Uusimmat julkaisut

Rakentamisen suhdannetilanne on vaikuttanut työpaikkatapaturmien lukumääriin viime vuosina erityisen paljon. Koronan aiheuttamien poikkeusvuosien jälkeen vuosina 2021—2022 uutisoitiin rakentamisen buumista, sitten vaikeasta suhdannetilanteesta 2023—2024. Työpaikkatapaturmat ovat vähentyneet rakentamisen päätoimialalla, mutta työtuntien määrät ovat muuttuneet lähes samassa suhteessa, joten vahinkotaajuus nousi vähän.

Pikatilasto kertoo vahinkolukumäärien vuodenaikavaihtelun. Tiedot päivitetään joka kuukausi.

Vuonna 2024 kaupan alalla sattui palkansaajille yhteensä 9 600 työpaikkatapaturmaa, mikä on noin neljä prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Työpaikkatapaturmien taajuus pysyi ennallaan.

Viime vuonna pyöräilijöille sattui yli 5000 työmatkatapaturmaa. Työmatkaturvallisuutta voidaan onneksi parantaa monin keinoin ja säännöllisen pyöräilyn hyödyt työkyvylle ovat merkittävät.

TVKL-2025-07. 8.4.2025

Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) urheilijavakuutusrekisterin mukaan vuonna 2024 maksettiin korvauksia urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain perusteella vakuutetuille urheilutapaturmissa loukkaantuneille pelaajille yhteensä 1547 vahinkotapahtumasta. Näistä vahinkotapahtumista 1119 oli sattunut vuoden 2024 aikana ja loput aikaisempina vuosina.

Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) urheilijavakuutusrekisterin mukaan vuonna 2024 päättyneillä pelikausilla oli yhteensä 1266 urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) perusteella vakuutettua urheilijaa.

Kyseessä on liikennevakuutusta koskeva ratkaisu, jolla vaikutusta myös työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksessa. KHO 2025:23, 26.03.2025 Tietosuoja – Henkilötietojen käsittelyä koskevat periaatteet – Tiedonsaantioikeus korvausasian ratkaisemista varten – Potilastiedot – Tietopyyntö – Tietojen luovuttaminen – Välttämättömyysarviointi Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei asiassa saadusta selvityksestä ollut ilmennyt, että Liikennevakuutuskeskus olisi järjestelmällisesti toiminut yleisen tietosuoja-asetuksen käsittelyn kohtuullisuutta, tietojen minimointia tai sisäänrakennettua ja oletusarvoista tietosuojaa koskevien säännösten vastaisesti hankkiessaan potilastietoja korvausasioiden ratkaisemiseksi. Hallinto-oikeuden päätöstä, jolla se oli kumonnut tietosuojavaltuutetun ja seuraamuskollegion päätökset, ei siten lopputulokseltaan muutettu. Asiassa oli tietosuojavaltuutetun ja Liikennevakuutuskeskuksen esittämien näkökohtien vuoksi kysymys myös siitä, millaisessa menettelyssä potilastietojen välttämättömyyttä käsiteltävänä olevan korvausasian ratkaisemiseksi arvioidaan. Korkein hallinto-oikeus totesi, että sekä potilastietoja pyydettäessä että niitä luovutettaessa on noudatettava yleisen tietosuoja-asetuksen henkilötietojen käsittelyä koskevia periaatteita ja liikennevakuutuslain tietojen välttämättömyyttä koskevaa vaatimusta. Tietopyyntö on perusteltava ja sen on oltava mahdollisimman yksilöity ja selvä, jotta tietoja luovuttava taho voi arvioida täyttyvätkö tietojen luovuttamisen edellytykset. Tietopyynnön kohteena olevalla taholla on tällöin myös mahdollisuus pyytää Liikennevakuutuskeskukselta täsmällisempää tietopyyntöä ja perusteluja pyynnölle, jotta se kykenee omalta osaltaan arvioimaan pyydettyjen tietojen rajausta yleisen tietosuoja-asetuksen ja liikennevakuutuslain sääntelyn kannalta.

Tyypillinen työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen vakuuttamisvelvollisuutensa laiminlyönyt työnantaja oli osakeyhtiömuotoinen pitkään toiminut yritys, joka työllisti vuositasolla vain muutaman työntekijän.

Mika Tynkkynen, Tapaturmavakuutuskeskus Koneet ovat olennainen osa työelämää ja koneturvallisuus on parantunut huomattavasti viime vuosikymmeninä. Joka vuosi kuitenkin koneilla sattuu edelleen myös kuolemaan johtaneita työtapaturmia. Tässä pohdinnassa tarkastellaan koneturvallisuuden kehityskaarta ja nykytilaa aihetta koskevien asetusten, käytäntöjen ja tilastojen valossa.

Hyvinvointialueiden työtapaturmatiedot on nyt ensimmäistä kertaa saatu eroteltua kuntasektorista Tilastokeskuksen sektoritiedon avulla. Sellaisilla työnantajilla, joiden y-tunnus linkittyi hyvinvointialueiden sektoriin, sattui vuonna 2023 yhteensä 7142 palkansaajien työpaikkatapaturmaa. Kirjoituksen lopussa on myös pikaohje uusien rajausten tekemiseen Pakki-sovelluksessa.

TVKL-2025-06, 17.3.2025

TVKL-2025-05, 11.3.2025

Koneturvallisuus on kriittinen tekijä työpaikkojen työturvallisuuden varmistamisessa. Vuosittain koneilla ja laitteilla sattuu useita työtapaturmia, joista vakavimmat voivat aiheuttaa kuolemaan johtaneet vammat. Tässä julkaisussa käsitellään uusimpia TVK:n tuottamia koneturvallisuutta käsitteleviä julkaisuja.

Takon yleisohje 10.3.2025

TVK:n oikeustapauskommentaari 6.3.2025, korvattava

Vuonna 2024 sattui palkansaajille yhteensä 115 000 työtapaturmaa, joista 91 000 oli työpaikkatapaturmia ja 24 000 työmatkatapaturmia. Palkansaajien työpaikkatapaturmien lukumäärä nousi edellisvuodesta 4 % ja työmatkatapaturmien lukumäärä jopa noin 10 %. Työpaikkatapaturmien taajuustaso oli noin 25,4.

TVK kerää jäsenvakuutuslaitoksilta vuosittain lukumäärätiedot valituksista ja itseoikaisupäätöksistä. Vakuutuslaitokset ilmoittavat erikseen tiedot työtapaturma- ja ammattitautilain ja tapaturmavakuutuslain mukaisista valitusasioista ja tehdyistä itseoikaisuista.

Vuokratyö tarjoaa joustavan tavan saada työvoimaa, mutta vuokratyöntekijöiden työtapaturmariski on korkeampi kuin useilla muilla toimialoilla. Tutkimus osoittaa, että vastuu työturvallisuudesta on jakautunut epäselvästi henkilöstövuokrausyrityksen ja asiakasyrityksen välillä, eikä koulutukseen panosteta riittävästi. Tuloksia voidaan hyödyntää vuokratyön henkilöstöjohtamisessa työturvallisuuden parantamiseksi.

Asiassa on kyse siitä, voitiinko aiheettomasti maksetun tapaturmaeläkkeen takaisinperintää kohtuullistaa. Muutoksenhakulautakunta muutti valituksenalaista päätöstä siten, että takaisinperintä kumottiin ajalla 1.1.2013-2.11.2013 maksetuista tapaturmaeläkkeistä työtapaturma- ja ammattitautilain 247 §:n 4 momentin nojalla ja tämän jälkeen jäljelle jäävän takaisinperittävän määrän takaisinperinnästä luovuttiin kohtuussyistä 1/5 osalta. Muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen enemmälti. Tamla 13.2.2025 – 97/2024. Asia on ratkaistu vahvennetussa jaostossa. Äänestysratkaisu 8–2.

TVK:n kokoamaan Työtapaturmavakuutus numeroina 2023 -julkaisuun on kerätty kaikki saatavilla oleva oleellinen tilastotieto työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta.

Tullitarkastajana työskentelevä A oli osallistunut Tullin henkilöstölle tarkoitettuihin, työnantajan järjestämiin talvikisoihin. Työnantaja oli antanut tilaisuuteen osallistujille matkamääräyksen ja vastannut osallistumisesta aiheutuneista kustannuksista, mutta osallistumista ei luettu työaikaan. A:lle oli sattunut tapaturma tilaisuuden ohjelmaan kuuluneessa lentopallo-ottelussa. Korkein oikeus katsoi, että tilaisuuden pääasiallisena tarkoituksena oli ollut työnantajan etujen mukainen yhteisöllisyyden edistäminen Tullin henkilöstön kesken. Tapaturman katsottiin sattuneen työtapaturma- ja ammattitautilain 24 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa työhön liittyvässä virkistystilaisuudessa.

Alla listattuna Tapaturmavakuutuskeskuksen tietoon tulleet työpaikkakuolemat vuonna 2024. Tapaukset ovat listattuna tietoon tulojärjestyksessä. Listalla voi olla myös muita, kuin työntekijöille ja yrittäjille sattuneita lakisääteisen Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisia vahinkoja. Listan tiedot eivät ole vertailukelpoisia TVK:n virallisen työtapaturmatilaston kanssa.

Työtapaturma- ja ammattitautilakia (459/2015)(TyTAL) on muutettu lain voimaan tulon 1.1.2016 jälkeen. TyTAL:n muutokset on listattu tässä julkaisussa.

Työtapaturma- ja ammattitautilakia (459/2015) (TyTAL) on muutettu lain voimaan tulon 1.1.2016 jälkeen. TyTAL:n muutoksiin liittyvät hallituksen esitykset on listattu tässä julkaisussa.

TVK:n oikeustapauskommentaari 29.1.2025, ei korvattava

Elina Holmas 22.1.2025 Kirjoituksen tarkoituksena on antaa yleiskuva työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisesta vapaaehtoisesta yrittäjän työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta ja lisätä tietoa sen kattavuudesta ja toimeenpanosta. Kirjoituksessa kerron, kuinka moni yrittäjä on vakuuttanut itsensä työtapaturman ja ammattitaudin varalta ja millaista turvaa vakuutus antaa yrittäjille. Ajatus kirjoituksesta heräsi Eurofoundin 30.1.2024 julkaisemasta tutkimusraportista Self-employment in the EU: Job quality and developments in social protection. Tutkimusraportti käsittelee itsensä työllistäjien työoloja ja sosiaaliturvan kehitystä EU:ssa. Raportissa kerrotaan myös itsensä työllistäjien työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta eri EU-maissa ja raportin mukaan itsensä työllistäjien turva työtapaturman ja ammattitaudin varalta vaihtelee merkittävästi maittain. Kymmenessä EU-maassa itsensä työllistäjillä on pakollinen työtapaturmaturva, kun taas seitsemässä maassa, Suomi mukaan lukien, turva on vapaaehtoinen. Kolmessatoista EU-maassa itsensä työllistäjillä ei ole lainkaan turvaa työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Toisin kuin Suomessa joissain EU-maissa yrittäjän turva ei kata kaikkia ammattiryhmiä / toimialoja.

Vakuutuskäsikirja on TVK:n antama ohje, jonka ovat laatineet TVK:n ja vakuutusyhtiöiden asiantuntijat.

Palkansaajien vahvistettujen tapaturmaeläkkeiden lukumäärä laski vuonna 2023.

TVK:n oikeustapauskommentaari 16.1.2025

TVKL-2025-01, 15.1.2025

TVK anvisningar 13.1.2025 Försäkringshandboken beskrivs försäkringens livscykel från ansökan till att försäkringen upphör. Försäkringshandboken har utarbetats av TVK:s och försäkringsbolagens experter.

Animaatiossa esitetyt tiedot perustuvat Onnettomuustutkintakeskuksen tekemään Työkuolemat 2023 teematutkintaan. Teematutkinnassa tutkittiin työssä ja työn kaltaisissa olosuhteissa sattuneet kuolemaan johtaneet tapaturmat.

Anvisningar för överföringsförfarandet ger anvisningar om förfarandet för olika praktiska situationer vid överföring av den obligatoriska försäkringen till ett annat försäkringsbolag. Bestämmelser om överföringsförfarande finns i 162 § i lagen om olycksfall i arbetet och yrkessjukdomar.

TVK laatii vuosittain ennusteen tulevan vuoden pakollisen työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen sekä työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen keskimääräisestä vakuutusmaksusta, joka ilmaistaan prosentteina palkoista.

Siirtomenettelyohje antaa menettelytapaohjeita erilaisiin käytännön tilanteisiin pakollisen vakuutuksen siirtämisessä toiseen vakuutusyhtiöön. Siirtomenettelystä säädetään työtapaturma- ja ammattitautilain 162 §:ssä.

Vuosityöansio lasketaan vain vakuutuksen ottaneen työnantajan työssä maksetun työansion perusteella, kun kyseessä on vapaaehtoinen vapaa-ajan vakuutus. Laissa ei ole säännöstä siitä tilanteesta, jossa vakuutetulla ei ole ollut edeltävän kolmen vuoden aikana työsuhdetta vielä voimassa vapaaehtoisen vapaa-ajan vakuutuksen ottaneen työnantajan kanssa. Vakuutusoikeus katsoi, että tällaisessa tilanteessa erityissäännös eli työtapaturma- ja ammattitautilain 199 §:n 2 momentti rajaa ajan, joka voidaan ottaa huomioon edeltävien vuosien työansioita määritettäessä. A:n vahinkotapahtumaa edeltävien vuosien tulot voitiin huomioida vain vuosilta 2019 ja 2020, jolloin hänellä oli ollut vakuutuksen ottaneen työnantajan työssä saatua työansiota. Työtapaturma- ja ammattitautilaki 187 § 2 mom. ja 199 § 2 mom.

Haittaraha kertakorvauksena 2025 voimassa olevien sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (800/2024) määriteltyjen laskuperusteiden mukaisena. Haittarahan kertakorvaustaulukko. Haittarahataulukko.

Korkeimman oikeuden (KKO) antamia ratkaisuja, jotka koskevat TyTAL:n soveltamista. Ratkaisuvuosi 2025.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan (Tamla) antamia ratkaisuja, jotka koskevat TyTAL:n soveltamista. Ratkaisuvuosi 2025

Vakuutusoikeuden (VakO) antamia ratkaisuja, jotka koskevat TyTAL:n soveltamista. Ratkaisuvuosi 2025

Suomen Pankin ilmoittama korkolain 4 §:n 1 momentin mukainen viivästyskorko ajalle 1.1.- 30.6.2025 on 10,5 % vuodessa.

Suomen Pankin ilmoittama kaupallisissa sopimuksissa käytetty korkolain 4 a §:n 1 momentin mukainen viivästyskorko ajalle 1.1.–30.6.2025 on 11,5 % vuodessa.

Tasavallan presidentti vahvisti 19.12.2024 lain, jolla muutettiin työtapaturma- ja ammattitautilakia. Laki tuli voimaan 1.1.2025.

Tapaturmavakuutuslaitokset maksoivat vuonna 2023 korvauksia yhteensä 570 miljoonaa euroa eli 3,5 % enemmän kuin vuonna 2022.

TVK:n oikeustapauskommentaari 9.12.2024, korvattava

Yksityisen sektorin palkansaajien työpaikkatapaturmien taajuustaso vaihtelee yrityksissä sen mukaan, minkä kokoinen yritys on. Taajuustaso on korkein pienyrityksissä ja matalin mikroyrityksissä, kun tarkastellaan koko yksityistä sektoria. Mutta eri päätoimialoilla on keskenään hyvin erilaisia taajuustasoja eri yrityskokoluokissa, esimerkiksi yksityisellä sotella taajuus tuntuu nousevan yrityksen koon myötä. Entä kuinka suuri osa yrityksistä pääsee nollaan työntekijöiden työpaikkatapaturmaan vuosittain eri yrityskokoluokissa?

Kirsi Salo 4.12.2024 Kirjoituksessa käsitellään työtapaturma- ja ammattitautilaissa (TyTAL) säädetyn virkistystilaisuuden käsitettä erityisesti pikkujoulujen osalta. Milloin kyseessä on työhön liittyvä virkistystilaisuus ja milloin tapaturma on sattunut virkistystilaisuuteen kuuluvassa toiminnassa?

Kun taajuuksia palkansaajien työpaikkatapaturmista lasketaan tavallista tarkemmalla toimialaluokittelun tarkkuudella, vähenee luokituksessa lähelle toisiaan sijoittuvien toimialojen toisiaan tasaava vaikutus ja niiden keskinäiset tasoerot tulevat paremmin esiin. Laskennan aikajännettä pidentämällä saadaan taajuustaso vähemmän heilahtelevaksi ja verraten vähätapaturmaistenkin toimialojen taajuuksia laskettua.

Onnettomuustutkintakeskus tutki vuoden 2023 aikana sattuneet työssä ja työnkaltaisissa olosuhteissa sattuneet kuolemaan johtaneet tapaturmat. Teematutkinta käsitti kaikkiaan 23 työkuolemaa. Työtapaturmissa kuolleet olivat kaikki miehiä ja heidän keski-ikänsä oli 49 vuotta. Yli puolet tapaturmien uhreista työskenteli tapaturman sattuessa yksin. Raportti tästä teematutkinnasta julkaistiin 30.5.2024. Tällä videolla käydään läpi teematutkinnan lähtökohtia, tuloksia ja johtopäätöksiä. Lisäksi pohditaan TVK:n johtamien työpaikkaonnettomuuksien tutkinnan tulevaisuutta. Keskustelemassa TVK:n tutkimusjohtaja Mika Tynkkysen ja työturvallisuusasiantuntija Otto Veijolan vieraana teematutkinnan tutkintaryhmän ja tutkinnan johtajana toiminut Onnettomuustutkintakeskuksen erikoistutkija Hannu Hänninen.

Elina Isaksson 12.11.2024 Kirjoituksessa käsitellään TyTAL:n mukaisen turvan kattavuutta tilanteissa, joissa työmatkalla poiketaan tavanomaiselta työmatkareitiltä. Millä edellytyksillä työmatkaa tekevä on turvan piirissä ja onko sääntely selkeää niin, että työntekijäkin voi tietää miten poikkeama tai tuleva poikkeama vaikuttaa korvaussuojaan työmatkalla?

EFO allmän anvisning 11.11.2024 (Etävastaanottokäyntejä koskeva ohje 11.11.2024)

Takon yleisohje 11.11.2024

TVK on julkaissut laskurin haittarahan määrän laskemista helpottamaan.

TVKL-2024-14, 4.11.2024

Tapaturmavakuutuslaissa (TapVakL) (608/1948) mainitut rahamäärät tarkistetaan vuosittain tapaturmavakuutuslain 60 §:n mukaisesti joko työntekijän eläkelain 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella tai työntekijän eläkelain 98 §:ssä tarkoitetulla työeläkeindeksillä. Sosiaali- ja terveysministeriö on 28.10.2024 vahvistanut vuoden 2025 palkkakertoimeksi 1,673 ja työeläkeindeksiksi 3077.

Työtapaturma- ja ammattitautilaissa (TyTAL) mainitut rahamäärät ovat vuoden 2014 indeksitasossa. Rahamäärät tarkistetaan vuosittain joko työntekijän eläkelain 96 §:n mukaisella palkkakertoimella tai työntekijän eläkelain 98 §:n mukaisella työeläkeindeksillä. Sosiaali- ja terveysministeriö on 28.10.2024 vahvistanut vuoden 2025 palkkakertoimeksi 1,673 ja työeläkeindeksiksi 3077.

Elina Holmas 28.10.2024 Kirjoituksessani käsittelen vakuutusturvan voimassaoloa sotatoimialueella. Pohdin asiaa tavallisen siviilityötä tekevän työntekijän näkökulmasta niin pakollisen työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen, työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen vapaaehtoisen vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen kuin työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen kannalta. TVK:lle on Ukrainan sodan myötä tullut kysymyksiä vakuutuksen voimassaolosta ulkomailla sotatoimialueella. Suomalaisen yrityksen työntekijä voi jo työskennellä sotatoimialueella tai yksityinen työnantaja voi olla lähettämässä työntekijöitään työhön sotatilaolosuhteisiin. TVK julkaisi 9.3.2022 Ukrainan sodan alkupäivinä aiheesta uutisen kotisivuillaan. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on täydentää aiemmin julkaistua uutista ja pohtia sitä, miten uutisesta ilmenevään tulkintaan on päädytty, kun laissa ei enää säädetä sodasta tai aseellisesta selkkauksesta tapaturman aiheuttajana.

Urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) mukaan siinä säädetyt rahamäärät tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella ja pyöristetään lähimmäksi täydeksi kymmeneksi euroksi. Rahamäärät ovat laissa vuoden 2009 tasolla (palkkakerroin 1,192). Sosiaali- ja terveysministeriö on 28.10.2024 vahvistanut vuoden 2025 palkkakertoimeksi 1,673.

Mari Karttunen 23.10.2024 Kirjoituksessa käsitellään vakuutusoikeuden ratkaisujen merkitystä lain tulkinnassa sekä lyhyisiin ja niukkoihin ratkaisuselosteisiin liittyviä haasteita.

Kirsi Pohjolainen 16.10.2024 Kirjoituksen teema on vakuutusyhtiön lääkäriasiantuntijan ja potilasta hoitavan terveydenhuollon lääkärin erilaiset tehtävät ja roolit. Kirjoitus liittyy toiseen Asiantuntija pohtii -kirjoitukseen 25.9.2024 ”Terveydentilatiedot työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksessa”.

Asiassa on kyse siitä, tuleeko vakuutuslaitoksen korvata täyskustannusmaksulaskuun sisältyvä potilasvakuutusmaksu. Muutoksenhakulautakunta muutti valituksenalaista päätöstä ja määräsi vakuutuslaitoksen korvaamaan HUS-yhtymän laskussa mainitun laskennallisen potilasvakuutusmaksun osana täyskustannusmaksua. Tamla 16.10.2024 – 3662/2023. Asia on ratkaistu vahvennetussa jaostossa.

Hallitus on 10.10.2024 antanut eduskunnalle esityksen työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen, liikennevakuutuksen ja potilasvakuutuksen lainsäädännön muuttamiseksi (HE 172/2024 vp). Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2025.

Työtapaturma- ja ammattitautilain (TyTAL) (459/2015) muutoksia sisältävä hallituksen esitys

Asiassa on kyse siitä, onko tapaturma sattunut työtapaturma- ja ammattitautilain 23 §:n 1 kohdan mukaisissa olosuhteissa. A on nähnyt, kun hänen puolisonsa on parkkipaikalla peruuttanut päin toista autoa. A on kiiruhtanut takaisin päin huitoen käsillään estääkseen mahdollisen vahingon. A on tässä yhteydessä kaatunut. Muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen ja oikeudenkäyntikuluvaatimuksen. Äänestysratkaisu 7–3. Tamla 10.10.2024 – 2321/2023. Asia on ratkaistu vahvennetussa jaostossa.

TVK:n oikeustapauskommentaari 9.10.2024, korvattava

Kotihoidossa työskentelevä A oli ollut kävelemässä autoltaan asiakkaan luokse kerrostaloon. Kyseisen kerrostalon portilla A oli auttanut samaan kerrostaloon matkalla ollutta kaatunutta vanhusta nousemaan ylös. Kun A oli taluttanut vanhusta toisen henkilön kanssa kerrostalon alaovelle, vanhus oli yhtäkkiä lyyhistynyt, missä yhteydessä A:n polvi oli vahingoittunut. Vakuutusoikeus katsoi, että A:n kävelemisessä autolta asiakkaan luokse kerrostaloon on ollut kyse työtehtävästä johtuvasta matkustamisesta ja että tällaisen matkustamisen yhteydessä sattunutta tapaturmaa pidetään korvattavana työssä sattuneena tapaturmana. Vakuutusoikeus katsoi, että matkan varrelle sattuneen ulkopuolisen henkilön auttaminen ei kuitenkaan ollut sellaista matkantekoon tavanomaisesti liittyvää toimintaa, joka kuuluu korvattavuuden piiriin, vaan kyse on ollut matkantekoon nähden poikkeuksellisesta toiminnasta. Koska vahinkotapahtuma ei ollut sattunut työtehtävästä johtuvan matkustamisen yhteydessä, vahinkotapahtumaa ei voitu korvata työtapaturma- ja ammattitautilain 21 §:ssä tarkoitettuna työssä sattuneena tapaturmana. Vahinkotapahtuma ei ollut sattunut muissakaan työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitetuissa korvaukseen oikeuttavissa olosuhteissa, joten A ei ollut oikeutettu kyseisen lain mukaiseen korvaukseen. Äänestysratkaisu (4–1). Lainvoimaisuustiedot: Korkeimmassa oikeudessa. Työtapaturma- ja ammattitautilaki 21 § 2 mom.

TVK laatii vuosittain ennusteen tulevan vuoden palkkasummakehityksestä perustuen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) julkaisemiin tietoihin.

Merja Salonen 1.10.2024 Urheileminen kansallisella ja kansainvälisellä huipputasolla on täysipäiväistä työtä ja ammattimaista toimintaa. Nykypäivänä urheilussa ei ole kysymys vain aatteellisesta toiminnasta vaan mukana on myös taloudellinen intressi. Kun ammattiurheilijalle sattuu tapaturma, sillä on aina myös taloudellisia vaikutuksia ja merkitystä urheilijan toimeentuloon. Onko Suomessa urheileva ammattiurheilija turvattu työtapaturmiensa varalta omassa työssään ja millainen järjestelmä on kyseessä?

TVK:n ennusteen mukaan vuonna 2024 palkansaajille sattuu yhteensä 114 000 työtapaturmaa, joista 90 000 on työpaikkatapaturmia ja 24 000 työmatkatapaturmia. Palkansaajien työpaikkatapaturmien taajuus on noin 25 työpaikkatapaturmaa miljoonaa tehtyä työtuntia kohti. Työpaikkatapaturmien määrä pysyy noin vuoden 2023 tasolla ja työmatkatapaturmia sattuu enemmän kuin vuonna 2023, johtuen alkuvuoden lumisuudesta ja liukkausolosuhteista.

TVK:n oikeustapauskommentaari 27.9.2024, korvattava

Kirsi Pohjolainen 25.9.2024 Asiantuntija pohtii kirjoituksen teema on terveydentilatietojen käsittely vakuutusyhtiössä, kun vakuutusyhtiö käsittelee työntekijän työtapaturman tai ammattitaudin korvausasiaa. Kirjoitus on jatkoa Asiantuntija pohtii -kirjoitukselle ”Minkälaista sääntelyä on työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen toimeenpanossa tarvittavien tietojen käsittelystä?” 19.9.2024.

Kirsi Pohjolainen 19.9.2024 Asiantuntija pohtii kirjoituksen teema on henkilötietojen käsittely työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen toimeenpanossa juridiikan näkökulmasta.

Vuonna 2023 sattui julkisella sektorilla, hyvinvointialueiden ja kuntien sote-ammateissa yhteensä 7 104 palkansaajien työpaikkatapaturmaa. Tapaturmien määrä nousi 9 % edellisvuodesta. Terveys- ja sosiaalipalvelujen töissä kaatumiset, kantaminen ja nostaminen sekä väkivalta korostuvat työtapaturmatilastossa. Yhteensä sote-alalla sattui 13 894 työpaikkatapaturmaa viime vuonna, kun mukaan lasketaan myös yksityisen sote-alan vahingot.

TVK:n oikeustapauskommentaari 18.9.2024, korvattava

Yksityisten terveys- ja sosiaalipalvelujen päätoimialalla sattui palkansaajille vuonna 2023 yhteensä 6 498 työpaikkatapaturmaa, mikä on eniten koko tarkastelujakson 2016-2023 aikana. Työpaikkatapaturmien taajuus nousi yksityisellä terveys- ja sosiaalipalvelujen päätoimialalla yhä jyrkästi. Terveys- ja sosiaalipalvelujen töissä kaatumiset, kantaminen ja nostaminen sekä väkivalta korostuvat työtapaturmatilastossa. Yhteensä sote-alalla sattui viime vuonna 13 602 työpaikkatapaturmaa, kun mukaan lasketaan myös julkisen alan sote-ammattilaisten työtapaturmat.

A oli lähtenyt töistä kotiin ja poikennut työmatkan varrella sairaalassa laboratoriossa, josta matka kotiin oli jatkunut samaa reittiä, jota hän käyttää asunnon ja työpaikan välillä. Tapaturma sattui hieman ennen kotia. Vakuutusoikeus katsoi, että A:n poikkeaminen tavanomaiselta reitiltään ei ole johtunut sellaisesta syystä, jonka johdosta korvaussuoja olisi ollut voimassa poikkeamisen aikana. Vakuutusoikeus katsoi, että kysymyksessä olevaa poikkeamista voitiin pitää sekä kestoltaan että matkaltaan vähäisenä siten, että kysymys oli ollut vähäisestä poikkeamasta eikä kysymys ole ollut erillisestä matkasta. Näin ollen tapaturman sattuessa A:n tavanomaisesti käyttämällä työmatkareitillä, kyseessä on ollut työtapaturma- ja ammattitautilain tarkoittama tavanomainen työssäkäynnistä johtuva asunnon ja työpaikan välinen matka. Työtapaturma- ja ammattitautilaki 15 § 1 mom., 20 §, 23 § 1 mom.

TVK:n oikeustapauskommentaari 5.9.2024, ei korvattava

A oli liukastunut yöaikaan jäisellä ja pimeällä pihallaan. Vakuutusoikeus katsoi olevan todennäköisempää, että A:n vahva humalatila oli johtunut hänen ennen tapaturmaa nauttimastaan alkoholista kuin tapaturman jälkeen nautitusta alkoholista. Vakuutusoikeus totesi, että A oli joka tapauksessa ollut tapaturman sattuessa alkoholin vaikutuksen alaisena. Kun lisäksi otettiin huomioon heti tapaturman jälkeen laaditut lääketieteelliset selvitykset, A:n veren alkoholipitoisuus samana yönä ja tietämys alkoholin käytön vaikutuksesta tasapainoon ja havainnointikykyyn, vakuutusoikeus arvioi, että A:n humalatila oli ollut pääasiallinen syy tapaturmalle. Vakuutusoikeus katsoi, että 30 %:n päivärahan vähennystä oli pidettävä kohtuullisena ottaen myös huomioon A:lle aiheutuneen vamman laatu. Työtapaturma- ja ammattitautilaki 61 § 1 mom. 1 kohta ja 2 mom., 199 § sekä 202 §

TVKL-2024-12, 27.8.2024

Vihreä siirtymä ja ulkomailta Suomeen muuttaneiden työntekijöiden osuuden kasvu vaikuttavat työelämään monella tavalla. Riskejä arvioitaessa ja työturvallisuutta suunniteltaessa on tärkeää ymmärtää ja huomioida teknologioiden koko elinkaari innovointi- ja kehitysvaiheesta alkaen. Samalla on huomioitava työntekijöiden osaamisvaatimusten muutokset. Kielitaidon puute vaikeuttaa esimerkiksi turvallisuusohjeiden antamista ja ymmärtämistä sekä työturvallisuuden ja työturvallisuuskulttuurin kehittämistä, minkä vuoksi ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden kielitaidon kehittymistä ja heidän integroitumistaan suomalaiseen työelämään on tuettava monipuolisesti.

Vakuutusoikeus katsoi, että omaishoitaja A:n tehtäviin voitiin todeta kuuluneen etenkin omaishoidettavan avuntarpeesta esitetyn perusteella myös omaishoidettavan kauppa-asioista huolehtiminen muun hoitotyön ohella. Kauppamatkalla 6.8.2021 oli ollut tarkoitus hankkia ostoksia myös omaishoidettavalle, joten A:lle kauppamatkalla sattunut tapaturma oli sattunut hänen omaishoitajan työssään työtapaturma- ja ammattitautilain 20 §:n ja 21 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Asian arvioinnissa ei ollut olennaista merkitystä sillä, että A olisi mahdollisesti hankkinut ostoksia myös itselleen. A:lla on oikeus työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiseen korvaukseen työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla. Työtapaturma- ja ammattitautilaki 15 § 1 mom., 17 §, 20 § ja 21 § 1 mom. Laki omaishoidon tuesta 2 § 1 kohta sekä 10 § 1 ja 3 mom.

Tässä kirjoituksessa tarkastellaan kuljetuksessa ja varastoinnissa vuonna 2023 sattuneita työtapaturmia ja tapaturmakehitystä viimeisten vuosien aikana. Kuljetuksen ja varastoinnin päätoimialalla sattui vuonna 2023 palkansaajille yhteensä 6161 työpaikkatapaturmaa. Tapaturmien määrä väheni noin 4 % edellisvuodesta. Toimialan työpaikkatapaturmien taajuus oli 35,4 vuonna 2023, kun se vuonna 2022 oli 36. Tapaturmataajuus on kehittynyt kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla viimeisinä vuosina hyvin samansuuntaisesti kuin kaikkien toimialojen yhteistaajuus.

TVKL-2024-10, 19.8.2024

Elina Holmas 12.8.2024 Kirjoituksessa käsittelen tuomioistuimien viimeaikaisia ratkaisuja, joissa on ollut kyse työsopimuslain mukaisten työsuhteen tunnusmerkkien arvioinnista ruokalähettien tekemässä ruoankuljetustyössä ja siitä, sovelletaanko ruokalähetin tekemään työhön työsopimuslakia ja sen myötä sopimussuhteeseen työnantajalle erilaisia velvoitteita asettavia muita lakeja kuten työtapaturma- ja ammattitautilakia, työntekijän eläkelakia tai työaikalakia. Vakuutusoikeuden 21.5.2024 antama päätös koski TVK:n TyTAL 7 §:n nojalla 23.6.2021 antamaa lain soveltamisalaratkaisua. Kirjoituksessa tarkastelen erityisesti kahta työsuhteen tunnusmerkkiä – henkilökohtainen sitoutuminen työsuoritukseen ja työnantajan johto- ja valvontaoikeus - sekä kokonaisarvioinnin tekemistä. Kirjoituksessa pohdin myös, mitä EU:n alustatyötä koskevan direktiivin perusteluista ja artikloista on luettavissa alustatyötä tekevän henkilön kuten ruokalähetin oikeudellisen aseman määrittämiseksi.

TVK:n oikeustapauskommentaari 8.8.2024

TVKL-2024-09, 30.7.2024

Teollisten toimialojen työpaikkatapaturmien taajuus on laskenut jo pitkään ja taajuuden laskutrendi jatkuu yhä. Kun vuonna 2005 teollisuuden päätoimialan työpaikkatapaturmien taajuus oli 44,6 työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden, oli se vuonna 2023 enää 23,5, mikä on lähellä kaikkien toimialojen yhteistaajuutta. Tilastoihin pääset tutustumaan Pakki-sovelluksen avulla, siihen annetaan käyttövinkkejä tässä ohessa.

Suomen Pankin ilmoittama korkolain 4 §:n 1 momentin mukainen viivästyskorko ajalle 1.7.–31.12.2024 on 11,5 % vuodessa. Sitä käytetään työtapaturma- ja ammattitautilain 152 §:ssä tarkoitettuna viivästyskorotuksena ja tapaturmavakuutuslain 60 a §:ssä tarkoitettuna korvauksen korotuksena. Jos vakuutuslaitos on laiminlyönyt päätöksen antamisen viivytyksettä ja viimeistään 30 päivän kuluessa siitä, kun se on saanut asian ratkaisemiseksi riittävät selvitykset (127 §) tai korvauksen maksamisen viivytyksettä (135 §), vakuutuslaitoksen on maksettava korvaus viivästysajalta korotettuna. Viivästyskorotus on korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukainen.

Suomen Pankin ilmoittama kaupallisissa sopimuksissa käytetty korkolain 4 a §:n 1 momentin mukainen viivästyskorko ajalle 1.7.–31.12.2024 on 12,5 % vuodessa. Sitä käytetään työtapaturma- ja ammattitautilain 172 §:ssä tarkoitettuna vakuutusmaksun viivästyskorkona. Vakuutuksenottajan on maksettava viivästyneelle vakuutusmaksulle viivästymisajalta vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 a §:n 1 momentissa säädetyn korkokannan mukaan sekä viivästyneen maksun perintäkulut.

Vuosi 2023 oli rakennusalalla haasteellinen, joka heijastui myös työtapaturmien määrään ja laatuun. Tässä asiantuntija pohtii - kirjoituksessa tarkastellaan vuonna 2023 rakennusalalla sattuneita työtapaturmia ja niiden muutoksia viime vuosien aikana.

Takon yleisohje 24.6.2024

EFO allmän anvisning 24.6.2024 (Käsitärinän aiheuttamat sairaudet)

Tapaturmavakuutuskeskus ja tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta hylkäsivät A:n ammattitautihakemuksen sillä perusteella, että pääasiallisen asbestialtistuksen katsottiin tapahtuneen Ruotsissa ja Norjassa eikä Suomessa, jossa A oli viimeksi työskennellyt asbestialtisteisessa työssä. Vakuutusoikeus kumosi muutoksenhakulautakunnan päätöksen ja palautti asian Tapaturmavakuutuskeskukselle ratkaisun antamiseksi siitä, oliko A:lla todettu keuhkosyöpä aiheutunut asbestialtistuksesta ja tulisiko se korvata ammattitautina. Vakuutusoikeus katsoi, että menettelyyn tilanteessa, jossa henkilö on työskennellyt mahdollista ammattitautialtistusta aiheuttavassa työssä useammassa jäsenvaltiossa, sovelletaan sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annettuja perusasetusta ja täytäntöönpanoasetusta, eikä hylkäävän päätöksen antaminen voi perustua yksinomaan korvausvelvollisuuden määräytymistä koskevaan työtapaturma- ja ammattitautilain 32 §:n säännökseen. Vakuutusoikeus katsoi EU-asetusten perusteella, että Tapaturmavakuutuskeskuksen olisi tullut antaa A:lle päätös siitä, onko hänellä oikeus työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiseen korvaukseen keuhkosyövästä asbestialtistuksen perusteella. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 883/2004 sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta 38 artikla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 987/2009 sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä 36 artikla 1 ja 2 kohdat

TVKL-2024-08, 13.6.2024

A oli kaatunut liikuntakeskuksen pihalla, kun hän oli matkalla töistä kotiin vienyt lapsensa harrastukseen. Vakuutusoikeus katsoi ottaen huomioon kulkuyhteydet ja A:n käyttämä kulkuväline, että kysymyksessä olevaa poikkeamista voitiin pitää sekä matkallisesti että ajallisesti vähäisenä siten, ettei kysymys ollut huomattavasta poikkeamasta tai erillisestä matkasta. Poikkeamisen syytä eli lapsen viemistä harrastukseen ei vakuutusoikeuden arvion mukaan voitu kuitenkaan laissa tarkoitetulla tavalla rinnastaa lasten päivähoitoon vientiin, sieltä noutoon tai ruokakaupassa käyntiin. Poikkeamisen aikana sattunut vahinkotapahtuma ei siten kuulunut korvaussuojan piiriin. Ks. VAKO 6.5.2020/2306:2019 Työtapaturma- ja ammattitautilaki 15 § 1 momentti ja 23 § 1 kohta

A:lle oli korvattu ammattitautina Covid 19 -virusinfektio, joka oli ilmennyt 16.4.2020. Oikeus jatkokorvaukseen työkyvyttömyydestä ja sairaanhoitokuluista 21.5.2020 jälkeen oli hylätty. Vakuutusoikeus katsoi, että A:lla ilmennyt neuropsykologinen oireilu on todennäköisessä lääketieteellisessä syy-yhteydessä korvattuun ammattitautiin. Siten A:lla on oikeus korvaukseen pitkittyneestä Covid 19 -infektiosta ja siitä johtuvista aivokudosmuutoksista (mikrovuodot) ja hänellä ilmenneestä neuropsykologisesta oireilusta 21.5.2020 jälkeenkin työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla, ja hänellä on oikeus 100 % ansionmenetyskorvaukseen ja sairaanhoitokulujen korvaukseen tähänastisen lääketieteellisen selvityksen perusteella ajalta 22.9.2020–22.9.2022. Lainkohdat: Työtapaturma- ja ammattitautilaki 15 § 1 mom., 16 §, 36 § 1 mom., 56 § 1 ja 2 mom. sekä 63 § 1 mom