Asiantuntija pohtii: Yksityisellä sektorilla korkeimmat tapaturmataajuudet pienyrityksissä

Vuosina 2021-2023 korkein yksityisen sektorin työpaikkatapaturmien taajuustaso on 10-49 työntekijän pienyrityksissä. Taajuus laskee, kun siirrytään keskisuuriin yrityksiin (50-249 työntekijää) ja on keskimääräistä tasoa suuryrityksissä (yli 250 työntekijää). Mikroyrityksissä taajuustaso on puolestaan matalin (kuva 1). Mikroyrityksiksi tässä laskelmassa tulkittiin nekin yritykset, joiden y-tunnustieto puuttuu työtuntien aineistossa tai työpaikkatapaturmien y-tunnusten ja kokoluokkatietojen yhdistämisessä. Tehdyistä rajauksista ja laskennan ratkaisuista on kerrottu tarkemmin kirjoituksen lopussa. Graafin luvut ovat saavutettavasti esitettynä myös julkaisun tilastoliitteessä.

Useilla toimialoilla taajuustaso laskee yrityskoon kasvaessa suuryritysten luokkaan

Päätoimialoista suurimpien osalta saadaan laskettua taajuusluvut kokoluokittain (Kuvat 2 ja 3). Toimialojen välillä on tasoerojen lisäksi myös erilaiset taajuusprofiilit eri yrityskokoluokissa. Useilla päätoimialoilla taajuus pysyy vakaana tai laskee suuryritysten kokoluokassa, mutta esimerkiksi kaupan päätoimialalla taajuus on koholla suuryrityksissä, samoin yksityisillä terveys- ja sosiaalipalveluilla, taiteen, viihteen ja virkistyksen sekä muun palvelutoiminnan toimialoilla. Taajuustaso on melkein kaikilla päätoimialoilla pienempi mikroyrityksissä kuin pienyrityksissä, poikkeuksena teollisuuden päätoimiala sekä informaatio ja viestintäala. Graafien luvut ovat saavutettavasti esitettynä myös julkaisun tilastoliitteessä.

Kuinka suuri osa yrityksistä on vuositasolla ilman työpaikkatapaturmia?

Nolla tapaturmaa -vision innoittamina halusimme samalla tehdä arvion työpaikkatapaturmattomien yritystunnusten osuudesta vuositasolla kokoluokittain. Tässä tarkastelussa työtuntiaineistoa ei tarvitse yhdistää työtapaturmadataan ja yrityksen kokoluokka voidaan määrittää tarkemmin henkilömäärän mukaan (jolloin muut yrityksen talouskriteerit eivät vaikuta kokoluokan määräytymiseen). Osa suuremmistakin yrityksistä pääsee vuosittain nollaan! (kuva 4, graafin luvut ovat saavutettavasti esitettynä myös julkaisun tilastoliitteessä.)

Vuositasolla nollaan tapaturmaan päässeitä yrityksiä löytyy kaikista kokoluokista, myös suuryrityksistä. Osuus oli oletetusti suurin mikroyritysten ja tuntemattomien luokassa (noin 99 %). Noin puolet pienyrityksistä pääsi nollaan työpaikkatapaturmaan vuositasolla, keskisuurista yrityksistä noin viidesosa. Keskisuurissa ja suuryrityksissä nollaan päässeiden osuus oli pienempi vuonna 2019 verrattuna seuraaviin vuosiin 2020-2022.

Taajuustasojen laskenta yrityksen kokoluokittain on tarkkuudeltaan suuntaa antavaa

Palkansaajien työpaikkatapaturmien taajuus on mahdollista laskea kokoluokittain, kun yrityksen kokoluokkatieto yritysrekisteristä linkitetään työnantajayrityksen y-tunnuksen kautta työtapaturmatietoihin. Yksittäisten yritysten tunnuksia ei tarkasteltu laskennassa, tiedot summattiin toimialoittain kokoluokkiin. Samoin tiedot tehdyistä palkansaajien työtunneista tilattiin Tilastokeskukselta tätä laskelmaa varten kokoluokittain ja toimialoittain yksityisen sektorin osalta ja ilman vuokratyönä tehtyä työtä, koska vuokratyö ei kohdentuisi laskennassa oikein. Huomattavaa laskennasta on myös, että kokoluokkatieto ei ole puhtaasti henkilömäärän mukaan luokiteltu, vaan siihen vaikuttaa myös liikevaihto ja yrityksen tase.

Verrattuna tavanomaiseen koko toimialan palkansaajien työpaikkatapaturmien taajuuslaskentaan menee kokoluokittainen tarkastelu paljon pienempiin osajoukkoihin, jolloin estimaattirajat tulevat helpommin rajoitteeksi ja silloin tulokset eivät ole kovin käyttökelpoisia verrattuna tavalliseen koko toimialan taajuuslaskentaan. Samoin erilaiset yritysten toimialatiedoissa ja kokoluokissa tapahtuvat muutokset aiheuttavat laskentaan virhettä. Vuoden 2023 tiedoissa sektori ja kokoluokka eivät ole vielä niin tarkkoina kuin aiemmilla vuosilla, työpaikkatapaturmat on määritetty yritystiedoin vuodelta 2022. Vuosi 2022 on uusin käytettävissä oleva tieto. Käyttämällä kolmen vuoden laskentajaksoa voidaan tätä ja muutakin laskennan vuosikohtaista tulosten heiluntaa tasoittaa.

Jotta eri aineistot saatiin kohtaamaan laskentaa varten, oli tarpeen tehdä aineistojen taustarajaukset yksityiseen sektoriin ilman valtiota, kuntia ja hyvinvointialueita ja ilman vuokratyönä tehtyä työtä. Vuokratyön ongelma aineistojen yhteensovituksessa on, että työtunnit tilastoituvat työn käyttäjäyrityksen toimialoille ja kokoluokkien mukaan, mutta työtapaturmat työvoimaa välittävän yrityksen vastaaviin.

Entä ovatko kokoluokaltaan tuntemattomat mikroyrityksiä? Työpaikkatapaturmia ei ole kovin paljoa tuntemattomien kokoluokassa. Työtuntitiedoista suurin osa tunneista on ”y-tunnus puuttuu” luokassa, todennäköisesti ei-työnantajayrityksiä, toiminimiä, kotitalous- tai henkilötyönantajia, pöytälaatikkoyrityksiä ja vasta toiminnan aloittaneita yrityksiä. Tässä laskennassa tuntemattomien kokoluokat summattiin mikroyrityksiin. Yrityksen kokoluokka ei myöskään ole tarkasti henkilöluvusta johdettu tieto, vaan siihen vaikuttaa myös liikevaihto ja tase. Se voi aiheuttaa laskentaan oman vaikutuksensa joillakin esimerkiksi suuren pääomatarpeen tai työn immateriaalisen arvonlisäyksen toimialoilla.

Kirjoittajilta kiitokset erillisistä tilastoaineistotöistä tilastoyksikköön Jussi Laatuselle ja graafien taitto- ja saavutettavuustyöstä jälleen viestintään Sanna Holmkvistille!

Lyhyesti kirjoittajista

Marja Kaari työskentelee TVK:ssa työturvallisuuspäällikkönä, tavoitteenaan työtapaturmien ennaltaehkäisy vaikuttavan tiedon avulla.

Janne Sysi-Aho työskentelee TVK:ssa tietokanta-analyytikkona. Työturvallisuustutkijan taustalla työtapaturmatilastot ovat olleet keskeisenä aineistona vuodesta 2007.