyt vakuuttamisvelvollisuutensa, ja velvoittaa laiminlyöneen työnantajan maksamaan vakuutusmaksua vastaavan maksun sekä laiminlyöntimaksun. TVK julkaisee vuosittain raportin ja analyysin suorittamastaan vakuuttamisvelvollisuuden valvonnasta.

Palkansaajien vahvistettujen tapaturmaeläkkeiden lukumäärä nousi vuonna 2021.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan (Tamla) antamia ratkaisuja, jotka koskevat TyTAL:n soveltamista. Ratkaisuvuosi 2023