Asiantuntijoille suunnattu palvelu, joka tarjoaa Tapaturmavakuutuskeskuksen ja muiden toimijoiden tuottamaa työtapaturma- ja ammattitautivakuutukseen liittyvää tietoa.
Rakentamisen suhdannetilanne on vaikuttanut työpaikkatapaturmien lukumääriin viime vuosina erityisen paljon. Koronan aiheuttamien poikkeusvuosien jälkeen vuosina 2021—2022 uutisoitiin rakentamisen buumista, sitten vaikeasta suhdannetilanteesta 2023—2024. Työpaikkatapaturmat ovat vähentyneet rakentamisen päätoimialalla, mutta työtuntien määrät ovat muuttuneet lähes samassa suhteessa, joten vahinkotaajuus nousi vähän.
Pikatilasto kertoo vahinkolukumäärien vuodenaikavaihtelun. Tiedot päivitetään joka kuukausi.
Vuonna 2024 kaupan alalla sattui palkansaajille yhteensä 9 600 työpaikkatapaturmaa, mikä on noin neljä prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Työpaikkatapaturmien taajuus pysyi ennallaan.
Viime vuonna pyöräilijöille sattui yli 5000 työmatkatapaturmaa. Työmatkaturvallisuutta voidaan onneksi parantaa monin keinoin ja säännöllisen pyöräilyn hyödyt työkyvylle ovat merkittävät.
TVKL-2025-07. 8.4.2025
Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) urheilijavakuutusrekisterin mukaan vuonna 2024 maksettiin korvauksia urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain perusteella vakuutetuille urheilutapaturmissa loukkaantuneille pelaajille yhteensä 1547 vahinkotapahtumasta. Näistä vahinkotapahtumista 1119 oli sattunut vuoden 2024 aikana ja loput aikaisempina vuosina.
Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) urheilijavakuutusrekisterin mukaan vuonna 2024 päättyneillä pelikausilla oli yhteensä 1266 urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) perusteella vakuutettua urheilijaa.
Kyseessä on liikennevakuutusta koskeva ratkaisu, jolla vaikutusta myös työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksessa. KHO 2025:23, 26.03.2025 Tietosuoja – Henkilötietojen käsittelyä koskevat periaatteet – Tiedonsaantioikeus korvausasian ratkaisemista varten – Potilastiedot – Tietopyyntö – Tietojen luovuttaminen – Välttämättömyysarviointi Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei asiassa saadusta selvityksestä ollut ilmennyt, että Liikennevakuutuskeskus olisi järjestelmällisesti toiminut yleisen tietosuoja-asetuksen käsittelyn kohtuullisuutta, tietojen minimointia tai sisäänrakennettua ja oletusarvoista tietosuojaa koskevien säännösten vastaisesti hankkiessaan potilastietoja korvausasioiden ratkaisemiseksi. Hallinto-oikeuden päätöstä, jolla se oli kumonnut tietosuojavaltuutetun ja seuraamuskollegion päätökset, ei siten lopputulokseltaan muutettu. Asiassa oli tietosuojavaltuutetun ja Liikennevakuutuskeskuksen esittämien näkökohtien vuoksi kysymys myös siitä, millaisessa menettelyssä potilastietojen välttämättömyyttä käsiteltävänä olevan korvausasian ratkaisemiseksi arvioidaan. Korkein hallinto-oikeus totesi, että sekä potilastietoja pyydettäessä että niitä luovutettaessa on noudatettava yleisen tietosuoja-asetuksen henkilötietojen käsittelyä koskevia periaatteita ja liikennevakuutuslain tietojen välttämättömyyttä koskevaa vaatimusta. Tietopyyntö on perusteltava ja sen on oltava mahdollisimman yksilöity ja selvä, jotta tietoja luovuttava taho voi arvioida täyttyvätkö tietojen luovuttamisen edellytykset. Tietopyynnön kohteena olevalla taholla on tällöin myös mahdollisuus pyytää Liikennevakuutuskeskukselta täsmällisempää tietopyyntöä ja perusteluja pyynnölle, jotta se kykenee omalta osaltaan arvioimaan pyydettyjen tietojen rajausta yleisen tietosuoja-asetuksen ja liikennevakuutuslain sääntelyn kannalta.
Tyypillinen työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen vakuuttamisvelvollisuutensa laiminlyönyt työnantaja oli osakeyhtiömuotoinen pitkään toiminut yritys, joka työllisti vuositasolla vain muutaman työntekijän.