Uusimmat julkaisut

Kirsi Pohjolainen 16.10.2024 Kirjoituksen teema on vakuutusyhtiön lääkäriasiantuntijan ja potilasta hoitavan terveydenhuollon lääkärin erilaiset tehtävät ja roolit. Kirjoitus liittyy toiseen Asiantuntija pohtii -kirjoitukseen 25.9.2024 ”Terveydentilatiedot työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksessa”.

Hallitus on 10.10.2024 antanut eduskunnalle esityksen työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen, liikennevakuutuksen ja potilasvakuutuksen lainsäädännön muuttamiseksi (HE 172/2024 vp). Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2025.

Työtapaturma- ja ammattitautilain (TyTAL) (459/2015) muutoksia sisältävä hallituksen esitys

TVK:n oikeustapauskommentaari 9.10.2024, korvattava

Pikatilasto kertoo vahinkolukumäärien vuodenaikavaihtelun. Tiedot päivitetään joka kuukausi.

TVK laatii vuosittain ennusteen tulevan vuoden palkkasummakehityksestä perustuen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) julkaisemiin tietoihin.

TVK:n ennusteen mukaan vuonna 2024 palkansaajille sattuu yhteensä 114 000 työtapaturmaa, joista 90 000 on työpaikkatapaturmia ja 24 000 työmatkatapaturmia. Palkansaajien työpaikkatapaturmien taajuus on noin 25 työpaikkatapaturmaa miljoonaa tehtyä työtuntia kohti. Työpaikkatapaturmien määrä pysyy noin vuoden 2023 tasolla ja työmatkatapaturmia sattuu enemmän kuin vuonna 2023, johtuen alkuvuoden lumisuudesta ja liukkausolosuhteista.

Merja Salonen 1.10.2024 Urheileminen kansallisella ja kansainvälisellä huipputasolla on täysipäiväistä työtä ja ammattimaista toimintaa. Nykypäivänä urheilussa ei ole kysymys vain aatteellisesta toiminnasta vaan mukana on myös taloudellinen intressi. Kun ammattiurheilijalle sattuu tapaturma, sillä on aina myös taloudellisia vaikutuksia ja merkitystä urheilijan toimeentuloon. Onko Suomessa urheileva ammattiurheilija turvattu työtapaturmiensa varalta omassa työssään ja millainen järjestelmä on kyseessä?

TVK:n oikeustapauskommentaari 27.9.2024, korvattava

Kirsi Pohjolainen 25.9.2024 Asiantuntija pohtii kirjoituksen teema on terveydentilatietojen käsittely vakuutusyhtiössä, kun vakuutusyhtiö käsittelee työntekijän työtapaturman tai ammattitaudin korvausasiaa. Kirjoitus on jatkoa Asiantuntija pohtii -kirjoitukselle ”Minkälaista sääntelyä on työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen toimeenpanossa tarvittavien tietojen käsittelystä?” 19.9.2024.

Kirsi Pohjolainen 19.9.2024 Asiantuntija pohtii kirjoituksen teema on henkilötietojen käsittely työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen toimeenpanossa juridiikan näkökulmasta.

Vuonna 2023 sattui julkisella sektorilla, hyvinvointialueiden ja kuntien sote-ammateissa yhteensä 7 104 palkansaajien työpaikkatapaturmaa. Tapaturmien määrä nousi 9 % edellisvuodesta. Terveys- ja sosiaalipalvelujen töissä kaatumiset, kantaminen ja nostaminen sekä väkivalta korostuvat työtapaturmatilastossa. Yhteensä sote-alalla sattui 13 894 työpaikkatapaturmaa viime vuonna, kun mukaan lasketaan myös yksityisen sote-alan vahingot.

TVK:n oikeustapauskommentaari 18.9.2024, korvattava

Yksityisten terveys- ja sosiaalipalvelujen päätoimialalla sattui palkansaajille vuonna 2023 yhteensä 6 498 työpaikkatapaturmaa, mikä on eniten koko tarkastelujakson 2016-2023 aikana. Työpaikkatapaturmien taajuus nousi yksityisellä terveys- ja sosiaalipalvelujen päätoimialalla yhä jyrkästi. Terveys- ja sosiaalipalvelujen töissä kaatumiset, kantaminen ja nostaminen sekä väkivalta korostuvat työtapaturmatilastossa. Yhteensä sote-alalla sattui viime vuonna 13 602 työpaikkatapaturmaa, kun mukaan lasketaan myös julkisen alan sote-ammattilaisten työtapaturmat.

TVK:n oikeustapauskommentaari 5.9.2024, ei korvattava

A oli liukastunut yöaikaan jäisellä ja pimeällä pihallaan. Vakuutusoikeus katsoi olevan todennäköisempää, että A:n vahva humalatila oli johtunut hänen ennen tapaturmaa nauttimastaan alkoholista kuin tapaturman jälkeen nautitusta alkoholista. Vakuutusoikeus totesi, että A oli joka tapauksessa ollut tapaturman sattuessa alkoholin vaikutuksen alaisena. Kun lisäksi otettiin huomioon heti tapaturman jälkeen laaditut lääketieteelliset selvitykset, A:n veren alkoholipitoisuus samana yönä ja tietämys alkoholin käytön vaikutuksesta tasapainoon ja havainnointikykyyn, vakuutusoikeus arvioi, että A:n humalatila oli ollut pääasiallinen syy tapaturmalle. Vakuutusoikeus katsoi, että 30 %:n päivärahan vähennystä oli pidettävä kohtuullisena ottaen myös huomioon A:lle aiheutuneen vamman laatu. Työtapaturma- ja ammattitautilaki 61 § 1 mom. 1 kohta ja 2 mom., 199 § sekä 202 §

TVKL-2024-12, 27.8.2024

Vihreä siirtymä ja ulkomailta Suomeen muuttaneiden työntekijöiden osuuden kasvu vaikuttavat työelämään monella tavalla. Riskejä arvioitaessa ja työturvallisuutta suunniteltaessa on tärkeää ymmärtää ja huomioida teknologioiden koko elinkaari innovointi- ja kehitysvaiheesta alkaen. Samalla on huomioitava työntekijöiden osaamisvaatimusten muutokset. Kielitaidon puute vaikeuttaa esimerkiksi turvallisuusohjeiden antamista ja ymmärtämistä sekä työturvallisuuden ja työturvallisuuskulttuurin kehittämistä, minkä vuoksi ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden kielitaidon kehittymistä ja heidän integroitumistaan suomalaiseen työelämään on tuettava monipuolisesti.

Vakuutusoikeus katsoi, että omaishoitaja A:n tehtäviin voitiin todeta kuuluneen etenkin omaishoidettavan avuntarpeesta esitetyn perusteella myös omaishoidettavan kauppa-asioista huolehtiminen muun hoitotyön ohella. Kauppamatkalla 6.8.2021 oli ollut tarkoitus hankkia ostoksia myös omaishoidettavalle, joten A:lle kauppamatkalla sattunut tapaturma oli sattunut hänen omaishoitajan työssään työtapaturma- ja ammattitautilain 20 §:n ja 21 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Asian arvioinnissa ei ollut olennaista merkitystä sillä, että A olisi mahdollisesti hankkinut ostoksia myös itselleen. A:lla on oikeus työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiseen korvaukseen työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla. Työtapaturma- ja ammattitautilaki 15 § 1 mom., 17 §, 20 § ja 21 § 1 mom. Laki omaishoidon tuesta 2 § 1 kohta sekä 10 § 1 ja 3 mom.

Tässä kirjoituksessa tarkastellaan kuljetuksessa ja varastoinnissa vuonna 2023 sattuneita työtapaturmia ja tapaturmakehitystä viimeisten vuosien aikana. Kuljetuksen ja varastoinnin päätoimialalla sattui vuonna 2023 palkansaajille yhteensä 6161 työpaikkatapaturmaa. Tapaturmien määrä väheni noin 4 % edellisvuodesta. Toimialan työpaikkatapaturmien taajuus oli 35,4 vuonna 2023, kun se vuonna 2022 oli 36. Tapaturmataajuus on kehittynyt kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla viimeisinä vuosina hyvin samansuuntaisesti kuin kaikkien toimialojen yhteistaajuus.

TVKL-2024-10, 19.8.2024

TVK laatii vuosittain ennusteen tulevan vuoden pakollisen työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen sekä työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen keskimääräisestä vakuutusmaksusta, joka ilmaistaan prosentteina palkoista.

Elina Holmas 12.8.2024 Kirjoituksessa käsittelen tuomioistuimien viimeaikaisia ratkaisuja, joissa on ollut kyse työsopimuslain mukaisten työsuhteen tunnusmerkkien arvioinnista ruokalähettien tekemässä ruoankuljetustyössä ja siitä, sovelletaanko ruokalähetin tekemään työhön työsopimuslakia ja sen myötä sopimussuhteeseen työnantajalle erilaisia velvoitteita asettavia muita lakeja kuten työtapaturma- ja ammattitautilakia, työntekijän eläkelakia tai työaikalakia. Vakuutusoikeuden 21.5.2024 antama päätös koski TVK:n TyTAL 7 §:n nojalla 23.6.2021 antamaa lain soveltamisalaratkaisua. Kirjoituksessa tarkastelen erityisesti kahta työsuhteen tunnusmerkkiä – henkilökohtainen sitoutuminen työsuoritukseen ja työnantajan johto- ja valvontaoikeus - sekä kokonaisarvioinnin tekemistä. Kirjoituksessa pohdin myös, mitä EU:n alustatyötä koskevan direktiivin perusteluista ja artikloista on luettavissa alustatyötä tekevän henkilön kuten ruokalähetin oikeudellisen aseman määrittämiseksi.

TVK:n oikeustapauskommentaari 8.8.2024

TVKL-2024-09, 30.7.2024

Teollisten toimialojen työpaikkatapaturmien taajuus on laskenut jo pitkään ja taajuuden laskutrendi jatkuu yhä. Kun vuonna 2005 teollisuuden päätoimialan työpaikkatapaturmien taajuus oli 44,6 työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden, oli se vuonna 2023 enää 23,5, mikä on lähellä kaikkien toimialojen yhteistaajuutta. Tilastoihin pääset tutustumaan Pakki-sovelluksen avulla, siihen annetaan käyttövinkkejä tässä ohessa.

Suomen Pankin ilmoittama kaupallisissa sopimuksissa käytetty korkolain 4 a §:n 1 momentin mukainen viivästyskorko ajalle 1.7.–31.12.2024 on 12,5 % vuodessa. Sitä käytetään työtapaturma- ja ammattitautilain 172 §:ssä tarkoitettuna vakuutusmaksun viivästyskorkona. Vakuutuksenottajan on maksettava viivästyneelle vakuutusmaksulle viivästymisajalta vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 a §:n 1 momentissa säädetyn korkokannan mukaan sekä viivästyneen maksun perintäkulut.

Suomen Pankin ilmoittama korkolain 4 §:n 1 momentin mukainen viivästyskorko ajalle 1.7.–31.12.2024 on 11,5 % vuodessa. Sitä käytetään työtapaturma- ja ammattitautilain 152 §:ssä tarkoitettuna viivästyskorotuksena ja tapaturmavakuutuslain 60 a §:ssä tarkoitettuna korvauksen korotuksena. Jos vakuutuslaitos on laiminlyönyt päätöksen antamisen viivytyksettä ja viimeistään 30 päivän kuluessa siitä, kun se on saanut asian ratkaisemiseksi riittävät selvitykset (127 §) tai korvauksen maksamisen viivytyksettä (135 §), vakuutuslaitoksen on maksettava korvaus viivästysajalta korotettuna. Viivästyskorotus on korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukainen.

Vuosi 2023 oli rakennusalalla haasteellinen, joka heijastui myös työtapaturmien määrään ja laatuun. Tässä asiantuntija pohtii - kirjoituksessa tarkastellaan vuonna 2023 rakennusalalla sattuneita työtapaturmia ja niiden muutoksia viime vuosien aikana.

Takon yleisohje 24.6.2024

Tapaturmavakuutuskeskus ja tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta hylkäsivät A:n ammattitautihakemuksen sillä perusteella, että pääasiallisen asbestialtistuksen katsottiin tapahtuneen Ruotsissa ja Norjassa eikä Suomessa, jossa A oli viimeksi työskennellyt asbestialtisteisessa työssä. Vakuutusoikeus kumosi muutoksenhakulautakunnan päätöksen ja palautti asian Tapaturmavakuutuskeskukselle ratkaisun antamiseksi siitä, oliko A:lla todettu keuhkosyöpä aiheutunut asbestialtistuksesta ja tulisiko se korvata ammattitautina. Vakuutusoikeus katsoi, että menettelyyn tilanteessa, jossa henkilö on työskennellyt mahdollista ammattitautialtistusta aiheuttavassa työssä useammassa jäsenvaltiossa, sovelletaan sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annettuja perusasetusta ja täytäntöönpanoasetusta, eikä hylkäävän päätöksen antaminen voi perustua yksinomaan korvausvelvollisuuden määräytymistä koskevaan työtapaturma- ja ammattitautilain 32 §:n säännökseen. Vakuutusoikeus katsoi EU-asetusten perusteella, että Tapaturmavakuutuskeskuksen olisi tullut antaa A:lle päätös siitä, onko hänellä oikeus työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiseen korvaukseen keuhkosyövästä asbestialtistuksen perusteella. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 883/2004 sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta 38 artikla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 987/2009 sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä 36 artikla 1 ja 2 kohdat

TVKL-2024-08, 13.6.2024

A oli kaatunut liikuntakeskuksen pihalla, kun hän oli matkalla töistä kotiin vienyt lapsensa harrastukseen. Vakuutusoikeus katsoi ottaen huomioon kulkuyhteydet ja A:n käyttämä kulkuväline, että kysymyksessä olevaa poikkeamista voitiin pitää sekä matkallisesti että ajallisesti vähäisenä siten, ettei kysymys ollut huomattavasta poikkeamasta tai erillisestä matkasta. Poikkeamisen syytä eli lapsen viemistä harrastukseen ei vakuutusoikeuden arvion mukaan voitu kuitenkaan laissa tarkoitetulla tavalla rinnastaa lasten päivähoitoon vientiin, sieltä noutoon tai ruokakaupassa käyntiin. Poikkeamisen aikana sattunut vahinkotapahtuma ei siten kuulunut korvaussuojan piiriin. Ks. VAKO 6.5.2020/2306:2019 Työtapaturma- ja ammattitautilaki 15 § 1 momentti ja 23 § 1 kohta

A:lle oli korvattu ammattitautina Covid 19 -virusinfektio, joka oli ilmennyt 16.4.2020. Oikeus jatkokorvaukseen työkyvyttömyydestä ja sairaanhoitokuluista 21.5.2020 jälkeen oli hylätty. Vakuutusoikeus katsoi, että A:lla ilmennyt neuropsykologinen oireilu on todennäköisessä lääketieteellisessä syy-yhteydessä korvattuun ammattitautiin. Siten A:lla on oikeus korvaukseen pitkittyneestä Covid 19 -infektiosta ja siitä johtuvista aivokudosmuutoksista (mikrovuodot) ja hänellä ilmenneestä neuropsykologisesta oireilusta 21.5.2020 jälkeenkin työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla, ja hänellä on oikeus 100 % ansionmenetyskorvaukseen ja sairaanhoitokulujen korvaukseen tähänastisen lääketieteellisen selvityksen perusteella ajalta 22.9.2020–22.9.2022. Lainkohdat: Työtapaturma- ja ammattitautilaki 15 § 1 mom., 16 §, 36 § 1 mom., 56 § 1 ja 2 mom. sekä 63 § 1 mom

TVKL-2024-07, 30.5.2024

A työskenteli ruokalähettinä X Oy:n (niin sanotun alustayhtiön) kuljettajasovelluksen välityksellä. A:n ja X Oy:n välinen vakiosopimus oli käytössä ajalla 15.2.–28.5.2021. Sopimuksen mukaan A:lla oli oikeus vaihtaa toimeksiannon suorittajaa tai käyttää alihankkijaa. Asiassa ei myöskään ilmennyt, että X Oy:n suostumusta tai kuulemista olisi käytännössä edellytetty yksittäisten kuljetustehtävien siirtämiseksi kolmannelle taholle. Vakuutusoikeus totesi, että A ei sopimuksen mukaan ollut velvollinen henkilökohtaisesti osallistumaan ruoan kuljetustyöhön, eikä A:n katsottu olleen sitoutunut henkilökohtaisesti tekemään työtä. Henkilökohtaista sitoutumista koskeva työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 §:n 1 momentissa säädetty tunnusmerkki ei täyttynyt. Vakuutusoikeus katsoi, että työn johto ja valvontaoikeus -tunnusmerkki sen sijaan täyttyi A:n ja X Oy:n välisessä sopimussuhteessa. Koska kaikki työsuhteelta edellytettävät yksittäiset tunnusmerkit eivät A:n ja X Oy:n välisessä sopimussuhteessa täyttyneet, A:n ei voitu katsoa tehneen ruokalähetin työtään työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetussa työsuhteessa X Oy:öön. Lainkohdat: Työtapaturma- ja ammattitautilaki 7 §, 8 § ja 211 § Työsopimuslaki 1 luku 1 § 1 mom. (55/2001)

TVKL-2024-06, 21.5.2024

Mari Karttunen 21.5.2024 Kirjoituksessa käsitellään liikennevakuutuslain 1.6.2024 voimaan tulevien uudistusten vaikutusta työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisten vapaaehtoisten vakuutusten korvauskäsittelyyn.

TVKL-2024-05, 26.4.2024

TVK:n oikeustapauskommentaari 2.5.2024, korvattava

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin työperäisen maahanmuuton ja vihreään siirtymään liittyvien teknologioiden työelämä- ja työturvallisuusvaikutuksia. Asiasanat: työperäinen maahanmuutto, vihreä siirtymä, toimintaympäristön muutosvoimat

Asiassa on kyse siitä, muutoksenhakija ollut työsopimuslain 1 luvun 1 §:n mukaisessa työsuhteessa vahinkotapahtuman sattuessa. A on toiminut rippikoulun isosena ja hänelle on rippileirillä sattunut vahinkotapahtuma. Vakuutuslaitos katsoi, että A ei ole ollut työsopimuslain 1 luvun 1 §:n mukaisessa työsuhteessa. Vakuutuslaitos ei myöntänyt työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisia korvauksia vahinkotapahtuman perusteella. Muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen. Äänestysratkaisu 6–4. Tamla 24.4.2024 -1733/2023. Asia on ratkaisu vahvennetussa jaostossa.

Mieti ensin, miksi lasket tapaturmataajuuden? Kokoa sitten ne tiedot, jotka saat helposti. Jos tapaturmia on vain yksittäisiä, ei taajuustasokaan ole kovin vakaa. Taajuus on melko isojen kokonaisuuksien mittari. Tapaturmien ennaltaehkäisy ja toistumisen estäminen on aina ensisijaista taajuustason laskentaan nähden. Tee laskenta mahdollisimman laajana.

Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) urheilijavakuutusrekisterin mukaan vuonna 2023 maksettiin korvauksia urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain perusteella vakuutetuille urheilutapaturmissa loukkaantuneille pelaajille yhteensä 1482 vahinkotapahtumasta. Näistä vahinkotapahtumista 1081 oli sattunut vuoden 2023 aikana ja loput aikaisempina vuosina.

Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) urheilijavakuutusrekisterin mukaan vuonna 2023 päättyneillä pelikausilla oli yhteensä 1212 urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) perusteella vakuutettua urheilijaa.

TVKL-2024-04, 27.3.2024

Elina Holmas 26.3.2024 Kirjoituksessa käsitellään vakuutuksenottajana olevan työnantajan oikeutta saada työtapaturmassa vahingoittunutta työntekijää koskevaa salassa pidettävää korvaustietoa vakuutusmaksun tarkastamista tai talous- ja henkilöstöhallintoaan varten. Kirjoituksessa kerrotaan, mitä vakuutusmaksun tarkastamisella tarkoitetaan, mitä tietoja vakuutusyhtiö saa tai ei saa luovuttaa työnantajalle vakuutusmaksun tarkastamiseksi ja mikä yhteys luovutettavilla tiedoilla on työnantajalle annettavan korvauspäätöksen tietosisältöön.

Animaatiossa esitetään käsikäyttöisten työkalujen käytössä sattuneita työtapaturmia, sekä annetaan suosituksia vastaavien vahinkojen ehkäisemiseksi. Animaatioiden tiedot perustuvat TOT-tutkintaan ja TVK:n vahinkoaineistoon.

Työtapaturma- ja ammattitautivakuuttamisvelvollisuutensa laiminlyöneiden työnantajien toimialojen välinen jakauma sekä työnantajamuodot säilyivät vuonna 2023 edeltävien vuosien kaltaisena. Vakuuttamisvelvollisuutensa laiminlyöneet työnantajat näyttäytyvät valvonnassa pitkälle samankaltaisena kuin aikaisempinakin vuosina ja eroavuudet edellisiin vuosiin ovat hyvin hienoisia. Pitkään toimineiden yritysten laiminlyönnit edelleen yleisimpiä ja vakuutus jää puuttumaan useimmiten tietämättömyyttä kuin että kyse olisi tietoisesta harmaasta taloudesta.

TVK kerää työtapaturma- ja ammattitautivakuutukseen liittyvää tilastotietoa ja tuottaa niiden pohjalta julkaisuja.

Tässä analyysissä tarkastellaan vuosien 2016-2023 työtapaturmatilannetta. Työtapaturmien kokonaismäärien ja työpaikkatapaturmien tapaturmataajuuksien lisäksi tarkastellaan vahinkojen toimiala-, ammattiluokka-, työympäristömuuttujien mukaisia jakaumia sekä työpaikkatapaturmien taajuuksia maakunnittain. Lopuksi tarkastellaan myös vapaaehtoisesti itsensä vakuuttaneiden yrittäjien työtapaturmia.

TVK kerää jäsenvakuutuslaitoksilta vuosittain lukumäärätiedot valituksista ja itseoikaisupäätöksistä. Vakuutuslaitokset ilmoittavat erikseen tiedot työtapaturma- ja ammattitautilain ja tapaturmavakuutuslain mukaisista valitusasioista ja tehdyistä itseoikaisuista.

TVK:n oikeustapauskommentaari 26.2.2024, ei korvattava

I enlighet med 171 § Lag om olycksfall i arbetet och om yrkessjukdomar upprätthåller TVK en riskklassificering som beskriver risken för olycksfall och yrkessjukdomar. Riskklassificeringen upprätthålls på basis av statistiska uppgifter från register över arbetsolyckor och yrkesjukdomar (OlyL § 235).

TVK ylläpitää Työtapaturma- ja ammattitautilain 171 § mukaisesti tapaturma- ja ammattitautiriskiä kuvaavaa riskiluokitusta. Riskiluokitusta ylläpidetään Työtapaturma- ja ammattitautirekisterin (TyTAL 235 §) tilastotietoihin pohjautuen.

TVKL-2024-02, 14.2.2024

TVK:n kokoamaan Työtapaturmavakuutus numeroina 2022 -julkaisuun on kerätty kaikki saatavilla oleva oleellinen tilastotieto työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta.

TVK anvisningar 8.2.2024. Försäkringshandboken beskrivs försäkringens livscykel från ansökan till att försäkringen upphör. Försäkringshandboken har utarbetats av TVK:s och försäkringsbolagens experter. (Vakuutuskäsikirja 2024)

Vakuutuskäsikirja on TVK:n antama ohje, jonka ovat laatineet TVK:n ja vakuutusyhtiöiden asiantuntijat.

TVKL-2024-01, 7.2.2024

Alla listattuna Tapaturmavakuutuskeskuksen tietoon tulleet työpaikkakuolemat vuonna 2024. Tapaukset ovat listattuna tietoon tulojärjestyksessä. Listalla voi olla myös muita, kuin työntekijöille ja yrittäjille sattuneita lakisääteisen Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisia vahinkoja. Listan tiedot eivät ole vertailukelpoisia TVK:n virallisen työtapaturmatilaston kanssa.

A:lle oli korvattu työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisia korvauksia 5.10.2019 sattuneesta tapaturmasta 20.4.2020 saakka muun muassa traumaperäisen stressihäiriön perusteella. Oikeus jatkokorvaukseen oli hylätty. A ei ollut sairastanut masennusta tai muitakaan mielenterveyden häiriöitä ennen tapaturmaa. A:n työ- tai yksityiselämässä ei myöskään ollut kuvattu sattuneen merkittäviä masennukselle altistavia tapahtumia. Vakuutusoikeus katsoi, että A:lle diagnoosiksi asetettu keskivaikea masennus oli lääketieteellisesti todennäköisesti seurausta hänelle 5.10.2019 sattuneen tapaturman johdosta korvatusta traumaperäisestä stressihäiriöstä ja A:n psyykkiset oireet 20.4.2020 jälkeenkin johtuivat tästä masennuksesta. Vakuutusoikeus katsoi, että A:lla oli oikeus työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisiin korvauksiin 20.4.2020 jälkeenkin. Äänestysratkaisu (4–1) Lainkohdat: Työtapaturma- ja ammattitautilaki 16 §

Anvisningar för överföringsförfarandet ger anvisningar om förfarandet för olika praktiska situationer vid överföring av den fortlöpande obligatoriska försäkringen till ett annat försäkringsbolag. Bestämmelser om överföringsförfarande finns i 162 § i lagen om olycksfall i arbetet och yrkessjukdomar. (Siirtomenettelyohjeet 2024)

Siirtomenettelyohje antaa menettelytapaohjeita erilaisiin käytännön tilanteisiin jatkuvan pakollisen vakuutuksen siirtämisessä toiseen vakuutusyhtiöön. Siirtomenettelystä säädetään työtapaturma- ja ammattitautilain 162 §:ssä.

Haittaraha kertakorvauksena 2024 voimassa olevien sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (518/2022) määriteltyjen laskuperusteiden mukaisena. Haittarahan kertakorvaustaulukko. Haittarahataulukko.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan (Tamla) antamia ratkaisuja, jotka koskevat TyTAL:n soveltamista. Ratkaisuvuosi 2024

Vakuutusoikeuden (VakO) antamia ratkaisuja, jotka koskevat TyTAL:n soveltamista. Ratkaisuvuosi 2024

Kirjoitus käsittelee työntekijäin ryhmähenkivakuutusta, jonka hallintoa ja korvaustoimintaa hoidetaan Tapaturmavakuutuskeskuksessa. Kirjoituksessa tarkastellaan työntekijäin ryhmähenkivakuutusta työnantajan näkökulmasta ja pohditaan vakuutusturvan tunnettuutta yleisesti. Kirjoitus sisältää myös perustietoja työntekijäin ryhmähenkivakuutuksesta.

Palkansaajien vahvistettujen tapaturmaeläkkeiden lukumäärä laski vuonna 2022.

Muistiossa kuvataan, miten yrittäjätyötä tekevä henkilö voi vakuuttaa itsensä työtapaturmien ja ammattitautien varalta voimassa olevan työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) mukaan ja miten yrittäjä vakuutti itsensä kumotun tapaturmavakuutuslain (608/1948) aikana. Muistio on laadittu TVK:ssa tukemaan vakuutusyhtiössä tehtävää pitkän latenssiajan ammattitaudin korvausvastuullisen vakuutusyhtiön selvittelyä.

Suomen Pankin ilmoittama kaupallisissa sopimuksissa käytetty korkolain 4 a §:n 1 momentin mukainen viivästyskorko ajalle 1.1.–30.6.2024 on 12,5 % vuodessa.

Suomen Pankin ilmoittama korkolain 4 §:n 1 momentin mukainen viivästyskorko ajalle 1.1.- 30.6.2024 on 11,5 % vuodessa.

Työmatkatapaturmien lukumäärät ovat vaihdelleet suuresti viime vuosina. Vuonna 2022 työmatkatapaturmia sattui suunnilleen saman verran kuin koronaa edeltävänä vuonna 2019. Etä- ja hybridityön osuus on kuitenkin samaan aikaan kasvanut. Tässä kirjoituksessa pohdimme, näkyykö kotoa ainakin osin tehtävän työn yleistyminen työmatkatapaturmakehityksessä. Tarkastelemme myös sitä, miten paljon sähköpotkulautoihin liittyviä onnettomuuksia sattuu työmatkoilla ja millaisia nämä tapaturmat tyypillisesti ovat.

Tapaturmavakuutuslaitokset maksoivat vuonna 2022 korvauksia yhteensä 551 miljoonaa euroa eli 2,1 % enemmän kuin vuonna 2021.

Kiinteistönhoidon ja siivouspalveluiden toimialoilla sattuu Suomessa yhteensä vajaat 3000 työpaikkatapaturmaa vuodessa. Marja Kaari ja Janne Sysi-Aho Tapaturmavakuutuskeskuksesta keskustelevat videolla siitä, millaisia työtapaturmia näillä aloilla sattuu, mikä on liikkumistapaturmien osuus ja millainen näiden alojen tapaturmakehitys on viime vuosina ollut.

Tutkimuksessa käsitellään mm. laitteiden turvallisuutta ja käyttöohjeistusta, koulutusta ja perehdytystä, riskien hallintaa, suojavarusteita, sekä työn suunnittelua ja työkohteiden turvallisuutta

Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) tekee teematutkinnan vuonna 2023 sattuvista työkuolemista. TVK:n Otto Veijola ja OTKES:en Kai Valonen käyvät videolla läpi ajankohtaiset asiat tutkintaan liittyen.

Työtapaturma- ja ammattitautilain (TyTAL) mukaisen haittarahan huomioiminen vahingonkorvauslain perusteella maksettavassa haitassa. A:lle oli jäänyt työtapaturmassa aiheutuneesta vammasta pysyvä haitta. Hänelle maksettiin työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla haittarahaa jatkuvana korvauksena. A vaati työnantajaltaan ja tämän edustajilta lisäkorvausta hänelle aiheutuneesta pysyvästä haitasta. Korkein oikeus katsoi, että A:n oikeutta lisäkorvaukseen oli arvioitava vertaamalla hänelle maksettavan haittarahan pääoma-arvoa siihen pysyvän haitan kertakorvaukseen, joka vahingonkorvauslain 5 luvun säännösten mukaisesti olisi tullut määrätä. Kun vertailun tuloksena haittaraha katsottiin riittäväksi korvaukseksi pysyvästä haitasta, A:n vaatimus hylättiin.

Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana työtapaturmien vakavuuksissa on tapahtunut hyvä kehitys. Vakavia, yli 30 päivän työkyvyttömyyteen johtaneita työtapaturmia sattuu aiempaa vähemmän ja yhä useampi työtapaturma aiheuttaa vain lyhyen työkyvyttömyyden. Millaisia ovat vakavat työtapaturmat ja mistä hyvä kehitys johtuu? Marja Kaari ja Janne Sysi-Aho Tapaturmavakuutuskeskuksesta keskustelevat aiheesta lyhyellä videolla.

Alla listattuna Tapaturmavakuutuskeskuksen tietoon tulleet työpaikkakuolemat vuonna 2023. Tapaukset ovat listattuna tietoon tulojärjestyksessä. Listalla voi olla myös muita, kuin työntekijöille ja yrittäjille sattuneita lakisääteisen Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisia vahinkoja. Listan tiedot eivät ole vertailukelpoisia TVK:n virallisen työtapaturmatilaston kanssa.

A oli lähtenyt töistä kotiin ja poikennut matkalla hammashoitolaan lapsensa oikomishoitoon. Tapaturma oli sattunut A:n tavanomaisella työmatkareitillä ennen poikkeamista hammashoitolaan. Vakuutusoikeus katsoi, että tavanomaiselta työmatkareitiltä tehtyä poikkeamaa, jonka on katsottava noin kaksinkertaistaneen A:n työmatkaan tavanomaisesti kuluvan ajan, on pidettävä ajallisesti huomattavana. Näin ollen matkaa, jonka aikana A:n tapaturma on sattunut, ei voida enää pitää työstä johtuvana. Koska tapaturma ei ole sattunut työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitetulla tavalla työpaikan ja asunnon välisellä matkalla, vaan matkalla työpaikalta hammashoitolaan, A:lla ei ole oikeutta työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisiin korvauksiin. Äänestysratkaisu (4–1). Lainkohdat: Työtapaturma- ja ammattitautilaki 20 § ja 23 § 1 kohta

Elina Holmas 15.11.2023 Kirjoituksessa kerrotaan, miten ei-työsuhteiset ns. erityisryhmään kuuluvat henkilöt kuten omaishoitajat tai kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvat henkilöt vakuutetaan työtapaturman ja ammattitaudin varalta työtapaturma- ja ammattitautijärjestelmässä. Kirjoituksessa kerrotaan, miksi työtapaturma- ja ammattitautilain mukaista vakuutusta käytetään tällaisten ei-työsuhteisten henkilöiden vakuuttamiseen, mikä on vakuuttamisen tausta ja historia sekä arvioidaan toimeenpanon nykytilaa.

TVKL-2023-09, 14.11.2023

Usein saamme kysymyksiä siitä, mikä on työtapaturmien kannalta vaarallisin ammatti tai TOP 10 vaarallisimmat ammatit. Tällä kertaa lähdemme tarkastelemaan asiaa hieman toisesta suunnasta, alhaisen tapaturmasuhteen ammattiryhmistä, unohtamatta niitä vaarallisempiakaan.

TVK laatii vuosittain ennusteen tulevan vuoden palkkasummakehityksestä perustuen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) julkaisemiin tietoihin.

Työtapaturma- ja ammattitautivakuuttamisen valvontaa, harmaan talouden torjuntaa ja korvausvastuullisen vakuutusyhtiön selvittämistä varten pidetään yllä vakuutusrekisteriä, jota käyttävät aktiivisesti useat eri tahot.