Uusimmat julkaisut

Kirsi Pohjolainen 18.9.2025 Tämän kirjoituksen tavoitteena on kertoa siitä, miltä työtapaturmien ja ammattitautien muutoksenhaku näyttää valitusasteiden toimintakertomusten valossa. Kirjoituksen lähdeaineistona ovat olleet tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan, vakuutusoikeuden ja korkeimman oikeuden toimintakertomukset vuodelta 2024.

Pikatilasto kertoo vahinkolukumäärien vuodenaikavaihtelun. Tiedot päivitetään joka kuukausi.

Kirsi Pohjolainen 10.9.2025 Oikeusturvaan kuuluu mahdollisuus kyseenalaistaa päätöksentekijän tekemä ratkaisu. Näin on myös työtapaturman ja ammattitaudin korvauskäsittelyssä, jossa vakuutusyhtiö päätöksellään antaa ratkaisun työtapaturman/ammattitaudin korvattavuudesta tai siitä, mitä etuuksia maksetaan. Työntekijä voi haastaa vakuutusyhtiön ratkaisun valituksellaan tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan. Oikeusturvaan kuuluu myös muutoksenhakemisen helppous ja mahdollisimman alhainen hinta. Näistä asioista on huolehdittu, kun on luotu toimeentuloturvan asioihin erillisiin muutoksenhakulautakuntiin ja vakuutusoikeuteen perustuva muutoksenhakutie. Tässä kirjoituksessa kerrotaan työtapaturman ja ammattitaudin korvausasiassa annettavan päätöksen muutoksenhausta. Kirjoituksessa otetaan kantaa myös muutamiin muutoksenhaun ajankohtaisiin teemoihin, kuten korkeimpaan oikeuteen työtapaturma-asian ylimpänä oikeusasteena ja oikeudenkäyntikuluihin.

Laadimme TVK:ssa syksyisin ennusteen kuluvan vuoden työtapaturmista. Ennuste pohjautuu ensisijassa pikatilastoon ja erilaisiin sää- ja talousennusteisiin ja Tilastokeskuksen keräämiin tietoihin palkansaajien tekemien työtuntien määrän kehityksestä. Taustalla on tehty aikasarjoihin perustuvia ennusteita käyttäen useita eri malleja. Tänä vuonna halusimme kokeilla tekoälyn ja tekoälyagenttien hyödyntämistä ennusteen laadinnassa. Työkaluksi valikoitui Copilot, koska se on käytössämme niin, että pystymme, tietosuoja huomioiden, käyttämään sitä suljetussa M365-ympäristössä liitetiedoin.

TVK:n ennusteen mukaan vuonna 2025 palkansaajille sattuu yhteensä 109 000 työtapaturmaa, joista 88 000 on työpaikkatapaturmia ja 21 000 työmatkatapaturmia. Palkansaajien työpaikkatapaturmien taajuus on hieman alle 25 työpaikkatapaturmaa miljoonaa tehtyä työtuntia kohti. Työpaikkatapaturmien määrä pysyy suunnilleen vuosien 2023-2024 tasolla. Lämpimän alkuvuoden ja syksyn vuoksi työmatkatapaturmia sattuu vähemmän kuin vuonna 2024. Ennusteen lukumäärät ovat todella lähellä vuoden 2023 toteutuneita lukuja, vaikkakin taajuus on ollut viimeiset viisi vuotta laskusuunnassa.

Tapaturmavakuutuskeskuksessa (TVK) tehdään vakuuttamisvelvollisuuden valvontaa pääasiassa jälkikäteisenä massavalvontana rekisteritietojen perusteella. Tämä työ on myös osa harmaan talouden torjuntaa. Alla on kuvattuna kuusi askelta, miten työnantajan vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyöntikäsittely TVK:ssa etenee.

Elina Holmas 2.9.2025 Oikeuskansleri selvitti keväällä 2025 Kelan automaattista päätöksentekoa ja arvioi, ettei itseoikaisumenettely täysin vastannut hallintolain sääntelylogiikkaa ja oikeussuojavaatimusta. Ratkaisu sai minut asiantuntijana pohtimaan, miten asian laita on työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen kohdalla, jossa on käytössä vastaava itseoikaisumenettely. Ryhdyin tutkimaan, mitä lainvalmistelussa asiasta aikoinaan ajateltiin. Mielestäni oikeuskanslerin ottama tulkinta ei ole kaikilta osin selvä.

TVKs anvisning 1.9.2025 (Sairausvakuutuslain 3 a luvun voimaantulon vaikutus korvauskäsittelyyn)

TVK ohje 1.9.2025

Mari Karttunen 26.8.2025 Työhön liittyvät väkivaltatilanteet voivat oikeuttaa työtapaturma- ja ammattitautilain (TyTAL) mukaisiin korvauksiin. Aina näin ei kuitenkaan ole. Milloin väkivaltatilanteet sitten ovat työtapaturmia, ja mikä merkitys sillä työntekijälle on?

TVKL-2025-10, 25.8.2025

Lähetetyt työntekijät ovat keskeinen osa eurooppalaista liikkuvaa työvoimaa. Suomessa lähetettyjä työntekijöitä työskentelee esimerkiksi rakennusalalla. Kansainvälinen työskentely, tässä tapauksessa lähettäminen, on mahdollistettu EU:n vapaan liikkuvuuden lisäksi yhteisillä sopimuksilla. Työtapaturmavakuuttaminen osana sosiaaliturvaa kuuluu yhteisten sopimusten joukkoon. Vakuutusturvan periaatteet, koordinaatio ja toimeenpaneminen määritellään EU:n sosiaaliturva-asetuksissa. Onko lähetettyjen rakennusalan työntekijöiden tapaturmavakuutusturvan koordinaatio hoidettu asianmukaisesti vai kaipaisiko se hieman päivittämistä? Tai jopa uudistamista entistä työntekijäystävällisempään suuntaan?

TVK laatii vuosittain ennusteen tulevan vuoden pakollisen työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen sekä työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen keskimääräisestä vakuutusmaksusta, joka ilmaistaan prosentteina palkoista.

Työpaikkatapaturmien lukumäärä teollisuudessa pysyi samalla tasolla vuosina 2023 ja 2024, mutta työmatkatapaturmia sattui vuonna 2024 edellisvuotta enemmän. Teollisuudessa sattuneista työpaikkatapaturmista yleisimpiä ovat sormitapaturmat. Vakavat, yli 30 päivän työkyvyttömyyteen johtaneet työpaikkatapaturmat ovat vähentyneet.

Suomen Pankin ilmoittama korkolain 4 §:n 1 momentin mukainen viivästyskorko ajalle 1.7.–31.12.2025 on 9,5 % vuodessa. Sitä käytetään työtapaturma- ja ammattitautilain 152 §:ssä tarkoitettuna viivästyskorotuksena ja tapaturmavakuutuslain 60 a §:ssä tarkoitettuna korvauksen korotuksena. Jos vakuutuslaitos on laiminlyönyt päätöksen antamisen viivytyksettä ja viimeistään 30 päivän kuluessa siitä, kun se on saanut asian ratkaisemiseksi riittävät selvitykset (127 §) tai korvauksen maksamisen viivytyksettä (135 §), vakuutuslaitoksen on maksettava korvaus viivästysajalta korotettuna. Viivästyskorotus on korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukainen.

Suomen Pankin ilmoittama kaupallisissa sopimuksissa käytetty korkolain 4 a §:n 1 momentin mukainen viivästyskorko ajalle 1.7.–31.12.2025 on 10,5 % vuodessa. Sitä käytetään työtapaturma- ja ammattitautilain 172 §:ssä tarkoitettuna vakuutusmaksun viivästyskorkona. Vakuutuksenottajan on maksettava viivästyneelle vakuutusmaksulle viivästymisajalta vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 a §:n 1 momentissa säädetyn korkokannan mukaan sekä viivästyneen maksun perintäkulut.

TVKL-2025-09, 18.6.2025

TVKL-2025-08, 10.6.2025

Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) riskiluokitus luokittelee ammatit sattuvien työtapaturmien ja ilmenevien ammattitautien kustannusriskin mukaisiin riskiluokkiin. TVK uudisti riskiluokituksensa vuonna 2024, koska vanhassa luokituksessa tiedettiin olevan kehitettävää.

Työpaikkatapaturmat opetustöissä ovat lähes kaksinkertaistuneet vuosien 2016 ja 2024 välillä. Vuonna 2024 opettajille ja opetustyön asiantuntijoille sattui noin 4300 työpaikkatapaturmaa, kun vuonna 2016 niitä oli runsaat 2300.

TVK:n oikeustapauskommentaari 4.6.2025

OKV/2739/70/2024, Ratkaisija: Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen

Väkivalta on sosiaali- ja terveysalalla kasvava ilmiö. Sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden kohtaamalla väkivallalla on laaja-alaisia vaikutuksia niin yksilöön, yhteisöihin ja yhteiskuntaan. Tutkimuksessa tarkastellaan vuosien 2018–2022 aikana sattuneita väkivaltatilanteita vahinkorekisteriaineiston pohjalta.

Asiassa on kyse siitä, oliko vahinkotapahtuma sattunut työtapaturma- ja ammattitautilain 23 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisissa korvaukseen oikeuttavissa olosuhteissa. A on työpäivän jälkeen ollut työpaikan yhteydessä olleella kuntosalilla. Hän on tämän jälkeen lähtenyt kotiin ja kaatunut. Muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen. Muutoksenhakulautakunta katsoi, että A:lle sattunut vahinkotapahtuma ei ole sattunut työtapaturma- ja ammattitautilain 23 §:n 1 kohdan nojalla korvaukseen oikeuttavissa olosuhteissa. Kyseessä ei A:n lähtiessä kuntosalilta ole ollut tavanomaiseen työssäkäynnistä johtuvaan asunnon ja työpaikan väliseen matkaan kuuluva matka, eikä vahinkotapahtuma ole sattunut työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla korvaukseen oikeuttavissa olosuhteissa. Tapaturman oli katsottava sattuneen A:n omalla ajalla. A:lla ei ole oikeutta saada työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla korvausta hänelle sattuneesta vahinkotapahtumasta. Äänestysratkaisu 7–3. Tamla 22.5.2025 – 1487/2024. Asia on ratkaistu vahvennetussa jaostossa.

Rakentamisen suhdannetilanne on vaikuttanut työpaikkatapaturmien lukumääriin viime vuosina erityisen paljon. Koronan aiheuttamien poikkeusvuosien jälkeen vuosina 2021—2022 uutisoitiin rakentamisen buumista, sitten vaikeasta suhdannetilanteesta 2023—2024. Työpaikkatapaturmat ovat vähentyneet rakentamisen päätoimialalla, mutta työtuntien määrät ovat muuttuneet lähes samassa suhteessa, joten vahinkotaajuus nousi vähän.

Asiassa on kyse siitä, minkä suuruisen vuosityöansion mukaan vakuutetun omaisille maksetaan perhe-eläkettä. Muutoksenhakulautakunta muutti valituksenalaisia päätöksiä ja määräsi vakuutuslaitoksen suorittamaan päätöksissä tarkoitetut perhe-eläkkeet 107.807,87 euron suuruisen vuosityöansion perusteella laskettuna. Muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen enemmälti. Tamla 15.5.2025 – 1874/2024, 1878/2024 ja 1879/2024. Asia on ratkaistu vahvennetussa jaostossa. Äänestysratkaisu 9–1.

Vuonna 2024 kaupan alalla sattui palkansaajille yhteensä 9 600 työpaikkatapaturmaa, mikä on noin neljä prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Työpaikkatapaturmien taajuus pysyi ennallaan.

Viime vuonna pyöräilijöille sattui yli 5000 työmatkatapaturmaa. Työmatkaturvallisuutta voidaan onneksi parantaa monin keinoin ja säännöllisen pyöräilyn hyödyt työkyvylle ovat merkittävät.

TVKL-2025-07, 8.4.2025

Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) urheilijavakuutusrekisterin mukaan vuonna 2024 maksettiin korvauksia urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain perusteella vakuutetuille urheilutapaturmissa loukkaantuneille pelaajille yhteensä 1547 vahinkotapahtumasta. Näistä vahinkotapahtumista 1119 oli sattunut vuoden 2024 aikana ja loput aikaisempina vuosina.

Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) urheilijavakuutusrekisterin mukaan vuonna 2024 päättyneillä pelikausilla oli yhteensä 1266 urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) perusteella vakuutettua urheilijaa.

Kyseessä on liikennevakuutusta koskeva ratkaisu, jolla vaikutusta myös työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksessa. KHO 2025:23, 26.03.2025 Tietosuoja – Henkilötietojen käsittelyä koskevat periaatteet – Tiedonsaantioikeus korvausasian ratkaisemista varten – Potilastiedot – Tietopyyntö – Tietojen luovuttaminen – Välttämättömyysarviointi Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei asiassa saadusta selvityksestä ollut ilmennyt, että Liikennevakuutuskeskus olisi järjestelmällisesti toiminut yleisen tietosuoja-asetuksen käsittelyn kohtuullisuutta, tietojen minimointia tai sisäänrakennettua ja oletusarvoista tietosuojaa koskevien säännösten vastaisesti hankkiessaan potilastietoja korvausasioiden ratkaisemiseksi. Hallinto-oikeuden päätöstä, jolla se oli kumonnut tietosuojavaltuutetun ja seuraamuskollegion päätökset, ei siten lopputulokseltaan muutettu. Asiassa oli tietosuojavaltuutetun ja Liikennevakuutuskeskuksen esittämien näkökohtien vuoksi kysymys myös siitä, millaisessa menettelyssä potilastietojen välttämättömyyttä käsiteltävänä olevan korvausasian ratkaisemiseksi arvioidaan. Korkein hallinto-oikeus totesi, että sekä potilastietoja pyydettäessä että niitä luovutettaessa on noudatettava yleisen tietosuoja-asetuksen henkilötietojen käsittelyä koskevia periaatteita ja liikennevakuutuslain tietojen välttämättömyyttä koskevaa vaatimusta. Tietopyyntö on perusteltava ja sen on oltava mahdollisimman yksilöity ja selvä, jotta tietoja luovuttava taho voi arvioida täyttyvätkö tietojen luovuttamisen edellytykset. Tietopyynnön kohteena olevalla taholla on tällöin myös mahdollisuus pyytää Liikennevakuutuskeskukselta täsmällisempää tietopyyntöä ja perusteluja pyynnölle, jotta se kykenee omalta osaltaan arvioimaan pyydettyjen tietojen rajausta yleisen tietosuoja-asetuksen ja liikennevakuutuslain sääntelyn kannalta.

Tyypillinen työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen vakuuttamisvelvollisuutensa laiminlyönyt työnantaja oli osakeyhtiömuotoinen pitkään toiminut yritys, joka työllisti vuositasolla vain muutaman työntekijän.

Mika Tynkkynen, Tapaturmavakuutuskeskus Koneet ovat olennainen osa työelämää ja koneturvallisuus on parantunut huomattavasti viime vuosikymmeninä. Joka vuosi kuitenkin koneilla sattuu edelleen myös kuolemaan johtaneita työtapaturmia. Tässä pohdinnassa tarkastellaan koneturvallisuuden kehityskaarta ja nykytilaa aihetta koskevien asetusten, käytäntöjen ja tilastojen valossa.

Hyvinvointialueiden työtapaturmatiedot on nyt ensimmäistä kertaa saatu eroteltua kuntasektorista Tilastokeskuksen sektoritiedon avulla. Sellaisilla työnantajilla, joiden y-tunnus linkittyi hyvinvointialueiden sektoriin, sattui vuonna 2023 yhteensä 7142 palkansaajien työpaikkatapaturmaa. Kirjoituksen lopussa on myös pikaohje uusien rajausten tekemiseen Pakki-sovelluksessa.

TVKL-2025-06, 17.3.2025

TVKL-2025-05, 11.3.2025

Koneturvallisuus on kriittinen tekijä työpaikkojen työturvallisuuden varmistamisessa. Vuosittain koneilla ja laitteilla sattuu useita työtapaturmia, joista vakavimmat voivat aiheuttaa kuolemaan johtaneet vammat. Tässä julkaisussa käsitellään uusimpia TVK:n tuottamia koneturvallisuutta käsitteleviä julkaisuja.

Takon yleisohje 10.3.2025

EFO allmän anvisning 10.3.2025 (TyTAL:n perusteella korvattava hoitotuki ja vaatelisä 10.3.2025)

TVK:n oikeustapauskommentaari 6.3.2025, korvattava

Vuonna 2024 sattui palkansaajille yhteensä 115 000 työtapaturmaa, joista 91 000 oli työpaikkatapaturmia ja 24 000 työmatkatapaturmia. Palkansaajien työpaikkatapaturmien lukumäärä nousi edellisvuodesta 4 % ja työmatkatapaturmien lukumäärä jopa noin 10 %. Työpaikkatapaturmien taajuustaso oli noin 25,4.

TVK kerää jäsenvakuutuslaitoksilta vuosittain lukumäärätiedot valituksista ja itseoikaisupäätöksistä. Vakuutuslaitokset ilmoittavat erikseen tiedot työtapaturma- ja ammattitautilain ja tapaturmavakuutuslain mukaisista valitusasioista ja tehdyistä itseoikaisuista.

Vuokratyö tarjoaa joustavan tavan saada työvoimaa, mutta vuokratyöntekijöiden työtapaturmariski on korkeampi kuin useilla muilla toimialoilla. Tutkimus osoittaa, että vastuu työturvallisuudesta on jakautunut epäselvästi henkilöstövuokrausyrityksen ja asiakasyrityksen välillä, eikä koulutukseen panosteta riittävästi. Tuloksia voidaan hyödyntää vuokratyön henkilöstöjohtamisessa työturvallisuuden parantamiseksi.

Asiassa on kyse siitä, voitiinko aiheettomasti maksetun tapaturmaeläkkeen takaisinperintää kohtuullistaa. Muutoksenhakulautakunta muutti valituksenalaista päätöstä siten, että takaisinperintä kumottiin ajalla 1.1.2013-2.11.2013 maksetuista tapaturmaeläkkeistä työtapaturma- ja ammattitautilain 247 §:n 4 momentin nojalla ja tämän jälkeen jäljelle jäävän takaisinperittävän määrän takaisinperinnästä luovuttiin kohtuussyistä 1/5 osalta. Muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen enemmälti. Tamla 13.2.2025 – 97/2024. Asia on ratkaistu vahvennetussa jaostossa. Äänestysratkaisu 8–2.

TVK:n kokoamaan Työtapaturmavakuutus numeroina 2023 -julkaisuun on kerätty kaikki saatavilla oleva oleellinen tilastotieto työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta.

Tullitarkastajana työskentelevä A oli osallistunut Tullin henkilöstölle tarkoitettuihin, työnantajan järjestämiin talvikisoihin. Työnantaja oli antanut tilaisuuteen osallistujille matkamääräyksen ja vastannut osallistumisesta aiheutuneista kustannuksista, mutta osallistumista ei luettu työaikaan. A:lle oli sattunut tapaturma tilaisuuden ohjelmaan kuuluneessa lentopallo-ottelussa. Korkein oikeus katsoi, että tilaisuuden pääasiallisena tarkoituksena oli ollut työnantajan etujen mukainen yhteisöllisyyden edistäminen Tullin henkilöstön kesken. Tapaturman katsottiin sattuneen työtapaturma- ja ammattitautilain 24 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa työhön liittyvässä virkistystilaisuudessa.

Alla listattuna Tapaturmavakuutuskeskuksen tietoon tulleet työpaikkakuolemat vuonna 2025. Tapaukset ovat listattuna tietoon tulojärjestyksessä. Listalla voi olla myös muita, kuin työntekijöille ja yrittäjille sattuneita lakisääteisen Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisia vahinkoja. Listan tiedot eivät ole vertailukelpoisia TVK:n virallisen työtapaturmatilaston kanssa.

Työtapaturma- ja ammattitautilakia (459/2015)(TyTAL) on muutettu lain voimaan tulon 1.1.2016 jälkeen. TyTAL:n muutokset on listattu tässä julkaisussa.

Työtapaturma- ja ammattitautilakia (459/2015) (TyTAL) on muutettu lain voimaan tulon 1.1.2016 jälkeen. TyTAL:n muutoksiin liittyvät hallituksen esitykset on listattu tässä julkaisussa.

TVK:n oikeustapauskommentaari 29.1.2025, ei korvattava

Elina Holmas 22.1.2025 Kirjoituksen tarkoituksena on antaa yleiskuva työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisesta vapaaehtoisesta yrittäjän työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta ja lisätä tietoa sen kattavuudesta ja toimeenpanosta. Kirjoituksessa kerron, kuinka moni yrittäjä on vakuuttanut itsensä työtapaturman ja ammattitaudin varalta ja millaista turvaa vakuutus antaa yrittäjille. Ajatus kirjoituksesta heräsi Eurofoundin 30.1.2024 julkaisemasta tutkimusraportista Self-employment in the EU: Job quality and developments in social protection. Tutkimusraportti käsittelee itsensä työllistäjien työoloja ja sosiaaliturvan kehitystä EU:ssa. Raportissa kerrotaan myös itsensä työllistäjien työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta eri EU-maissa ja raportin mukaan itsensä työllistäjien turva työtapaturman ja ammattitaudin varalta vaihtelee merkittävästi maittain. Kymmenessä EU-maassa itsensä työllistäjillä on pakollinen työtapaturmaturva, kun taas seitsemässä maassa, Suomi mukaan lukien, turva on vapaaehtoinen. Kolmessatoista EU-maassa itsensä työllistäjillä ei ole lainkaan turvaa työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Toisin kuin Suomessa joissain EU-maissa yrittäjän turva ei kata kaikkia ammattiryhmiä / toimialoja.

Vakuutuskäsikirja on TVK:n antama ohje, jonka ovat laatineet TVK:n ja vakuutusyhtiöiden asiantuntijat.

Palkansaajien vahvistettujen tapaturmaeläkkeiden lukumäärä laski vuonna 2023.

TVK:n oikeustapauskommentaari 16.1.2025

TVKL-2025-01, 15.1.2025

TVK anvisningar 13.1.2025 Försäkringshandboken beskrivs försäkringens livscykel från ansökan till att försäkringen upphör. Försäkringshandboken har utarbetats av TVK:s och försäkringsbolagens experter.

Animaatiossa esitetyt tiedot perustuvat Onnettomuustutkintakeskuksen tekemään Työkuolemat 2023 teematutkintaan. Teematutkinnassa tutkittiin työssä ja työn kaltaisissa olosuhteissa sattuneet kuolemaan johtaneet tapaturmat.

Anvisningar för överföringsförfarandet ger anvisningar om förfarandet för olika praktiska situationer vid överföring av den obligatoriska försäkringen till ett annat försäkringsbolag. Bestämmelser om överföringsförfarande finns i 162 § i lagen om olycksfall i arbetet och yrkessjukdomar.

Siirtomenettelyohje antaa menettelytapaohjeita erilaisiin käytännön tilanteisiin pakollisen vakuutuksen siirtämisessä toiseen vakuutusyhtiöön. Siirtomenettelystä säädetään työtapaturma- ja ammattitautilain 162 §:ssä.

Vuosityöansio lasketaan vain vakuutuksen ottaneen työnantajan työssä maksetun työansion perusteella, kun kyseessä on vapaaehtoinen vapaa-ajan vakuutus. Laissa ei ole säännöstä siitä tilanteesta, jossa vakuutetulla ei ole ollut edeltävän kolmen vuoden aikana työsuhdetta vielä voimassa vapaaehtoisen vapaa-ajan vakuutuksen ottaneen työnantajan kanssa. Vakuutusoikeus katsoi, että tällaisessa tilanteessa erityissäännös eli työtapaturma- ja ammattitautilain 199 §:n 2 momentti rajaa ajan, joka voidaan ottaa huomioon edeltävien vuosien työansioita määritettäessä. A:n vahinkotapahtumaa edeltävien vuosien tulot voitiin huomioida vain vuosilta 2019 ja 2020, jolloin hänellä oli ollut vakuutuksen ottaneen työnantajan työssä saatua työansiota. Työtapaturma- ja ammattitautilaki 187 § 2 mom. ja 199 § 2 mom.

Haittaraha kertakorvauksena 2025 voimassa olevien sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (800/2024) määriteltyjen laskuperusteiden mukaisena. Haittarahan kertakorvaustaulukko. Haittarahataulukko.

Korkeimman oikeuden (KKO) antamia ratkaisuja, jotka koskevat TyTAL:n soveltamista. Ratkaisuvuosi 2025.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan (Tamla) antamia ratkaisuja, jotka koskevat TyTAL:n soveltamista. Ratkaisuvuosi 2025

Vakuutusoikeuden (VakO) antamia ratkaisuja, jotka koskevat TyTAL:n soveltamista. Ratkaisuvuosi 2025

Suomen Pankin ilmoittama korkolain 4 §:n 1 momentin mukainen viivästyskorko ajalle 1.1.- 30.6.2025 on 10,5 % vuodessa.

Suomen Pankin ilmoittama kaupallisissa sopimuksissa käytetty korkolain 4 a §:n 1 momentin mukainen viivästyskorko ajalle 1.1.–30.6.2025 on 11,5 % vuodessa.

Tasavallan presidentti vahvisti 19.12.2024 lain, jolla muutettiin työtapaturma- ja ammattitautilakia. Laki tuli voimaan 1.1.2025.

Tapaturmavakuutuslaitokset maksoivat vuonna 2023 korvauksia yhteensä 570 miljoonaa euroa eli 3,5 % enemmän kuin vuonna 2022.

TVK:n oikeustapauskommentaari 9.12.2024, korvattava

Yksityisen sektorin palkansaajien työpaikkatapaturmien taajuustaso vaihtelee yrityksissä sen mukaan, minkä kokoinen yritys on. Taajuustaso on korkein pienyrityksissä ja matalin mikroyrityksissä, kun tarkastellaan koko yksityistä sektoria. Mutta eri päätoimialoilla on keskenään hyvin erilaisia taajuustasoja eri yrityskokoluokissa, esimerkiksi yksityisellä sotella taajuus tuntuu nousevan yrityksen koon myötä. Entä kuinka suuri osa yrityksistä pääsee nollaan työntekijöiden työpaikkatapaturmaan vuosittain eri yrityskokoluokissa?

Kirsi Salo 4.12.2024 Kirjoituksessa käsitellään työtapaturma- ja ammattitautilaissa (TyTAL) säädetyn virkistystilaisuuden käsitettä erityisesti pikkujoulujen osalta. Milloin kyseessä on työhön liittyvä virkistystilaisuus ja milloin tapaturma on sattunut virkistystilaisuuteen kuuluvassa toiminnassa?

Kun taajuuksia palkansaajien työpaikkatapaturmista lasketaan tavallista tarkemmalla toimialaluokittelun tarkkuudella, vähenee luokituksessa lähelle toisiaan sijoittuvien toimialojen toisiaan tasaava vaikutus ja niiden keskinäiset tasoerot tulevat paremmin esiin. Laskennan aikajännettä pidentämällä saadaan taajuustaso vähemmän heilahtelevaksi ja verraten vähätapaturmaistenkin toimialojen taajuuksia laskettua.

Onnettomuustutkintakeskus tutki vuoden 2023 aikana sattuneet työssä ja työnkaltaisissa olosuhteissa sattuneet kuolemaan johtaneet tapaturmat. Teematutkinta käsitti kaikkiaan 23 työkuolemaa. Työtapaturmissa kuolleet olivat kaikki miehiä ja heidän keski-ikänsä oli 49 vuotta. Yli puolet tapaturmien uhreista työskenteli tapaturman sattuessa yksin. Raportti tästä teematutkinnasta julkaistiin 30.5.2024. Tällä videolla käydään läpi teematutkinnan lähtökohtia, tuloksia ja johtopäätöksiä. Lisäksi pohditaan TVK:n johtamien työpaikkaonnettomuuksien tutkinnan tulevaisuutta. Keskustelemassa TVK:n tutkimusjohtaja Mika Tynkkysen ja työturvallisuusasiantuntija Otto Veijolan vieraana teematutkinnan tutkintaryhmän ja tutkinnan johtajana toiminut Onnettomuustutkintakeskuksen erikoistutkija Hannu Hänninen.

Elina Isaksson 12.11.2024 Kirjoituksessa käsitellään TyTAL:n mukaisen turvan kattavuutta tilanteissa, joissa työmatkalla poiketaan tavanomaiselta työmatkareitiltä. Millä edellytyksillä työmatkaa tekevä on turvan piirissä ja onko sääntely selkeää niin, että työntekijäkin voi tietää miten poikkeama tai tuleva poikkeama vaikuttaa korvaussuojaan työmatkalla?

EFO allmän anvisning 11.11.2024 (Etävastaanottokäyntejä koskeva ohje 11.11.2024)

Takon yleisohje 11.11.2024

TVK on julkaissut laskurin haittarahan määrän laskemista helpottamaan.

TVKL-2024-14, 4.11.2024

Tapaturmavakuutuslaissa (TapVakL) (608/1948) mainitut rahamäärät tarkistetaan vuosittain tapaturmavakuutuslain 60 §:n mukaisesti joko työntekijän eläkelain 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella tai työntekijän eläkelain 98 §:ssä tarkoitetulla työeläkeindeksillä. Sosiaali- ja terveysministeriö on 28.10.2024 vahvistanut vuoden 2025 palkkakertoimeksi 1,673 ja työeläkeindeksiksi 3077.

Työtapaturma- ja ammattitautilaissa (TyTAL) mainitut rahamäärät ovat vuoden 2014 indeksitasossa. Rahamäärät tarkistetaan vuosittain joko työntekijän eläkelain 96 §:n mukaisella palkkakertoimella tai työntekijän eläkelain 98 §:n mukaisella työeläkeindeksillä. Sosiaali- ja terveysministeriö on 28.10.2024 vahvistanut vuoden 2025 palkkakertoimeksi 1,673 ja työeläkeindeksiksi 3077.

Elina Holmas 28.10.2024 Kirjoituksessani käsittelen vakuutusturvan voimassaoloa sotatoimialueella. Pohdin asiaa tavallisen siviilityötä tekevän työntekijän näkökulmasta niin pakollisen työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen, työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen vapaaehtoisen vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen kuin työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen kannalta. TVK:lle on Ukrainan sodan myötä tullut kysymyksiä vakuutuksen voimassaolosta ulkomailla sotatoimialueella. Suomalaisen yrityksen työntekijä voi jo työskennellä sotatoimialueella tai yksityinen työnantaja voi olla lähettämässä työntekijöitään työhön sotatilaolosuhteisiin. TVK julkaisi 9.3.2022 Ukrainan sodan alkupäivinä aiheesta uutisen kotisivuillaan. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on täydentää aiemmin julkaistua uutista ja pohtia sitä, miten uutisesta ilmenevään tulkintaan on päädytty, kun laissa ei enää säädetä sodasta tai aseellisesta selkkauksesta tapaturman aiheuttajana.

Urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) mukaan siinä säädetyt rahamäärät tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella ja pyöristetään lähimmäksi täydeksi kymmeneksi euroksi. Rahamäärät ovat laissa vuoden 2009 tasolla (palkkakerroin 1,192). Sosiaali- ja terveysministeriö on 28.10.2024 vahvistanut vuoden 2025 palkkakertoimeksi 1,673.

Mari Karttunen 23.10.2024 Kirjoituksessa käsitellään vakuutusoikeuden ratkaisujen merkitystä lain tulkinnassa sekä lyhyisiin ja niukkoihin ratkaisuselosteisiin liittyviä haasteita.

Kirsi Pohjolainen 16.10.2024 Kirjoituksen teema on vakuutusyhtiön lääkäriasiantuntijan ja potilasta hoitavan terveydenhuollon lääkärin erilaiset tehtävät ja roolit. Kirjoitus liittyy toiseen Asiantuntija pohtii -kirjoitukseen 25.9.2024 ”Terveydentilatiedot työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksessa”.

Asiassa on kyse siitä, tuleeko vakuutuslaitoksen korvata täyskustannusmaksulaskuun sisältyvä potilasvakuutusmaksu. Muutoksenhakulautakunta muutti valituksenalaista päätöstä ja määräsi vakuutuslaitoksen korvaamaan HUS-yhtymän laskussa mainitun laskennallisen potilasvakuutusmaksun osana täyskustannusmaksua. Tamla 16.10.2024 – 3662/2023. Asia on ratkaistu vahvennetussa jaostossa.

Hallitus on 10.10.2024 antanut eduskunnalle esityksen työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen, liikennevakuutuksen ja potilasvakuutuksen lainsäädännön muuttamiseksi (HE 172/2024 vp). Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2025.

Työtapaturma- ja ammattitautilain (TyTAL) (459/2015) muutoksia sisältävä hallituksen esitys

Työtapaturma- ja ammattitautilain (TyTAL) (459/2015) muutoksia sisältävä hallituksen esitys

Asiassa on kyse siitä, onko tapaturma sattunut työtapaturma- ja ammattitautilain 23 §:n 1 kohdan mukaisissa olosuhteissa. A on nähnyt, kun hänen puolisonsa on parkkipaikalla peruuttanut päin toista autoa. A on kiiruhtanut takaisin päin huitoen käsillään estääkseen mahdollisen vahingon. A on tässä yhteydessä kaatunut. Muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen ja oikeudenkäyntikuluvaatimuksen. Äänestysratkaisu 7–3. Tamla 10.10.2024 – 2321/2023. Asia on ratkaistu vahvennetussa jaostossa.

TVK:n oikeustapauskommentaari 9.10.2024, korvattava

Kotihoidossa työskentelevä A oli ollut kävelemässä autoltaan asiakkaan luokse kerrostaloon. Kyseisen kerrostalon portilla A oli auttanut samaan kerrostaloon matkalla ollutta kaatunutta vanhusta nousemaan ylös. Kun A oli taluttanut vanhusta toisen henkilön kanssa kerrostalon alaovelle, vanhus oli yhtäkkiä lyyhistynyt, missä yhteydessä A:n polvi oli vahingoittunut. Vakuutusoikeus katsoi, että A:n kävelemisessä autolta asiakkaan luokse kerrostaloon on ollut kyse työtehtävästä johtuvasta matkustamisesta ja että tällaisen matkustamisen yhteydessä sattunutta tapaturmaa pidetään korvattavana työssä sattuneena tapaturmana. Vakuutusoikeus katsoi, että matkan varrelle sattuneen ulkopuolisen henkilön auttaminen ei kuitenkaan ollut sellaista matkantekoon tavanomaisesti liittyvää toimintaa, joka kuuluu korvattavuuden piiriin, vaan kyse on ollut matkantekoon nähden poikkeuksellisesta toiminnasta. Koska vahinkotapahtuma ei ollut sattunut työtehtävästä johtuvan matkustamisen yhteydessä, vahinkotapahtumaa ei voitu korvata työtapaturma- ja ammattitautilain 21 §:ssä tarkoitettuna työssä sattuneena tapaturmana. Vahinkotapahtuma ei ollut sattunut muissakaan työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitetuissa korvaukseen oikeuttavissa olosuhteissa, joten A ei ollut oikeutettu kyseisen lain mukaiseen korvaukseen. Äänestysratkaisu (4–1). Lainvoimaisuustiedot: Korkeimmassa oikeudessa. (KKO myöntänyt valitusluvan 17.6.2025). Työtapaturma- ja ammattitautilaki 21 § 2 mom.

TVK laatii vuosittain ennusteen tulevan vuoden palkkasummakehityksestä perustuen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) julkaisemiin tietoihin.

Merja Salonen 1.10.2024 Urheileminen kansallisella ja kansainvälisellä huipputasolla on täysipäiväistä työtä ja ammattimaista toimintaa. Nykypäivänä urheilussa ei ole kysymys vain aatteellisesta toiminnasta vaan mukana on myös taloudellinen intressi. Kun ammattiurheilijalle sattuu tapaturma, sillä on aina myös taloudellisia vaikutuksia ja merkitystä urheilijan toimeentuloon. Onko Suomessa urheileva ammattiurheilija turvattu työtapaturmiensa varalta omassa työssään ja millainen järjestelmä on kyseessä?

TVK:n ennusteen mukaan vuonna 2024 palkansaajille sattuu yhteensä 114 000 työtapaturmaa, joista 90 000 on työpaikkatapaturmia ja 24 000 työmatkatapaturmia. Palkansaajien työpaikkatapaturmien taajuus on noin 25 työpaikkatapaturmaa miljoonaa tehtyä työtuntia kohti. Työpaikkatapaturmien määrä pysyy noin vuoden 2023 tasolla ja työmatkatapaturmia sattuu enemmän kuin vuonna 2023, johtuen alkuvuoden lumisuudesta ja liukkausolosuhteista.