Asiantuntija pohtii: Täyttääkö itseoikaisumenettely automaattisen päätöksenteon oikeussuojavaatimuksen?

Oikeuskansleri selvitti oma-aloitteisesti Kelan automaattista päätöksentekoa ja itseoikaisumenettelyä ja antoi niistä ratkaisun 2.4.2025 (OKV/2213/70/2024)(Avaa uuden ikkunan). Selvityksen kohteena oli etenkin se, miten menettely on käytännössä järjestetty ja miten asiakkaita on tästä tiedotettu. Oikeuskansleri arvioi, että Kelan itseoikaisumenettely ei täysin vastannut hallintolain sääntelylogiikkaa ja automaattiselle päätöksenteolle asetettuja vaatimuksia, koska Kela siirsi osan valituksista sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnalle.

Ratkaisu sai minut asiantuntijana pohtimaan, täyttääkö työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen itseoikaisumenettely automaattista päätöksentekoa koskevat vaatimukset. Tietosuoja-asetuksen ja hallintolain mukaan automaattisen päätöksenteon kohteena olevalla henkilöllä on oikeus vaatia ihmisen osallistumista asian käsittelyyn. Ryhdyin tutkimaan, mitä lainvalmistelussa asiasta ajateltiinkaan. Voisiko oikeuskanslerin ottama tulkinta vaikuttaa jollain tavalla myös työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen toimeenpanoon? Oikeuskanslerin ottama tulkinta ei mielestäni ole kaikilta osin selvä.

Automaattista päätöksentekoa koskevaa uutta lainsäädäntöä voimaan 2023

Keväällä 2023 tuli voimaan lainsäädäntöä, joka mahdollistaa automaattisen päätöksenteon julkisessa hallinnossa. Samalla se toimii myös tietosuoja-asetuksen edellyttämänä käsittelyn oikeusperusteena. Hallintolakiin lisättiin säännökset automaattisen ratkaisemisen edellytyksistä ja oikeussuojavaatimuksesta (hallintolain 53 f §). Automaattisen päätöksenteon kohteena olevan henkilön tulee voida kaikilta osin vaatia ratkaisuun oikaisua maksutta hallintolain mukaisella oikaisuvaatimuksella tai siihen rinnastuvalla vaatimuksella, joka käsitellään päätöksen tehneessä viranomaisessa.

Lain esitöissä todetaan nimenomaisesti, että sosiaaliturvalakien mukainen itseoikaisumenettely rinnastuu hallintolain mukaiseen oikaisuvaatimusmenettelyyn. Siten lainsäätäjän näkemys ja tahtotila on ollut, että sosiaaliturvan massaluontoisessa päätöksenteossa oikeussuojavaatimus täytetään itseoikaisumenettelyllä. Lainvalmistelussa itseoikaisumenettelyyn ei nähty liittyvän mitään oikeussuojaongelmaa tai puutetta. Se, miten itseoikaisu käytännössä toimii, ei noussut yleiseen keskusteluun tai tullut esille lausuntopalautteessa.

Myös me Tapaturmavakuutuskeskuksessa arvioimme lainsäädännön vaikutuksia. Emme nähneet ongelmaa itseoikaisumenettelyssä. Tunnistimme tuolloin kuitenkin, että automaattisen päätöksenteon yleistyessä tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus saattaisivat joutua arvioimaan osana muutoksenhakua, täyttääkö automaattinen ratkaisumenettely lain vaatimukset. Tämä herätti huolta siitä, kuinka tarkoituksenmukaista on käyttää muutoksenhakuasteita tällaiseen arviointiin ja onko heillä siihen osaamista.

Itseoikaisumenettelyn tausta ja tarkoitus

Säännös itseoikaisumenettelystä lisättiin sosiaalivakuutuslakeihin kuten tapaturmavakuutuslakiin jo vuonna 1994. Useat sosiaalivakuutusjärjestelmien oikeussuojaa selvittäneet komiteat olivat ehdottaneet vakuutuslaitosten itseoikaisumahdollisuuksien laajentamista, jotta etuudensaajat saisivat entistä nopeammin oikean ratkaisun asiassaan. Tavoitteena oli myös lyhentää valitusasioiden käsittelyn kestoa vähentämällä niiden määriä muutoksenhakuelimissä.

Itseoikaisun tarkoituksena on taata mahdollisimman joustava viranomaisaloitteinen menettely. Tarkoituksena on korjata massaluonteisen etuuspäätöksenteon selvät virheet ennen valitusasian varsinaista käsittelyä muutoksenhakuelimessä.

Itseoikaisumenettelyssä päätökseen tyytymätön etuudensaaja toimittaa muutoshakemuksensa päätöksen antaneelle vakuutuslaitokselle. Vakuutuslaitos tutkii asian ja arvioi valituksessa esitettyjä vaatimuksia. Vakuutuslaitos voi itseoikaisumenettelyssä suoraan muuttaa valituksen kohteena olevaa päätöstä muutoksenhakijan eduksi antamalla asiasta uuden valituskelpoisen päätöksen. Jos vakuutuslaitos ei voi muuttaa päätöstä, se antaa asiasta lausunnon ja siirtää asian käsittelyn muutoksenhakuasteelle.

Itseoikaisu on maksuton menettely, jossa vakuutuslaitoksen työntekijä arvioi samalla tavalla niin manuaalisessa kuin automaattisessa päätöksenteossa annetun ratkaisun lainmukaisuutta.

Päätelmät oikeuskanslerin ratkaisusta

Työtapaturma- ja ammattitautilain säännös itseoikaisumenettelystä vastaa Kelan säännöstä yllä todetun mukaisesti. Itseoikaisu menettelynä täyttää niin tietosuoja-asetuksen kuin hallintolain vaatimuksen oikeussuojasta automaattisessa päätöksenteossa. Menettelynä se rinnastuu tarkoituksensa puolesta hallintolain mukaiseen oikaisuvaatimusmenettelyyn.

Tietosuoja-asetus ei edellytä, että automaattisen päätöksenteon kohteena olleen henkilön vaatiessa ihmisen osallistumista asian käsittelyyn, vakuutuslaitos ratkaisee vaatimuksen antamalla siitä päätöksen. Riittävää on se, että oikeuden käyttämiseksi on olemassa toimiva maksuton menettely, jossa henkilö voi kaikilta osin vaatia muutosta automaattisesti annettuun päätökseen.

Ratkaisun tehnyt vakuutuslaitos reagoi henkilön vaatimukseen asianmukaisesti lain asettamassa määräajassa ja henkilö saa tiedon vaatimuksensa käsittelyn lopputuloksesta. Kun vakuutuslaitoksen työntekijä katsoo, että automaattisessa päätöksenteossa annettu ratkaisu on työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen, hän antaa siitä perustellun lausunnon henkilölle ja siirtää henkilön valitusasian muutoksenhakuasteen käsiteltäväksi.

Itseoikaisumenettelyä tulee siten pitää riittävänä oikeussuojakeinona, eikä sitä koskevaa säännöstä ole tarpeen muuttaa. Etuusasioiden automaattista päätöksentekoa varten ei ole myöskään tarkoituksenmukaista luoda uutta erillistä oikaisumenettelyä.

Lyhyesti kirjoittajasta

Elina Holmas työskentelee TVK:ssa lakiasioiden parissa juristina sekä yhteyspäällikkönä ja verkostovastaavana keskeisille sidosryhmille. Hän on työtapaturma- ja ammattitautijärjestelmän kokenut juridiikan asiantuntija vuodesta 2002. Asiantuntija pohtii -kirjoituksia syntyy mm. vakuuttamisvelvollisuudesta, tulevaisuuden työelämästä, yrittäjistä ja alustatyöstä.