Uusimmat julkaisut

Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) tekee teematutkinnan vuonna 2023 sattuvista työkuolemista. TVK:n Otto Veijola ja OTKES:en Kai Valonen käyvät videolla läpi ajankohtaiset asiat tutkintaan liittyen.

Työtapaturma- ja ammattitautilain (TyTAL) mukaisen haittarahan huomioiminen vahingonkorvauslain perusteella maksettavassa haitassa. A:lle oli jäänyt työtapaturmassa aiheutuneesta vammasta pysyvä haitta. Hänelle maksettiin työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla haittarahaa jatkuvana korvauksena. A vaati työnantajaltaan ja tämän edustajilta lisäkorvausta hänelle aiheutuneesta pysyvästä haitasta. Korkein oikeus katsoi, että A:n oikeutta lisäkorvaukseen oli arvioitava vertaamalla hänelle maksettavan haittarahan pääoma-arvoa siihen pysyvän haitan kertakorvaukseen, joka vahingonkorvauslain 5 luvun säännösten mukaisesti olisi tullut määrätä. Kun vertailun tuloksena haittaraha katsottiin riittäväksi korvaukseksi pysyvästä haitasta, A:n vaatimus hylättiin.

Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana työtapaturmien vakavuuksissa on tapahtunut hyvä kehitys. Vakavia, yli 30 päivän työkyvyttömyyteen johtaneita työtapaturmia sattuu aiempaa vähemmän ja yhä useampi työtapaturma aiheuttaa vain lyhyen työkyvyttömyyden. Millaisia ovat vakavat työtapaturmat ja mistä hyvä kehitys johtuu? Marja Kaari ja Janne Sysi-Aho Tapaturmavakuutuskeskuksesta keskustelevat aiheesta lyhyellä videolla.

Elina Holmas 15.11.2023 Kirjoituksessa kerrotaan miten ei-työsuhteiset ns. erityisryhmään kuuluvat henkilöt kuten omaishoitajat tai kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvat henkilöt vakuutetaan työtapaturman ja ammattitaudin varalta työtapaturma- ja ammattitautijärjestelmässä. Kirjoituksessa kerrotaan miksi työtapaturma- ja ammattitautilain mukaista vakuutusta käytetään tällaisten ei-työsuhteisten henkilöiden vakuuttamiseen, mikä on vakuuttamisen tausta ja historia sekä arvioidaan toimeenpanon nykytilaa.

TVKL-2023-09, 14.11.2023

Usein saamme kysymyksiä siitä, mikä on työtapaturmien kannalta vaarallisin ammatti tai TOP 10 vaarallisimmat ammatit. Tällä kertaa lähdemme tarkastelemaan asiaa hieman toisesta suunnasta, alhaisen tapaturmasuhteen ammattiryhmistä, unohtamatta niitä vaarallisempiakaan.

TVK laatii vuosittain ennusteen tulevan vuoden palkkasummakehityksestä perustuen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) julkaisemiin tietoihin.

Pikatilasto kertoo vahinkolukumäärien vuodenaikavaihtelun. Tiedot päivitetään joka kuukausi.

Työtapaturma- ja ammattitautivakuuttamisen valvontaa, harmaan talouden torjuntaa ja korvausvastuullisen vakuutusyhtiön selvittämistä varten pidetään yllä vakuutusrekisteriä, jota käyttävät aktiivisesti useat eri tahot.

Urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) mukaan siinä säädetyt rahamäärät tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella ja pyöristetään lähimmäksi täydeksi kymmeneksi euroksi. Rahamäärät ovat laissa vuoden 2009 tasolla (palkkakerroin 1,192). Sosiaali- ja terveysministeriö on 27.10.2023 vahvistanut vuoden 2024 palkkakertoimeksi 1,637.

Tapaturmavakuutuslaissa (TapVakL) (608/1948) mainitut rahamäärät tarkistetaan vuosittain tapaturmavakuutuslain 60 §:n mukaisesti joko työntekijän eläkelain 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella tai työntekijän eläkelain 98 §:ssä tarkoitetulla työeläkeindeksillä. Sosiaali- ja terveysministeriö on 27.10.2023 vahvistanut vuoden 2024 palkkakertoimeksi 1,637 ja työeläkeindeksiksi 3037.

Työtapaturma- ja ammattitautilaissa (TyTAL) mainitut rahamäärät ovat vuoden 2014 indeksitasossa. Rahamäärät tarkistetaan vuosittain joko työntekijän eläkelain 96 §:n mukaisella palkkakertoimella tai työntekijän eläkelain 98 §:n mukaisella työeläkeindeksillä. Sosiaali- ja terveysministeriö on 27.10.2023 vahvistanut vuoden 2024 palkkakertoimeksi 1,637 ja työeläkeindeksiksi 3037.

Työtapaturmien vakavuuskehitys on ollut hyvä viimeisten vuosikymmenten aikana: työkyvyttömyydet näyttävät lyhentyneen ja yli 30 päivän työkyvyttömyyteen johtaneita työtapaturmia sattuu aiempaa vähemmän. Havainto koskee sekä työpaikka- että työmatkatapaturmia. Nykyisin työtapaturmat sattuvat vanhemmille työntekijöille kuin 20 vuotta sitten, jakaumat muuttuvat vaikka työtapaturmien kokonaismäärän vuosittaiset vaihtelut ovat yleensä pieniä.

TVKL-2023-07, 9.10.2023

TVKL-2023-06, 5.10.2023

TVK:n oikeustapauskommentaari 2.10.2023

Päätösten perusteleminen ja korvaustoiminnan hyvät käytännöt

TVK:n ennusteen mukaan vuonna 2023 palkansaajille sattuu yhteensä 111 000 työtapaturmaa, joista 90 000 on työpaikkatapaturmia ja 21 000 työmatkatapaturmia. Palkansaajien työpaikkatapaturmien taajuus on 25,5 työpaikkatapaturmaa miljoonaa tehtyä työtuntia kohti. Työpaikkatapaturmien määrä pysyy melkein vuoden 2022 tasolla ja työmatkatapaturmia sattuu vähemmän kuin vuonna 2022.

Työtapaturma- ja ammattitauti-, työeläke- sekä työttömyysvakuutustieto, varattomuustieto sekä tieto liiketoimintakiellosta esitetään julkaistavaksi YTJ:ssä. Ehdotuksella pyritään avoimempaan tiedonsaantioikeuteen yritysten julkisista velvoitteista sekä harmaan talouden torjuntaan.

Takon yleisohje 25.9.2023

EUROGIP on julkaissut heinäkuussa 2023 raportin (Eurogip-184/E), jossa on selvitetty mielenterveyden häiriöiden tunnustamista ja korvaamista työtapaturmina ja ammattitauteina seitsemässä Euroopan maassa (Recognition and compensation of work-related mental disorders in Europe).

TVK laatii vuosittain ennusteen tulevan vuoden pakollisen työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen sekä työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen keskimääräisestä vakuutusmaksusta, joka ilmaistaan prosentteina palkoista.

TVK:n oikeustapauskommentaari 30.8.2023, korvattava Korvattava hammastapaturma ruokaillessa, salaatissa ollut oliivinkivi oli ruokaan kuulumaton aine.

TVKL-2023-08-24, 29.8.2023

Elina Holmas 22.8.2023. Ajoittain uutisissa kerrotaan tapauksista, joissa henkilö ei pääse tapaturmavammansa edellyttämään sairaanhoitoon tai kuntoutukseen, koska vakuutusyhtiön päätös estää tämän. Tällainen tilanne oli eräällä henkilöllä, joka oli joutunut työajalla autokolariin, mutta ei päässyt aloittamaan vammansa vuoksi tarvitsemaansa kuntoutusta vakuutusyhtiöiden kielteisten korvauspäätösten takia. Vakuutusyhtiö x oli maksanut henkilölle korvausta työtapaturman johdosta työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella ja vakuutusyhtiö y liikennevahingon johdosta liikennevakuutuslain perusteella. Sairaalajakson jälkeen henkilö oli joutunut odottamaan kuntoutukseen pääsyä. Kuntoutusta ei voitu aloittaa, koska tarvittiin vakuutusyhtiön päätös. Miksi näin?

Työnantaja voi ottaa vakuutuksen myös määräajaksi enintään vuoden kestävää työtä tai työkohdetta varten. Määräaikainen vakuutus päättyy ilman irtisanomista sovitun määräajan päätyttyä. Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) valvonnassa on tunnistettu määräaikaisiin vakuutuksiin liittyviä haasteita.

TVKL-2023-02, 2.8.2023

TVKL-2023-04, 2.8.2023

TVKL-2023-03, 2.8.2023

Tapaturmavakuutuskeskus (TVK) valvoo, että työnantajat täyttävät vakuuttamisvelvollisuutensa. Valvonta kohdistuu työnantajiin, joilta puuttuu vakuutus kokonaan eli vakuuttamisvelvollisuus on kokonaisuudessaan laiminlyöty. Tapaturmavakuutuskeskuksen pääasiallisin valvontamuoto on tulorekisteritietoihin perustuva jälkikäteinen massavalvonta. TVK:n valvonnalle on esitetty tiedusteluja siitä, minkälainen on tyypillinen työnantaja, joka laiminlyö vakuuttamisvelvollisuutensa.

Työtapaturmatilastoja käsittelevissä analyysijulkaisuissa usein, ihan aiheesta, nousee esiin Hallinto- ja tukipalvelutoiminnan päätoimiala. Luokituksessa käytetty nimi on mielestäni tosi huono kuvaamaan sen tarkempaa sisältöä nimenomaan työtapaturmien määrän ja taajuuksien tarkastelussa. Tässä kirjoituksessa pureudutaan siihen siksi astetta syvemmälle! Mitä kaikkea se päätoimiala sisältääkään.

Lailla työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 §:n muuttamisesta (329/2023) työsopimuslakiin lisättiin kokonaisharkinnan tekemistä koskeva säännös. Säännöksen mukaan tulkinnanvaraisissa tilanteissa työsuhteen olemassaolo arvioidaan kokonaisharkinnalla ottamalla huomioon työn tekemisen ehdot, olosuhteet, joissa työtä tehdään, osapuolten tarkoitus oikeussuhteen luonteesta sekä muut osapuolten tosiasialliseen asemaan oikeussuhteessa vaikuttavat seikat.

Suomen Pankin ilmoittama korkolain 4 §:n 1 momentin mukainen viivästyskorko ajalle 1.7.–31.12.2023 on 11 % vuodessa. Sitä käytetään työtapaturma- ja ammattitautilain 152 §:ssä tarkoitettuna viivästyskorotuksena ja tapaturmavakuutuslain 60 a §:ssä tarkoitettuna korvauksen korotuksena. Jos vakuutuslaitos on laiminlyönyt päätöksen antamisen viivytyksettä ja viimeistään 30 päivän kuluessa siitä, kun se on saanut asian ratkaisemiseksi riittävät selvitykset (127 §) tai korvauksen maksamisen viivytyksettä (135 §), vakuutuslaitoksen on maksettava korvaus viivästysajalta korotettuna. Viivästyskorotus on korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukainen.

Suomen Pankin ilmoittama kaupallisissa sopimuksissa käytetty korkolain 4 a §:n 1 momentin mukainen viivästyskorko ajalle 1.7.–31.12.2023 on 12 % vuodessa. Sitä käytetään työtapaturma- ja ammattitautilain 172 §:ssä tarkoitettuna vakuutusmaksun viivästyskorkona. Vakuutuksenottajan on maksettava viivästyneelle vakuutusmaksulle viivästymisajalta vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 a §:n 1 momentissa säädetyn korkokannan mukaan sekä viivästyneen maksun perintäkulut.

Asiassa on kyse siitä, onko jäykkäkouristusrokotus tapaturman vuoksi tarpeellista sairaanhoitoa. A on pyörällä kaaduttuaan saanut asfaltti-ihottumaa, minkä takia hänelle on annettu jäykkäkouristusrokotus (DITEBOOSTER). Hänen mukaansa hän on saanut edellisen jäykkäkouristusrokotuksen 15 vuotta aiemmin. Muutoksenhakulautakunta kumosi valituksenalaisen päätöksen ja määräsi vakuutuslaitoksen korvaamaan jäykkäkouristusrokotuksen työtapaturma- ja ammattitautilain 36 §:n mukaisena sairaanhoitokuluna. Äänestysratkaisu 7-3. Tamla 27.6.2023 –2321/2022. Asia on ratkaistu vahvennetussa jaostossa. Asiassa on valitus vireillä vakuutusoikeudessa

Teollisuuden päätoimialalla sattui vuonna 2022 palkansaajille yhteensä 13355 työpaikkatapaturmaa. Määrä laski edellisvuodesta 2,4 %. Teollisuuden työpaikkatapaturmien taajuus on jo laskenut samaan tasoon kuin kaikkien toimialojen kokonaistaajuus.