Uusimmat julkaisut

Julkaisut viimeisimmät 12 kuukautta

heinäkuu 2024

Suomen Pankin ilmoittama kaupallisissa sopimuksissa käytetty korkolain 4 a §:n 1 momentin mukainen viivästyskorko ajalle 1.7.–31.12.2024 on 12,5 % vuodessa. Sitä käytetään työtapaturma- ja ammattitautilain 172 §:ssä tarkoitettuna vakuutusmaksun viivästyskorkona. Vakuutuksenottajan on maksettava viivästyneelle vakuutusmaksulle viivästymisajalta vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 a §:n 1 momentissa säädetyn korkokannan mukaan sekä viivästyneen maksun perintäkulut.

Suomen Pankin ilmoittama korkolain 4 §:n 1 momentin mukainen viivästyskorko ajalle 1.7.–31.12.2024 on 11,5 % vuodessa. Sitä käytetään työtapaturma- ja ammattitautilain 152 §:ssä tarkoitettuna viivästyskorotuksena ja tapaturmavakuutuslain 60 a §:ssä tarkoitettuna korvauksen korotuksena. Jos vakuutuslaitos on laiminlyönyt päätöksen antamisen viivytyksettä ja viimeistään 30 päivän kuluessa siitä, kun se on saanut asian ratkaisemiseksi riittävät selvitykset (127 §) tai korvauksen maksamisen viivytyksettä (135 §), vakuutuslaitoksen on maksettava korvaus viivästysajalta korotettuna. Viivästyskorotus on korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukainen.

kesäkuu 2024

A työskenteli ruokalähettinä X Oy:n (niin sanotun alustayhtiön) kuljettajasovelluksen välityksellä. A:n ja X Oy:n välinen vakiosopimus oli käytössä ajalla 15.2.–28.5.2021. Sopimuksen mukaan A:lla oli oikeus vaihtaa toimeksiannon suorittajaa tai käyttää alihankkijaa. Asiassa ei myöskään ilmennyt, että X Oy:n suostumusta tai kuulemista olisi käytännössä edellytetty yksittäisten kuljetustehtävien siirtämiseksi kolmannelle taholle. Vakuutusoikeus totesi, että A ei sopimuksen mukaan ollut velvollinen henkilökohtaisesti osallistumaan ruoan kuljetustyöhön, eikä A:n katsottu olleen sitoutunut henkilökohtaisesti tekemään työtä. Henkilökohtaista sitoutumista koskeva työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 §:n 1 momentissa säädetty tunnusmerkki ei täyttynyt. Vakuutusoikeus katsoi, että työn johto ja valvontaoikeus -tunnusmerkki sen sijaan täyttyi A:n ja X Oy:n välisessä sopimussuhteessa. Koska kaikki työsuhteelta edellytettävät yksittäiset tunnusmerkit eivät A:n ja X Oy:n välisessä sopimussuhteessa täyttyneet, A:n ei voitu katsoa tehneen ruokalähetin työtään työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetussa työsuhteessa X Oy:öön. Lainkohdat: Työtapaturma- ja ammattitautilaki 7 §, 8 § ja 211 § Työsopimuslaki 1 luku 1 § 1 mom. (55/2001)

toukokuu 2024

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin työperäisen maahanmuuton ja vihreään siirtymään liittyvien teknologioiden työelämä- ja työturvallisuusvaikutuksia. Asiasanat: työperäinen maahanmuutto, vihreä siirtymä, toimintaympäristön muutosvoimat

huhtikuu 2024

Asiassa on kyse siitä, muutoksenhakija ollut työsopimuslain 1 luvun 1 §:n mukaisessa työsuhteessa vahinkotapahtuman sattuessa. A on toiminut rippikoulun isosena ja hänelle on rippileirillä sattunut vahinkotapahtuma. Vakuutuslaitos katsoi, että A ei ole ollut työsopimuslain 1 luvun 1 §:n mukaisessa työsuhteessa. Vakuutuslaitos ei myöntänyt työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisia korvauksia vahinkotapahtuman perusteella. Muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen. Äänestysratkaisu 6–4. Tamla 24.4.2024 -1733/2023. Asia on ratkaisu vahvennetussa jaostossa.

Mieti ensin, miksi lasket tapaturmataajuuden? Kokoa sitten ne tiedot, jotka saat helposti. Jos tapaturmia on vain yksittäisiä, ei taajuustasokaan ole kovin vakaa. Taajuus on melko isojen kokonaisuuksien mittari. Tapaturmien ennaltaehkäisy ja toistumisen estäminen on aina ensisijaista taajuustason laskentaan nähden. Tee laskenta mahdollisimman laajana.

Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) urheilijavakuutusrekisterin mukaan vuonna 2023 maksettiin korvauksia urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain perusteella vakuutetuille urheilutapaturmissa loukkaantuneille pelaajille yhteensä 1482 vahinkotapahtumasta. Näistä vahinkotapahtumista 1081 oli sattunut vuoden 2023 aikana ja loput aikaisempina vuosina.

Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) urheilijavakuutusrekisterin mukaan vuonna 2023 päättyneillä pelikausilla oli yhteensä 1212 urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) perusteella vakuutettua urheilijaa.

maaliskuu 2024

Elina Holmas 26.3.2024 Kirjoituksessa käsitellään vakuutuksenottajana olevan työnantajan oikeutta saada työtapaturmassa vahingoittunutta työntekijää koskevaa salassa pidettävää korvaustietoa vakuutusmaksun tarkastamista tai talous- ja henkilöstöhallintoaan varten. Kirjoituksessa kerrotaan, mitä vakuutusmaksun tarkastamisella tarkoitetaan, mitä tietoja vakuutusyhtiö saa tai ei saa luovuttaa työnantajalle vakuutusmaksun tarkastamiseksi ja mikä yhteys luovutettavilla tiedoilla on työnantajalle annettavan korvauspäätöksen tietosisältöön.

Animaatiossa esitetään käsikäyttöisten työkalujen käytössä sattuneita työtapaturmia, sekä annetaan suosituksia vastaavien vahinkojen ehkäisemiseksi. Animaatioiden tiedot perustuvat TOT-tutkintaan ja TVK:n vahinkoaineistoon.

Työtapaturma- ja ammattitautivakuuttamisvelvollisuutensa laiminlyöneiden työnantajien toimialojen välinen jakauma sekä työnantajamuodot säilyivät vuonna 2023 edeltävien vuosien kaltaisena. Vakuuttamisvelvollisuutensa laiminlyöneet työnantajat näyttäytyvät valvonnassa pitkälle samankaltaisena kuin aikaisempinakin vuosina ja eroavuudet edellisiin vuosiin ovat hyvin hienoisia. Pitkään toimineiden yritysten laiminlyönnit edelleen yleisimpiä ja vakuutus jää puuttumaan useimmiten tietämättömyyttä kuin että kyse olisi tietoisesta harmaasta taloudesta.

Tässä analyysissä tarkastellaan vuosien 2016-2023 työtapaturmatilannetta. Työtapaturmien kokonaismäärien ja työpaikkatapaturmien tapaturmataajuuksien lisäksi tarkastellaan vahinkojen toimiala-, ammattiluokka-, työympäristömuuttujien mukaisia jakaumia sekä työpaikkatapaturmien taajuuksia maakunnittain. Lopuksi tarkastellaan myös vapaaehtoisesti itsensä vakuuttaneiden yrittäjien työtapaturmia.

TVK kerää jäsenvakuutuslaitoksilta vuosittain lukumäärätiedot valituksista ja itseoikaisupäätöksistä. Vakuutuslaitokset ilmoittavat erikseen tiedot työtapaturma- ja ammattitautilain ja tapaturmavakuutuslain mukaisista valitusasioista ja tehdyistä itseoikaisuista.

helmikuu 2024

Riskklassificering RL2024

Julkaistu

I enlighet med 171 § Lag om olycksfall i arbetet och om yrkessjukdomar upprätthåller TVK en riskklassificering som beskriver risken för olycksfall och yrkessjukdomar. Riskklassificeringen upprätthålls på basis av statistiska uppgifter från register över arbetsolyckor och yrkesjukdomar (OlyL § 235).

Riskiluokitus RL2024

Julkaistu

TVK ylläpitää Työtapaturma- ja ammattitautilain 171 § mukaisesti tapaturma- ja ammattitautiriskiä kuvaavaa riskiluokitusta. Riskiluokitusta ylläpidetään Työtapaturma- ja ammattitautirekisterin (TyTAL 235 §) tilastotietoihin pohjautuen.

TVK:n kokoamaan Työtapaturmavakuutus numeroina 2022 -julkaisuun on kerätty kaikki saatavilla oleva oleellinen tilastotieto työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta.

TVK anvisningar 8.2.2024. Försäkringshandboken beskrivs försäkringens livscykel från ansökan till att försäkringen upphör. Försäkringshandboken har utarbetats av TVK:s och försäkringsbolagens experter. (Vakuutuskäsikirja 2024)

Alla listattuna Tapaturmavakuutuskeskuksen tietoon tulleet työpaikkakuolemat vuonna 2024. Tapaukset ovat listattuna tietoon tulojärjestyksessä. Listalla voi olla myös muita, kuin työntekijöille ja yrittäjille sattuneita lakisääteisen Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisia vahinkoja. Listan tiedot eivät ole vertailukelpoisia TVK:n virallisen työtapaturmatilaston kanssa.

tammikuu 2024

A:lle oli korvattu työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisia korvauksia 5.10.2019 sattuneesta tapaturmasta 20.4.2020 saakka muun muassa traumaperäisen stressihäiriön perusteella. Oikeus jatkokorvaukseen oli hylätty. A ei ollut sairastanut masennusta tai muitakaan mielenterveyden häiriöitä ennen tapaturmaa. A:n työ- tai yksityiselämässä ei myöskään ollut kuvattu sattuneen merkittäviä masennukselle altistavia tapahtumia. Vakuutusoikeus katsoi, että A:lle diagnoosiksi asetettu keskivaikea masennus oli lääketieteellisesti todennäköisesti seurausta hänelle 5.10.2019 sattuneen tapaturman johdosta korvatusta traumaperäisestä stressihäiriöstä ja A:n psyykkiset oireet 20.4.2020 jälkeenkin johtuivat tästä masennuksesta. Vakuutusoikeus katsoi, että A:lla oli oikeus työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisiin korvauksiin 20.4.2020 jälkeenkin. Äänestysratkaisu (4–1) Lainkohdat: Työtapaturma- ja ammattitautilaki 16 §

TVK laatii vuosittain ennusteen tulevan vuoden pakollisen työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen sekä työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen keskimääräisestä vakuutusmaksusta, joka ilmaistaan prosentteina palkoista.

Anvisningar för överföringsförfarandet ger anvisningar om förfarandet för olika praktiska situationer vid överföring av den fortlöpande obligatoriska försäkringen till ett annat försäkringsbolag. Bestämmelser om överföringsförfarande finns i 162 § i lagen om olycksfall i arbetet och yrkessjukdomar. (Siirtomenettelyohjeet 2024)

Siirtomenettelyohje antaa menettelytapaohjeita erilaisiin käytännön tilanteisiin jatkuvan pakollisen vakuutuksen siirtämisessä toiseen vakuutusyhtiöön. Siirtomenettelystä säädetään työtapaturma- ja ammattitautilain 162 §:ssä.

Haittaraha kertakorvauksena 2024 voimassa olevien sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (518/2022) määriteltyjen laskuperusteiden mukaisena. Haittarahan kertakorvaustaulukko. Haittarahataulukko.

joulukuu 2023

Muistiossa kuvataan, miten yrittäjätyötä tekevä henkilö voi vakuuttaa itsensä työtapaturmien ja ammattitautien varalta voimassa olevan työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) mukaan ja miten yrittäjä vakuutti itsensä kumotun tapaturmavakuutuslain (608/1948) aikana. Muistio on laadittu TVK:ssa tukemaan vakuutusyhtiössä tehtävää pitkän latenssiajan ammattitaudin korvausvastuullisen vakuutusyhtiön selvittelyä.

Työmatkatapaturmien lukumäärät ovat vaihdelleet suuresti viime vuosina. Vuonna 2022 työmatkatapaturmia sattui suunnilleen saman verran kuin koronaa edeltävänä vuonna 2019. Etä- ja hybridityön osuus on kuitenkin samaan aikaan kasvanut. Tässä kirjoituksessa pohdimme, näkyykö kotoa ainakin osin tehtävän työn yleistyminen työmatkatapaturmakehityksessä. Tarkastelemme myös sitä, miten paljon sähköpotkulautoihin liittyviä onnettomuuksia sattuu työmatkoilla ja millaisia nämä tapaturmat tyypillisesti ovat.

Kiinteistönhoidon ja siivouspalveluiden toimialoilla sattuu Suomessa yhteensä vajaat 3000 työpaikkatapaturmaa vuodessa. Marja Kaari ja Janne Sysi-Aho Tapaturmavakuutuskeskuksesta keskustelevat videolla siitä, millaisia työtapaturmia näillä aloilla sattuu, mikä on liikkumistapaturmien osuus ja millainen näiden alojen tapaturmakehitys on viime vuosina ollut.

Tutkimuksessa käsitellään mm. laitteiden turvallisuutta ja käyttöohjeistusta, koulutusta ja perehdytystä, riskien hallintaa, suojavarusteita, sekä työn suunnittelua ja työkohteiden turvallisuutta

marraskuu 2023

Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) tekee teematutkinnan vuonna 2023 sattuvista työkuolemista. TVK:n Otto Veijola ja OTKES:en Kai Valonen käyvät videolla läpi ajankohtaiset asiat tutkintaan liittyen.

Työtapaturma- ja ammattitautilain (TyTAL) mukaisen haittarahan huomioiminen vahingonkorvauslain perusteella maksettavassa haitassa. A:lle oli jäänyt työtapaturmassa aiheutuneesta vammasta pysyvä haitta. Hänelle maksettiin työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla haittarahaa jatkuvana korvauksena. A vaati työnantajaltaan ja tämän edustajilta lisäkorvausta hänelle aiheutuneesta pysyvästä haitasta. Korkein oikeus katsoi, että A:n oikeutta lisäkorvaukseen oli arvioitava vertaamalla hänelle maksettavan haittarahan pääoma-arvoa siihen pysyvän haitan kertakorvaukseen, joka vahingonkorvauslain 5 luvun säännösten mukaisesti olisi tullut määrätä. Kun vertailun tuloksena haittaraha katsottiin riittäväksi korvaukseksi pysyvästä haitasta, A:n vaatimus hylättiin.

Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana työtapaturmien vakavuuksissa on tapahtunut hyvä kehitys. Vakavia, yli 30 päivän työkyvyttömyyteen johtaneita työtapaturmia sattuu aiempaa vähemmän ja yhä useampi työtapaturma aiheuttaa vain lyhyen työkyvyttömyyden. Millaisia ovat vakavat työtapaturmat ja mistä hyvä kehitys johtuu? Marja Kaari ja Janne Sysi-Aho Tapaturmavakuutuskeskuksesta keskustelevat aiheesta lyhyellä videolla.

Alla listattuna Tapaturmavakuutuskeskuksen tietoon tulleet työpaikkakuolemat vuonna 2023. Tapaukset ovat listattuna tietoon tulojärjestyksessä. Listalla voi olla myös muita, kuin työntekijöille ja yrittäjille sattuneita lakisääteisen Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisia vahinkoja. Listan tiedot eivät ole vertailukelpoisia TVK:n virallisen työtapaturmatilaston kanssa.

A oli lähtenyt töistä kotiin ja poikennut matkalla hammashoitolaan lapsensa oikomishoitoon. Tapaturma oli sattunut A:n tavanomaisella työmatkareitillä ennen poikkeamista hammashoitolaan. Vakuutusoikeus katsoi, että tavanomaiselta työmatkareitiltä tehtyä poikkeamaa, jonka on katsottava noin kaksinkertaistaneen A:n työmatkaan tavanomaisesti kuluvan ajan, on pidettävä ajallisesti huomattavana. Näin ollen matkaa, jonka aikana A:n tapaturma on sattunut, ei voida enää pitää työstä johtuvana. Koska tapaturma ei ole sattunut työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitetulla tavalla työpaikan ja asunnon välisellä matkalla, vaan matkalla työpaikalta hammashoitolaan, A:lla ei ole oikeutta työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisiin korvauksiin. Äänestysratkaisu (4–1). Lainkohdat: Työtapaturma- ja ammattitautilaki 20 § ja 23 § 1 kohta

Elina Holmas 15.11.2023 Kirjoituksessa kerrotaan, miten ei-työsuhteiset ns. erityisryhmään kuuluvat henkilöt kuten omaishoitajat tai kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvat henkilöt vakuutetaan työtapaturman ja ammattitaudin varalta työtapaturma- ja ammattitautijärjestelmässä. Kirjoituksessa kerrotaan, miksi työtapaturma- ja ammattitautilain mukaista vakuutusta käytetään tällaisten ei-työsuhteisten henkilöiden vakuuttamiseen, mikä on vakuuttamisen tausta ja historia sekä arvioidaan toimeenpanon nykytilaa.

Usein saamme kysymyksiä siitä, mikä on työtapaturmien kannalta vaarallisin ammatti tai TOP 10 vaarallisimmat ammatit. Tällä kertaa lähdemme tarkastelemaan asiaa hieman toisesta suunnasta, alhaisen tapaturmasuhteen ammattiryhmistä, unohtamatta niitä vaarallisempiakaan.

Vakuutusrekisteri

Julkaistu

Työtapaturma- ja ammattitautivakuuttamisen valvontaa, harmaan talouden torjuntaa ja korvausvastuullisen vakuutusyhtiön selvittämistä varten pidetään yllä vakuutusrekisteriä, jota käyttävät aktiivisesti useat eri tahot.

lokakuu 2023

Urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) mukaan siinä säädetyt rahamäärät tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella ja pyöristetään lähimmäksi täydeksi kymmeneksi euroksi. Rahamäärät ovat laissa vuoden 2009 tasolla (palkkakerroin 1,192). Sosiaali- ja terveysministeriö on 27.10.2023 vahvistanut vuoden 2024 palkkakertoimeksi 1,637.

Tapaturmavakuutuslaissa (TapVakL) (608/1948) mainitut rahamäärät tarkistetaan vuosittain tapaturmavakuutuslain 60 §:n mukaisesti joko työntekijän eläkelain 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella tai työntekijän eläkelain 98 §:ssä tarkoitetulla työeläkeindeksillä. Sosiaali- ja terveysministeriö on 27.10.2023 vahvistanut vuoden 2024 palkkakertoimeksi 1,637 ja työeläkeindeksiksi 3037.

Työtapaturma- ja ammattitautilaissa (TyTAL) mainitut rahamäärät ovat vuoden 2014 indeksitasossa. Rahamäärät tarkistetaan vuosittain joko työntekijän eläkelain 96 §:n mukaisella palkkakertoimella tai työntekijän eläkelain 98 §:n mukaisella työeläkeindeksillä. Sosiaali- ja terveysministeriö on 27.10.2023 vahvistanut vuoden 2024 palkkakertoimeksi 1,637 ja työeläkeindeksiksi 3037.

Työtapaturmien vakavuuskehitys on ollut hyvä viimeisten vuosikymmenten aikana: työkyvyttömyydet näyttävät lyhentyneen ja yli 30 päivän työkyvyttömyyteen johtaneita työtapaturmia sattuu aiempaa vähemmän. Havainto koskee sekä työpaikka- että työmatkatapaturmia. Nykyisin työtapaturmat sattuvat vanhemmille työntekijöille kuin 20 vuotta sitten, jakaumat muuttuvat vaikka työtapaturmien kokonaismäärän vuosittaiset vaihtelut ovat yleensä pieniä.

syyskuu 2023

TVK:n ennusteen mukaan vuonna 2023 palkansaajille sattuu yhteensä 111 000 työtapaturmaa, joista 90 000 on työpaikkatapaturmia ja 21 000 työmatkatapaturmia. Palkansaajien työpaikkatapaturmien taajuus on 25,5 työpaikkatapaturmaa miljoonaa tehtyä työtuntia kohti. Työpaikkatapaturmien määrä pysyy melkein vuoden 2022 tasolla ja työmatkatapaturmia sattuu vähemmän kuin vuonna 2022.

elokuu 2023

Elina Holmas 22.8.2023. Ajoittain uutisissa kerrotaan tapauksista, joissa henkilö ei pääse tapaturmavammansa edellyttämään sairaanhoitoon tai kuntoutukseen, koska vakuutusyhtiön päätös estää tämän. Tällainen tilanne oli eräällä henkilöllä, joka oli joutunut työajalla autokolariin, mutta ei päässyt aloittamaan vammansa vuoksi tarvitsemaansa kuntoutusta vakuutusyhtiöiden kielteisten korvauspäätösten takia. Vakuutusyhtiö x oli maksanut henkilölle korvausta työtapaturman johdosta työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella ja vakuutusyhtiö y liikennevahingon johdosta liikennevakuutuslain perusteella. Sairaalajakson jälkeen henkilö oli joutunut odottamaan kuntoutukseen pääsyä. Kuntoutusta ei voitu aloittaa, koska tarvittiin vakuutusyhtiön päätös. Miksi näin?

Työnantaja voi ottaa vakuutuksen myös määräajaksi enintään vuoden kestävää työtä tai työkohdetta varten. Määräaikainen vakuutus päättyy ilman irtisanomista sovitun määräajan päätyttyä. Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) valvonnassa on tunnistettu määräaikaisiin vakuutuksiin liittyviä haasteita.

Tapaturmavakuutuskeskus (TVK) valvoo, että työnantajat täyttävät vakuuttamisvelvollisuutensa. Valvonta kohdistuu työnantajiin, joilta puuttuu vakuutus kokonaan eli vakuuttamisvelvollisuus on kokonaisuudessaan laiminlyöty. Tapaturmavakuutuskeskuksen pääasiallisin valvontamuoto on tulorekisteritietoihin perustuva jälkikäteinen massavalvonta. TVK:n valvonnalle on esitetty tiedusteluja siitä, minkälainen on tyypillinen työnantaja, joka laiminlyö vakuuttamisvelvollisuutensa.