Uusimmat julkaisut

TVKL-2026-08, 20.5.2026

Pikatilasto kertoo vahinkolukumäärien vuodenaikavaihtelun. Tiedot päivitetään joka kuukausi.

Pyöröpaalaajan takaportin alla työskennellyt maatalousyrittäjä vammautui puristumisen seurauksena vakavasti, kun noin 600 kiloa painava takaportti laskeutui äkillisesti hydrauliikkaletkun irrottua liittimestään. Onnettomuuden taustalla olivat takaportin ylhäällä pysymisen varmistamatta jättäminen, koneen huoltoon ja suunnitteluun liittyneet riskitekijät sekä kiireinen työtilanne. Tutkinnassa korostuvat teknisten turvaratkaisujen merkitys, käyttöohjeiden noudattaminen ja yksintyöskentelyn turvallisuus.

Viime vuonna Suomessa sattui hieman alle 500 työmatkatapaturmaa sähköpotkulaudalla liikkuville palkansaajille. Tämä on noin 2 % kaikista vuoden 2025 työmatkatapaturmista. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan, millaisia skuuttitapaturmat ovat ja miten niiden tilastointi antaa tärkeää tietoa tapaturmien ennaltaehkäisemiseen.

Kirsi Pohjolainen 4.5.2026 Korkeimman oikeuden tammikuussa 2026 antama ratkaisu KKO:2026:4 masennuksen korvattavuudesta työtapaturman seurauksena on saanut aikaan pohdiskelua työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen sosiaalivakuutusluonteesta sekä sen näkymisestä korvauskäsittelyssä ja valitusvaiheessa. Korkeimman oikeuden ratkaisut vaikuttavat tuovan vahingonkorvausoikeudellisen elementin siihen harkintaan, mitä pidetään työtapaturman seurauksena.

Kirsi Pohjolainen 29.4.2026 Korkein oikeus antoi tammikuussa ratkaisun KKO:2026:4 masennuksen korvattavuudesta työtapaturman seurauksena. Tässä TVK:n asiantuntijan kirjoituksessa pohditaan sitä, miten Korkeimman oikeuden tulkinta aiheutuneesta vahingosta sopii yhteen työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen vahinkotapahtuman, työtapaturman käsitteen ja laissa vaadittavan syy-yhteyden kanssa, ja miksi ratkaisu voidaan kokea ongelmalliseksi.

TVK:n oikeustapauskommentaari 28.4.2026, korvattava

Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa työpaikkatapaturmien määrä on ollut vakaa koronapandemian aiheuttaman notkahduksen jälkeen ja työpaikkatapaturmien taajuus on ollut laskusuunnassa vuodesta 2017. Toimiala on suhdanneherkkä, mikä heijastuu myös työtapaturmamääriin. Vakavien työtapaturmien osuus (n. 4 %) on keskimääräistä alhaisempi. Samoissa työympäristöissä työskentelee paljon myös yrittäjiä ja muiden alojen työntekijöitä.

Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus (SopS 54-55/2014) on valtioiden välinen sopimus. Sopimus täydentää EU:n sosiaaliturva-asetuksia (883/2004 ja 987/2009) Pohjoismaiden (Suomi, Islanti, Norja, Ruotsi ja Tanska) välillä liikkuvien ihmisten sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa ja antaa suhteessa asetuksiin joissakin tapauksissa lisää oikeuksia.

Asentaja jäi huoltotyön aikana tukemattoman alas laskeutuneen lavetin alle. Tapauksessa korostuvat puutteet muun muassa mekaanisessa tuennassa, riskien arvioinnissa, työohjeiden noudattamisessa, työn johtamisessa, sekä koneen ja koneyhdistelmän koneturvallisuudessa.

In 2025, a total of 19 fatal accidents were reported to TVK and investigated through the occupational accident investigation (TOT) processes. Of these cases, an actual so-called preparatory investigation was conducted in ten cases, in which nine employees and one farmer was killed. The accidents occurred mainly in the construction and transportation sectors, with a particular focus on hazardous situations involving crushing, falls, and the handling of heavy loads. The vast majority of the cases were so-called traditional occupational accidents, where the underlying risk factors and preventative measures are already well known.

Tekoälyn kyky ymmärtää vapaata tekstiä on nykyään jo hyvällä tasolla. Mutta miten se pärjää, kun sille syötetään kymmeniätuhansia, usein puhekielisiä ja joskus hyvinkin epäselviä työtapaturmakuvauksia?

Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) urheilijavakuutusrekisterin mukaan vuonna 2025 maksettiin korvauksia urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain perusteella vakuutetuille urheilutapaturmissa loukkaantuneille pelaajille yhteensä 1661 vahinkotapahtumasta. Näistä vahinkotapahtumista 1221 oli sattunut vuoden 2025 aikana ja loput aikaisempina vuosina.

Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) urheilijavakuutusrekisterin mukaan vuonna 2025 päättyneillä pelikausilla oli yhteensä 1304 urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) perusteella vakuutettua urheilijaa.

TVKL-2026-06, 9.4.2026

Tasavallan presidentti on 27.3.2026 vahvistanut lain sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain muuttamisesta (211/2026) ja lain hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain muuttamisesta (210/2026). Muutokset tulevat voimaan 14.4.2026.

The truck driver transported a semi-trailer from the port to the hub depot, where the unloading preparations led to a fatal accident. The truck driver used a knife to cut the load strap supporting the broken pallet, resulting in heavy cargo falling on top of the driver and causing fatal injuries. The incident highlights the importance of careful planning and risk management during loading and unloading.

Tyypillinen työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen vakuuttamisvelvollisuutensa laiminlyönyt työnantaja oli osakeyhtiömuotoinen pitkään toiminut yritys, joka työllisti vuositasolla vain muutaman työntekijän.

Kysymys on päivärahan suuruudesta ensimmäisen 28 päivän ajalta vahinkotapahtumasta lukien, kun vahinkotapahtuma on sattunut varusmiespalveluksessa. Muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen. Äänestysratkaisu 8-2. Tamla 18.3.2026 – 3033/2024. Asia on ratkaistu vahvennetussa jaostossa

TVK:n tietoon tuli vuonna 2025 kaikkiaan 19 kuolemaan johtanutta tapaturmaa, joita selviteltiin työpaikkaonnettomuuksientutkinnan (TOT) prosesseissa. Näistä tapauksista varsinainen ns. valmisteleva tutkinta tehtiin kymmenen tapauksen osalta, joissa kuoli yhdeksän palkansaajaa ja yksi maatalousyrittäjä. Tapaturmat sattuivat pääasiassa rakennus- ja kuljetusalalla, ja niissä korostuivat puristumiset, putoamiset ja raskaiden taakkojen hallintaan liittyvät vaaratilanteet. Valtaosa tapauksista oli niin sanottuja perinteisiä työtapaturmia, joiden taustalla olevat riskitekijät ja ehkäisykeinot ovat jo hyvin tunnettuja.

Vuonna 2025 sattui palkansaajille 107 000 työtapaturmaa, joista 87 000 oli työpaikkatapaturmia ja 20 000 työmatkatapaturmia. Palkansaajien työtapaturmien lukumäärä jäi aiempaa vuotta alhaisemmaksi, johtuen työmatkatapaturmien vähenemisestä. Työpaikkatapaturmien taajuus nousi hieman edellisvuodesta.

Asiassa on kysymys siitä, korvataanko takin rikkoutuminen, kun vahingoittunut henkilö on itse tapaturman jälkeen rikkonut vaatettaan ennen kuin sairaanhoidon ammattilaisen antama sairaanhoito on alkanut. Muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen. Äänestysratkaisu 8-2. Tamla 5.3.2026 – 549/2025. Asia on ratkaistu vahvennetussa jaostossa

TVK kerää jäsenvakuutuslaitoksilta vuosittain lukumäärätiedot valituksista ja itseoikaisupäätöksistä. Vakuutuslaitokset ilmoittavat erikseen tiedot työtapaturma- ja ammattitautilain ja tapaturmavakuutuslain mukaisista valitusasioista ja tehdyistä itseoikaisuista.

Telakalla aluksen peräluukun mitoituksen aikana sattunut päällysteraksin katkeaminen johti asentajan putoamiseen korkealta, kun luukku avautui yllättäen nostotyön aikana. Tapaus tuo esiin töiden yhteensovittamisen, nostojen huolellisen ennakkosuunnittelun ja apuvälineiden asianmukaisen varmistamisen tärkeyden onnettomuuksien ehkäisyssä.

TVKL-2026-04, 27.2.2026

TVKL-2026-05, 27.2.2026

Tässä blogisarjassa tarkastellaan riskienhallintaa ja sen osa-alueita laajasti eri näkökulmista. Lähtökohtana on riskienhallinnan fundamentaalinen rooli organisaatioiden strategisen suunnittelun moottorina. Yksityiskohtaisemmissa ja käytännöllisemmissä pohdinnoissa korostuvat tapaukset, joissa riskienhallinnan epäonnistumiset ovat johtaneet onnettomuuksiin. Ensimmäisessä osassa pohdittiin ennakoinnin tärkeää roolia riskienhallinnan kokonaisuudessa. Tässä toisessa osassa nostetaan pääosaan ennakointi, ja pohditaan syvällisemmin, mitä ennakoinnilla oikeastaan tarkoitetaan. Sarjan seuraavissa osissa tarkastellaan riskienhallinnan ja turvallisuusjohtamisen suhdetta sekä riskienhallinnan roolia onnettomuuksissa ja niiden tutkinnoissa.

TVK:n kokoamaan Työtapaturmavakuutus numeroina 2024 -julkaisuun on kerätty kaikki saatavilla oleva oleellinen tilastotieto työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta.

Alla listattuna TOT-tutkintaprosessin kautta tietoon tulleet työpaikkakuolemat, sekä muut lievemmät työtapaturmat, joista on jatkettu TOT-tutkintaa tutkintaryhmissä. Tapaukset ovat listattuna tietoon tulojärjestyksessä. Listan tiedot eivät ole vertailukelpoisia TVK:n virallisen vahinkotilaston kanssa.

Työtapaturmia tarkastellaan ja analysoidaan tavanomaisesti lyhyinä aikasarjoina, sillä pitkän aikavälin tiedonkeruuseen liittyy paljon erilaisia epäjatkuvuuksia ja eri vuosien vertailtavuuden haasteita. Pitkät aikasarjat antavat kuitenkin arvokasta tietoa siitä, miten työelämä ja työhön liittyvät riskit ovat muuttuneet vuosikymmenten aikana kokonaisuuden tasolla. Tässä kirjoituksessa kerrotaan keskeisiä havaintoja vahinkojen lukumäärien, työtuntien ja tapaturmataajuuksien pitkistä aikasarjoista ja avataan tilastojen taustaa.

Asiassa on kyse siitä, kenelle päivärahakorvaus kuuluu maksaa. Vakuutuslaitos on maksanut päivärahan työnantajalle työtapaturma- ja ammattitautilain 139 §:n mukaisesti sillä perusteella, että työnantaja on maksanut A:lle tämän työsuhteen loppuessa vuosilomakorvauksen, lomarahan sekä työaikapankin rahakorvauksen. A vaatii, että myönnetty päiväraha maksetaan kokonaisuudessaan hänelle eikä työnantajalle. Muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen. Äänestysratkaisu 9-1. Tamla 29.1.2026 – 3091/2024. Asia on ratkaistu vahvennetussa jaostossa.

Korkein oikeus katsoi A:lla todetun masennuksen todennäköisesti olevan seurausta työtapaturmasta ja siihen liittyneestä hoitovahingosta, joka oli aiheuttanut A:lle kroonisen kivun ja liikkumisen vaikeutumisen. Masennuksen katsottiin siten oikeuttavan tapaturmakorvaukseen. Ks. KKO: 2011:69, KKO:2012:12, KKO:2013:7, KKO:2017:96 Antopäivä 20.1.2026. Diaarinumero VA2024/7. Taltionumero: 38

Tasavallan presidentti on 16.1.2026 vahvistanut lain työtapaturma- ja ammattitautilain 141 §:n muuttamisesta (64/2026) ja yleistukea koskevan lain (48/2026). Muutokset tulevat voimaan 1.5.2026.

TVKL-2026-01, 15.1.2026

Tässä blogisarjassa tarkastellaan riskienhallintaa ja sen osa-alueita laajasti eri näkökulmista. Lähtökohtana on riskienhallinnan fundamentaalinen rooli organisaatioiden strategisen suunnittelun moottorina. Yksityiskohtaisemmissa ja käytännöllisemmissä pohdinnoissa korostuvat tapaukset, joissa riskienhallinnan epäonnistumiset ovat johtaneet onnettomuuksiin. Tässä ensimmäisessä osassa pohditaan ennakoinnin tärkeää roolia riskienhallinnan kokonaisuudessa. Sarjan seuraavissa osissa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin ennakointia, riskienhallinnan ja turvallisuusjohtamisen suhdetta sekä riskienhallinnan roolia onnettomuuksissa ja niiden tutkinnoissa.

TVK laatii vuosittain ennusteen tulevan vuoden pakollisen työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen sekä työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen keskimääräisestä vakuutusmaksusta, joka ilmaistaan prosentteina palkoista.

Syftet med anvisningen är att komplettera bestämmelserna i OlyL och SHM:s förordning (1589/2015) om överföringsförfarandet och statistiksammanställning. I lagen (162 §) föreskrivs om överföringen av försäkring till ett annat försäkringsbolag.

TVK anvisningar 9.1.2026 Försäkringshandboken beskrivs försäkringens livscykel från ansökan till att försäkringen upphör. Försäkringshandboken har utarbetats av TVK:s och försäkringsbolagens experter.

Haittaraha kertakorvauksena 2026 voimassa olevien sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (800/2024) määriteltyjen laskuperusteiden mukaisena. Haittarahan kertakorvaustaulukko. Haittarahataulukko.

Siirtomenettelyohjeen tarkoituksena on täydentää työtapaturma- ja ammattitautilain (TyTAL) ja sosiaali- ja terveysministeriön antaman asetuksen (1589/2015) säännöksiä siirtomenettelystä ja tilastohistoriasta. Siirtomenettelystä säädetään työtapaturma- ja ammattitautilain 162 §:ssä.

Vakuutuskäsikirja on TVK:n antama ohje, jonka ovat laatineet TVK:n ja vakuutusyhtiöiden asiantuntijat.

Korkeimman oikeuden (KKO) antamia ratkaisuja, jotka koskevat TyTAL:n soveltamista. Ratkaisuvuosi 2026.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan (Tamla) antamia ratkaisuja, jotka koskevat TyTAL:n soveltamista. Ratkaisuvuosi 2026

Suomen Pankin ilmoittama korkolain 4 §:n 1 momentin mukainen viivästyskorko ajalle 1.1.- 30.6.2026 on 9,5 % vuodessa.

Suomen Pankin ilmoittama kaupallisissa sopimuksissa käytetty korkolain 4 a §:n 1 momentin mukainen viivästyskorko ajalle 1.1.–30.6.2026 on 10,5 % vuodessa.

Tapaturmavakuutuslaitokset maksoivat vuonna 2024 korvauksia yhteensä 589 miljoonaa euroa eli 3,6 % enemmän kuin vuonna 2023.

Mari Karttunen 19.12.2025 Työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella voidaan korvata myös työtapaturmasta johtuva henkinen järkytysreaktio. Korvausten laajuus ja kesto vaihtelevat. Korvauksiin vaikuttaa muun muassa henkisen järkytysreaktion laatu, tapahtuman vakavuus ja muut tapauskohtaiset tekijät.

Kuorma-auton kuljettaja kuljetti satamasta puoliperävaunun jakeluterminaaliin, jossa kuorman purun valmistelut johtivat kohtalokkaaseen onnettomuuteen. Kuorma-auton kuljettaja katkaisi puukolla murtunutta kuormalavaa tukeneen kuormaliinan, minkä seurauksena painava kuorma kaatui ja putosi hänen päälleen, aiheuttaen kuolemaan johtaneet vammat. Tapaus korostaa kuormauksen ja purkutoimenpiteiden huolellisen suunnittelun ja riskienhallinnan merkitystä.

Ville Lilja 18.12.2025 Työtapaturmavakuutusjärjestelmä turvaa suomalaisia työntekijöitä työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Järjestelmä on rakennettu merkittävältä osin täysin rahastoivaksi, mikä on tärkeää taloudellisen vakauden kannalta. Järjestelmän rahoituksessa kuitenkin myös jakojärjestelmällä on oma keskeinen roolinsa.

Palkansaajien vahvistettujen tapaturmaeläkkeiden lukumäärä laski vuonna 2024

Tako yleisohje 8.12.2025 (ammattitautiohje)

Elina Holmas 5.12.2025 Perustevalitus on harvinainen mutta tärkeä muutoksenhakukeino työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen vakuutusmaksujen maksuunpanoon liittyvissä asioissa. Vaikka työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisissa asioissa tavallisia valituksia tehdään vuosittain tuhansia, perustevalituksia käsitellään vain joitakin kymmeniä. Tässä kirjoituksessa syvennyn perustevalituksen merkitykseen ja sen eroihin tavalliseen valitukseen nähden sekä kerron tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisuista tekemistäni havainnoista.

Lakisääteisessä tapaturmavakuuttamisessa on useita sudenkuoppia, joihin kompastutaan säännöllisesti. Jutun luettuasi osaat välttää niistä jo muutaman.

Hallitus on 4.12.2025 antanut eduskunnalle esityksen laiksi Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Esitys sisältää myös ehdotuksen laiksi työtapaturma- ja ammattitautilain 255 §:n muuttamisesta. (HE 183/2025 vp) Lakien on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.6.2026.

Pääasiassa karjataloutta harjoittavan maatilan yrittäjä oli hyvin kokenut työssään. Tilalla oli tapahtumahetkellä yhteensä kymmenen 1-2 vuotiasta sonnia. Todennäköisesti yrittäjä meni sonnien karsinaan levittämään kuiviketta. Hän jäi karsinassa sonnien ruhjomaksi, jonka seurauksena sai kuolemaan johtaneet vammat. Lomittaja löysi yrittäjän karsinasta useita tunteja onnettomuuden sattumisen jälkeen.

Työmatkatapaturmia sattuu Suomessa vuosittain yli 20 000. Suurin osa niistä on jalankulkijoiden liukastumisia tai kaatumisia. Työmatkan liikkumisvalinnoilla on väliä – tapaturmat ja niiden torjuntakeinot ovat erilaisia eri liikkumistavoilla. Keskimäärin yksi sadasta työntekijästä loukkaantuu työmatkalla vuosittain. Tapaturmia sattuu erityisesti, kun lämpötila on nollan tienoilla.

Asiassa on kyse siitä, oliko vahinkotapahtuma sattunut korvaukseen oikeuttavissa olosuhteissa. A on liukastunut ja kaatunut eteisessä selälleen, kun hän on lähtenyt kotoa töihin ja palannut takaisin eteiseen hakemaan työssä tarvitsemiaan kumisaappaita. Muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen. Muutoksenhakulautakunta katsoi, että vahinkotapahtuman ei voitu katsoa sattuneen työtapaturma- ja ammattitautilakiin perustuvissa korvattavissa olosuhteissa. Äänestysratkaisu 9–1. Esittelijän eriävä mielipide. Tamla 20.11.2025 – 3150/2024. Asia on ratkaistu vahvennetussa jaostossa

Antti Pulkkinen Tapaturmavakuutuskeskus ja Vakuutuskeskus pitävät yhdessä yllä referenssikuolevuusmallia. Malli ennustaa ikäkohtaisen kuolevuuden tulevaa kehitystä Suomessa, ja sitä käytetään lakisääteisiin vahinkovakuutuksiin liittyvien elinikäisten korvausten, esimerkiksi tapaturmaeläkkeiden, varaamiseen vakuutusyhtiöiden taseeseen.

TVKL-2025-13, 12.11.2025

Tapaturmavakuutuslaissa (TapVakL) (608/1948) mainitut rahamäärät tarkistetaan vuosittain tapaturmavakuutuslain 60 §:n mukaisesti joko työntekijän eläkelain 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella tai työntekijän eläkelain 98 §:ssä tarkoitetulla työeläkeindeksillä. Sosiaali- ja terveysministeriö on 24.10.2025 vahvistanut vuoden 2026 palkkakertoimeksi 1,712 ja työeläkeindeksiksi 3104.

Mari Karttunen 29.10.2025 Työtapaturma- ja ammattitautilaissa asetetaan erilliset edellytykset henkisten järkytysreaktioiden korvaamiselle työtapaturman seurauksena. Tarkastelen sitä, mitä nämä edellytykset käytännössä tarkoittavat.

Työtapaturma- ja ammattitautilaissa (TyTAL) mainitut rahamäärät ovat vuoden 2014 indeksitasossa. Rahamäärät tarkistetaan vuosittain joko työntekijän eläkelain 96 §:n mukaisella palkkakertoimella tai työntekijän eläkelain 98 §:n mukaisella työeläkeindeksillä. Sosiaali- ja terveysministeriö on 24.10.2025 vahvistanut vuoden 2026 palkkakertoimeksi 1,712 ja työeläkeindeksiksi 3104.

Urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) 17 §:n mukaan siinä säädetyt rahamäärät tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella ja pyöristetään lähimmäksi täydeksi kymmeneksi euroksi. Rahamäärät ovat laissa vuoden 2009 tasolla (palkkakerroin 1,192). Sosiaali- ja terveysministeriö on 24.10.2025 vahvistanut vuoden 2026 palkkakertoimeksi 1,712.

TVK laatii vuosittain ennusteen tulevan vuoden palkkasummakehityksestä perustuen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) julkaisemiin tietoihin.

Merja Salonen 10.10.2025 Valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies valvovat myös työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen (TyTA) toimeenpanon lainmukaisuutta. Ratkaisukäytäntöjen seuranta kannattaa, sillä tuoreista ratkaisuista löytyy oikeusohjeita ja linjauksia lainmukaiseen menettelyyn.

TVKL-2025-12, 6.10.2025

Elina Isaksson 1.10.2025 Asunnon ja työpaikan välisellä matkalla korvaussuoja on voimassa vain sellaisen toiminnan aikana, joka katsotaan työmatkalle tavanomaiseksi. Kirjoituksessa pohditaan mikä on tavanomaista toimintaa työmatkalla, ja mikä taas ei. Työntekijälle voi tulla yllätyksenä, että korvaussuoja työmatkalla vaihtelee tapahtumahetkisen tekemisen mukaan.

Hallitus on 22.9.2025 antanut eduskunnalle esityksen yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi. Esitys sisältää myös ehdotukset laiksi työtapaturma- ja ammattitautilain 141 §:n muuttamisesta ja laiksi maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain 97 §:n muuttamisesta. (HE 112/2025 vp) Lakien on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.5.2026.

Kirsi Pohjolainen 18.9.2025 Tämän kirjoituksen tavoitteena on kertoa siitä, miltä työtapaturmien ja ammattitautien muutoksenhaku näyttää valitusasteiden toimintakertomusten valossa. Kirjoituksen lähdeaineistona ovat olleet tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan, vakuutusoikeuden ja korkeimman oikeuden toimintakertomukset vuodelta 2024.

Kirsi Pohjolainen 10.9.2025 Oikeusturvaan kuuluu mahdollisuus kyseenalaistaa päätöksentekijän tekemä ratkaisu. Näin on myös työtapaturman ja ammattitaudin korvauskäsittelyssä, jossa vakuutusyhtiö päätöksellään antaa ratkaisun työtapaturman/ammattitaudin korvattavuudesta tai siitä, mitä etuuksia maksetaan. Työntekijä voi haastaa vakuutusyhtiön ratkaisun valituksellaan tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan. Oikeusturvaan kuuluu myös muutoksenhakemisen helppous ja mahdollisimman alhainen hinta. Näistä asioista on huolehdittu, kun on luotu toimeentuloturvan asioihin erillisiin muutoksenhakulautakuntiin ja vakuutusoikeuteen perustuva muutoksenhakutie. Tässä kirjoituksessa kerrotaan työtapaturman ja ammattitaudin korvausasiassa annettavan päätöksen muutoksenhausta. Kirjoituksessa otetaan kantaa myös muutamiin muutoksenhaun ajankohtaisiin teemoihin, kuten korkeimpaan oikeuteen työtapaturma-asian ylimpänä oikeusasteena ja oikeudenkäyntikuluihin.

Johanna Heiskanen 10.9.2025 Tapaturmavakuutuskeskuksessa (TVK) tehdään vakuuttamisvelvollisuuden valvontaa pääasiassa jälkikäteisenä massavalvontana rekisteritietojen perusteella. Tämä työ on myös osa harmaan talouden torjuntaa. Alla on kuvattuna kuusi askelta, miten työnantajan vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyöntikäsittely TVK:ssa etenee.

Laadimme TVK:ssa syksyisin ennusteen kuluvan vuoden työtapaturmista. Ennuste pohjautuu ensisijassa pikatilastoon ja erilaisiin sää- ja talousennusteisiin ja Tilastokeskuksen keräämiin tietoihin palkansaajien tekemien työtuntien määrän kehityksestä. Taustalla on tehty aikasarjoihin perustuvia ennusteita käyttäen useita eri malleja. Tänä vuonna halusimme kokeilla tekoälyn ja tekoälyagenttien hyödyntämistä ennusteen laadinnassa. Työkaluksi valikoitui Copilot, koska se on käytössämme niin, että pystymme, tietosuoja huomioiden, käyttämään sitä suljetussa M365-ympäristössä liitetiedoin.

TVK:n ennusteen mukaan vuonna 2025 palkansaajille sattuu yhteensä 109 000 työtapaturmaa, joista 88 000 on työpaikkatapaturmia ja 21 000 työmatkatapaturmia. Palkansaajien työpaikkatapaturmien taajuus on hieman alle 25 työpaikkatapaturmaa miljoonaa tehtyä työtuntia kohti. Työpaikkatapaturmien määrä pysyy suunnilleen vuosien 2023-2024 tasolla. Lämpimän alkuvuoden ja syksyn vuoksi työmatkatapaturmia sattuu vähemmän kuin vuonna 2024. Ennusteen lukumäärät ovat todella lähellä vuoden 2023 toteutuneita lukuja, vaikkakin taajuus on ollut viimeiset viisi vuotta laskusuunnassa.

Elina Holmas 2.9.2025 Oikeuskansleri selvitti keväällä 2025 Kelan automaattista päätöksentekoa ja arvioi, ettei itseoikaisumenettely täysin vastannut hallintolain sääntelylogiikkaa ja oikeussuojavaatimusta. Ratkaisu sai minut asiantuntijana pohtimaan, miten asian laita on työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen kohdalla, jossa on käytössä vastaava itseoikaisumenettely. Ryhdyin tutkimaan, mitä lainvalmistelussa asiasta aikoinaan ajateltiin. Mielestäni oikeuskanslerin ottama tulkinta ei ole kaikilta osin selvä.

TVKs anvisning 1.9.2025 (Sairausvakuutuslain 3 a luvun voimaantulon vaikutus korvauskäsittelyyn)

TVK ohje 1.9.2025

Mari Karttunen 26.8.2025 Työhön liittyvät väkivaltatilanteet voivat oikeuttaa työtapaturma- ja ammattitautilain (TyTAL) mukaisiin korvauksiin. Aina näin ei kuitenkaan ole. Milloin väkivaltatilanteet sitten ovat työtapaturmia, ja mikä merkitys sillä työntekijälle on?

TVKL-2025-10, 25.8.2025

Lähetetyt työntekijät ovat keskeinen osa eurooppalaista liikkuvaa työvoimaa. Suomessa lähetettyjä työntekijöitä työskentelee esimerkiksi rakennusalalla. Kansainvälinen työskentely, tässä tapauksessa lähettäminen, on mahdollistettu EU:n vapaan liikkuvuuden lisäksi yhteisillä sopimuksilla. Työtapaturmavakuuttaminen osana sosiaaliturvaa kuuluu yhteisten sopimusten joukkoon. Vakuutusturvan periaatteet, koordinaatio ja toimeenpaneminen määritellään EU:n sosiaaliturva-asetuksissa. Onko lähetettyjen rakennusalan työntekijöiden tapaturmavakuutusturvan koordinaatio hoidettu asianmukaisesti vai kaipaisiko se hieman päivittämistä? Tai jopa uudistamista entistä työntekijäystävällisempään suuntaan?

Työpaikkatapaturmien lukumäärä teollisuudessa pysyi samalla tasolla vuosina 2023 ja 2024, mutta työmatkatapaturmia sattui vuonna 2024 edellisvuotta enemmän. Teollisuudessa sattuneista työpaikkatapaturmista yleisimpiä ovat sormitapaturmat. Vakavat, yli 30 päivän työkyvyttömyyteen johtaneet työpaikkatapaturmat ovat vähentyneet.

Suomen Pankin ilmoittama korkolain 4 §:n 1 momentin mukainen viivästyskorko ajalle 1.7.–31.12.2025 on 9,5 % vuodessa. Sitä käytetään työtapaturma- ja ammattitautilain 152 §:ssä tarkoitettuna viivästyskorotuksena ja tapaturmavakuutuslain 60 a §:ssä tarkoitettuna korvauksen korotuksena. Jos vakuutuslaitos on laiminlyönyt päätöksen antamisen viivytyksettä ja viimeistään 30 päivän kuluessa siitä, kun se on saanut asian ratkaisemiseksi riittävät selvitykset (127 §) tai korvauksen maksamisen viivytyksettä (135 §), vakuutuslaitoksen on maksettava korvaus viivästysajalta korotettuna. Viivästyskorotus on korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukainen.

Suomen Pankin ilmoittama kaupallisissa sopimuksissa käytetty korkolain 4 a §:n 1 momentin mukainen viivästyskorko ajalle 1.7.–31.12.2025 on 10,5 % vuodessa. Sitä käytetään työtapaturma- ja ammattitautilain 172 §:ssä tarkoitettuna vakuutusmaksun viivästyskorkona. Vakuutuksenottajan on maksettava viivästyneelle vakuutusmaksulle viivästymisajalta vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 a §:n 1 momentissa säädetyn korkokannan mukaan sekä viivästyneen maksun perintäkulut.

TVKL-2025-09, 18.6.2025

TVKL-2025-08, 10.6.2025

Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) riskiluokitus luokittelee ammatit sattuvien työtapaturmien ja ilmenevien ammattitautien kustannusriskin mukaisiin riskiluokkiin. TVK uudisti riskiluokituksensa vuonna 2024, koska vanhassa luokituksessa tiedettiin olevan kehitettävää.

Työpaikkatapaturmat opetustöissä ovat lähes kaksinkertaistuneet vuosien 2016 ja 2024 välillä. Vuonna 2024 opettajille ja opetustyön asiantuntijoille sattui noin 4300 työpaikkatapaturmaa, kun vuonna 2016 niitä oli runsaat 2300.

TVK:n oikeustapauskommentaari 4.6.2025