Asiantuntija pohtii: Yrittäjän työtapaturma- ja ammattitautivakuutus – kuinka moni yrittäjä on ottanut vakuutuksen ja miksi se kannattaa ottaa?
Elina Holmas 22.1.2025 Kirjoituksen tarkoituksena on antaa yleiskuva työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisesta vapaaehtoisesta yrittäjän työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta ja lisätä tietoa sen kattavuudesta ja toimeenpanosta. Kirjoituksessa kerron, kuinka moni yrittäjä on vakuuttanut itsensä työtapaturman ja ammattitaudin varalta ja millaista turvaa vakuutus antaa yrittäjille. Ajatus kirjoituksesta heräsi Eurofoundin 30.1.2024 julkaisemasta tutkimusraportista Self-employment in the EU: Job quality and developments in social protection. Tutkimusraportti käsittelee itsensä työllistäjien työoloja ja sosiaaliturvan kehitystä EU:ssa. Raportissa kerrotaan myös itsensä työllistäjien työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta eri EU-maissa ja raportin mukaan itsensä työllistäjien turva työtapaturman ja ammattitaudin varalta vaihtelee merkittävästi maittain. Kymmenessä EU-maassa itsensä työllistäjillä on pakollinen työtapaturmaturva, kun taas seitsemässä maassa, Suomi mukaan lukien, turva on vapaaehtoinen. Kolmessatoista EU-maassa itsensä työllistäjillä ei ole lainkaan turvaa työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Toisin kuin Suomessa joissain EU-maissa yrittäjän turva ei kata kaikkia ammattiryhmiä / toimialoja.
Kuinka moni yrittäjä Suomessa on vakuuttanut itsensä työtapaturman ja ammattitaudin varalta?
Tilastokeskuksen tilastotietojen perusteella Suomessa oli vuonna 2022 arviolta 272 000 yrittäjää (muita kuin maa-, metsä- ja kalatalousyrittäjiä). Näistä yksinyrittäjiä oli 194 000 henkilöä.
Tilastokeskus katsoo yrittäjäksi 18–74-vuotiaat henkilöt, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa omaan lukuunsa ja omalla vastuulla. Yrittäjä voi olla työnantajayrittäjä tai yksinyrittäjä, kuten ammatinharjoittaja tai freelancer.
Eläketurvakeskuksen (ETK) tilastotietojen perusteella Suomessa oli vuonna 2022 arviolta 216 000 YEL-vakuutettua yrittäjää (muita kuin maa-, metsä- ja kalatalousyrittäjiä). ETK:n tilastossa ovat mukana 18–67-vuotiaat YEL-vakuutetut henkilöt.
Arviolta 80 % Tilastokeskuksen yrittäjiksi katsomista henkilöistä oli ottanut itselleen YEL-vakuutuksen. Miksi luku ei ole 100 %?
Yrittäjän eläkelain (1272/2006) 3 §:ssä säädetään siitä, mitä tarkoitetaan yrittäjällä. Yrittäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työsuhteessa tai virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa. Lain 4 §:ssä säädetään yrittäjätoiminnasta, joka jää lain soveltamisalan ulkopuolelle ja jonka osalta yrittäjällä ei ole velvollisuutta ottaa yrittäjän eläkevakuutusta. YEL-vakuutuksen ulkopuolelle jää yrittäjätoiminta, jota on harjoitettu ennen 18 ikävuotta ja yläikärajan (68–70 vuotta) jälkeen. Myös yrittäjätoiminta, joka ei ole jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään neljää kuukautta tai on hyvin pienimuotoista jää vakuutuksen ulkopuolelle (työtulon vähimmäisraja oli 8 261,71 € vuonna 2022 ja se on 9 208,43 € vuonna 2025).
Yrittäjä voi vapaaehtoisesti vakuuttaa itsensä YEL-vakuutuksella silloin, kun työtulo jää alle vähimmäisrajan tai kun yrittäjä jatkaa yrittäjätoiminnan harjoittamista vanhuuseläkkeellä.
Yrittäjä on velvollinen ottamaan YEL-vakuutuksen kuuden kuukauden kuluessa yrittäjätoiminnan alkamisesta ja ETK valvoo, että yrittäjä täyttää lain mukaisen vakuuttamisvelvollisuutensa.
Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) tilastotietojen perusteella Suomessa oli vuonna 2022 arviolta 108 470 vapaaehtoisen yrittäjän työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen vakuutuksenottajaa (muu kuin maa-, metsä- ja kalatalous).
Siten arviolta 50 % YEL-vakuutetuista yrittäjistä olisi vakuutettu myös työtapaturma- ja ammattitautilain (TyTAL) mukaisella vapaaehtoisella yrittäjän työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksella. Kun vakuutuksenottajalukua peilaa Tilastokeskuksen yrittäjälukuun, osuus jää 40 %:iin. Käytettävissä ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka yleistä vapaaehtoisen työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen ottaminen yrittäjien keskuudessa on ja miksi osa jättää sen ottamatta.
Miksi vapaaehtoisella yrittäjän työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksella vakuutettujen yrittäjien peitto on vain 50 %?
Olennaista on tunnistaa se, että työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen vapaaehtoisen yrittäjän työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen ottaminen edellyttää, että henkilöllä on YEL-vakuutus. Vain YEL-vakuutetulla yrittäjällä on oikeus saada itsensä vakuutetuksi yrittäjätyössä sattuvien työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Vakuutus on tarkoitettu vain yrittäjille, jotka tekevät työtä ansiotarkoituksessa. Alle 18-vuotiaalla yrittäjällä on kuitenkin oikeus saada itsensä vakuutetuksi työtapaturman ja ammattitaudin varalta, vaikka hänellä ei olisikaan YEL-vakuutusta, kunhan hän täyttää yrittäjän eläkelain 3 §:ssä säädetyt edellytykset. Vastaavasti yrittäjä, joka jatkaa yrittäjätyötään YEL:n mukaisen vakuuttamisvelvollisuuden päättymisen jälkeen, voi hakea vakuutusyhtiöltä vapaaehtoisen työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksensa voimassaolon jatkamista. Tämä selittää vakuutuksen peittoa suhteessa Tilastokeskuksen yrittäjiä koskevaan tilastotietoon.
Toiseksi toisin kuin YEL-vakuutuksen ottaminen, työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen yrittäjän työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen ottaminen on vapaaehtoista ja siten yrittäjän vapaassa harkinnassa. Tämä selittää vakuutuksen peittoa suhteessa Eläketurvakeskuksen tilastotietoon YEL-vakuutetuista yrittäjistä.
On tarpeen ymmärtää niitä seikkoja ja syitä, jotka yleisesti vaikuttavat yrittäjän päätökseen vakuuttaa itsensä työtapaturman tai ammattitaudin varalta. Vakuuttamisen tarpeet ovat yksilöllisiä. Keskeinen huomioon otettava seikka on yrittäjän tekemän yrittäjätyön riski - millaista tapaturma- ja ammattitautiriskiä henkilön tekemässä työssä esiintyy. Korkeariskistä työtä tekevällä kuten rakennus- tai kuljetusalan yrittäjällä on suurempi intressi ja tarve varautua työtapaturmien varalta kuin toimistotyyppisissä olosuhteissa esimerkiksi ohjelmistosuunnittelutyötä tai koodaustyötä kotoa käsin tekevällä yrittäjällä. Vastaavasti kampaamoalan työtä tekevällä yrittäjällä voi olla suurempi tarve varautua ammattitaudin kuten allergisen ihottuman tai astman varalta.
Yleisintä yrittäjän työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen ottaminen onkin rakentamisen toimialalla (arviolta 24 000 y-tunnuksellista vakuutusta), toiseksi yleisintä tukku- ja vähittäiskaupan; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus toimialla (arviolta 14 550 y-tunnuksellista vakuutusta) ja kolmanneksi yleisintä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialalla (arviolta 12 800 y-tunnuksellista vakuutusta).
Toimiala | Vakuutuksenottajien lukumäärä |
---|---|
B Kaivostoiminta ja louhinta | 284 |
C Teollisuus | 7 502 |
D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto | 49 |
E Vesihuolto, viemäri ja jätevesi | 266 |
F Rakentaminen | 23 767 |
G Tukku- ja vähittäiskauppa | 14 472 |
H Kuljetus ja varastointi | 9 360 |
I Majoitus- ja ravitsemistoiminta | 4 468 |
J Informaatio ja viestintä | 3 154 |
K Rahoitus- ja vakuutustoiminta | 930 |
L Kiinteistöalan toiminta | 1 623 |
M Ammatill., tiet.ja tekn. toiminta | 12 806 |
N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta | 5 550 |
P Koulutus | 1 291 |
Q Terveys- ja sosiaalipalvelut | 8 984 |
R Taiteet, viihde ja virkistys | 2 135 |
S Muu palvelutoiminta | 8 227 |
T Kotitalouksien toim. työnantajina | 342 |
Vähäriskisessä toimistotyyppisessä työssä vakuutuksella varautumisessa voi painottua muun tyyppiset riskit kuten sairastuminen. Lisäksi työssä esiintyvä tapaturmariski voi olla matala, sen sijaan vapaa-ajan tapaturmariski voi omien harrastusten kautta olla korkea, jolloin vakuutusturvaa valittaessa painotetaan enemmän vapaa-ajan turvaa kuin työajan turvaa. Yrittäjä voi halutessaan liittää ottamaansa yrittäjän työtapaturma- ja ammattitautivakuutukseen myös vapaa-ajan tapaturmat kattavan turvan, joka sekin on työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen vakuutus.
Toinen keskeinen tekijä on taloudelliset tekijät. Arvioidessaan yritystoiminnan keskeisiä riskejä yrittäjät saattavat varautumisessa painottaa omaisuuteen, yritystoiminnan jatkuvuuteen, toiminnan vastuuseen tai tietoturvaan liittyviä riskejä enemmän kuin itseensä ja omaan terveyteensä liittyviä henkilöriskejä. Kun vakuutuksen ottaminen on vapaaehtoista, sen ottamiseen saattavat vaikuttaa myös taloudelliset suhdanteet ja yrityksen maksukyky. Pakolliset vakuutukset ja menot on hoidettava, mutta vapaaehtoisten vakuutusten ottaminen ja voimassa pitäminen voi riippua vahvasti yrityksen taloudellisesta tilanteesta.
Henkilövakuutusten valinnassa voi painaa myös huoli julkisen terveydenhoidon palveluiden saatavuudesta ja hoitoon pääsystä. Finanssiala ry:n julkaiseman uutisen(Avaa uuden ikkunan) mukaan niin yritysten kuin yksityishenkilöiden ottamien sairauskuluvakuutusten määrä on jatkanut kasvuaan. Suosion taustalla näyttäisi olevan ihmisten tarve varmistaa mahdollisimman nopea pääsy hyvään hoitoon yllättävien sairaustapausten sattuessa. Yhä useampi turvaa itsensä myös vakavan sairauden varalta.
Millaista turvaa vapaaehtoinen yrittäjän työtapaturma- ja ammattitautivakuutus antaa yrittäjälle?
Yrittäjän työtapaturma- ja ammattitautivakuutus on työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen vakuutus, mikä tarkoittaa sitä, että vakuutuksesta korvattavista vahinkotapahtumista, maksettavista korvauksista ja korvausmenettelystä säädetään vakuutusehtojen sijaan laissa. Vakuutusyhtiö ei voi vakuutusehdoillaan laajentaa vakuutuksen turvaa tai rajata vakuutuksesta maksettavia korvauksia. Vakuutusyhtiö ei voi poiketa lain säännöksistä omilla vakuutusehdoillaan, siten vakuutus on ”tuotteena” samanlainen kaikissa vakuutusyhtiöissä. Vakuutusturvan sisältö vastaa työntekijän pakollisen työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen sisältöä ja tarjoaa yhtä hyvän turvan. Vakuutus rinnastuu sen vapaaehtoisesta luonteesta huolimatta sisällöltään muuhun yrittäjän sosiaaliturvaan etenkin siitä syystä, että ansionmenetyskorvauksen ja perhe-eläkkeen perusteena on yrittäjän YEL-työtulo vahinkopäivänä.
Vakuutuksesta korvattavat vahinkotapahtumat
Vakuutuksesta maksetaan korvausta työtapaturman ja ammattitaudin johdosta. Työtapaturmalla tarkoitetaan tapaturmaa, joka on sattunut yrittäjälle työssä, työntekopaikan alueella tai työntekopaikan alueen ulkopuolella siten kuin työtapaturma- ja ammattitautilaissa 21–25 §:ssä säädetään. Keskeisiä korvattavia työtapaturmia ovat työnteon yhteydessä sattuvat ns. työpaikkatapaturmat tai asunnon ja työpaikan välisellä matkalla sattuvat työmatkatapaturmat.
Yrittäjätyön luonne poikkeaa työnsuhteessa tehtävän työn luonteesta ja siksi laissa on ollut tarpeen säätää rajauksia tiettyihin vahinkotapahtuman sattumisolosuhteisiin: 22 §:ssä tarkoitettuun työtekopaikan alueeseen katsotaan kuuluvan vain alue, jossa yrittäjä kulloinkin tekee yrittäjätyötään, mutta eivät yrittäjän asunto tai muut pääasiallisesti hänen yksityiskäytössään olevat alueet; 24 §:n tarkoittamana koulutustilaisuutena pidetään yrittäjätyöhön liittyvää koulutusta; 24 §:n virkistystilaisuutta koskeva työntekijän turva ei koske yrittäjää; 25 §:n mukainen etätyön suppea turva koskee myös yrittäjää hänen tehdessään työtään asunnossaan tai muualla kuin työtehtävän edellyttämässä työntekopaikassa.
Ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka on todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut yrittäjälle altistumisesta fysikaaliselle, kemialliselle tai biologiselle tekijälle 21 §:ssä tarkoitetussa työssä, 22 §:ssä tarkoitetulla työntekopaikan alueella tai 24 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa koulutuksessa. Fysikaalisia tekijöitä ovat mm. melu ja tärinä esim. autonasentajilla tai rakentajilla. Kemiallisella tekijällä tarkoitetaan esimerkiksi erilaisia metalleja kuten kromia, kobolttia tai lyijyä; asbestipölyä; epoksia; kampaajilla permanenttiaineita ja vetyperoksidia ja kokeilla jauho- ja viljapölyä tai kasviperäistä pölyä. Biologisilla tekijöillä tarkoitetaan erilaisia bakteereita, viruksia ja homeita.
Vuonna 2022 yrittäjille sattui 4 735 työtapaturmaa
TVK:n tilastotietojen mukaan vuonna 2022 yrittäjille sattui 4 735 työtapaturmaa, joista maksettiin korvausta yrittäjän työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta. Näistä 4 277 oli työpaikkatapaturmaa ja 458 työmatkatapaturmaa.
Vuonna 2022 TVK tietoon saatettiin 44 vahvistettua ammattitautia. Näistä 18 oli kemiallisen tekijän aiheuttamaa, 15 biologisen ja 11 fysikaalisen tekijän aiheuttamaa.
Vakuutuksesta maksettavat korvaukset
Vakuutuksesta maksettavista korvauksista ja maksamisen edellytyksistä säädetään työtapaturma- ja ammattitautilaissa. Laissa ei ole säädetty korvauksille sellaisia euromääräisiä rajoja tai aikarajoja, joita yleensä käytetään vapaaehtoisissa vakuutuksissa.
Vakuutuksesta maksettavat korvaukset ovat ensisijaisia suhteessa muun lain kuten sairausvakuutuslain tai työntekijän eläkelain perusteella maksettaviin korvauksiin eikä muun lain perusteella maksettava korvaus vähennä yrittäjälle työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan kuuluvaa korvausta. Tämä vastaa työntekijöiden pakollista työtapaturma- ja ammattitautivakuutusta.
Keskeisiä vakuutuksesta maksettavia korvauksia ovat:
Sairaanhoitokulut, joita korvataan vahingon vuoksi annetusta tarpeellisesta sairaanhoidosta. Korvattavaan sairaanhoitoon kuuluvat mm. vamman tai sairauden tutkimus (esim. röntgen, ultraääni- tai magneettitutkimus) ja hoito (kuten leikkaushoito); lääkkeet ja hoitotarvikkeet sekä lääkinnällinen kuntoutus kuten erilaiset toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat (esim. fysioterapia) ja apuvälineet (esim. proteesi tai pyörätuoli).
Myös yksityisessä terveydenhuollossa annetun sairaanhoidon kustannuksista maksetaan korvausta tarpeettomia kustannuksia välttäen. Vakuutusyhtiö voi antamallaan maksusitoumuksella ohjata vahingoittuneen valitsemaansa yksityiseen terveydenhoitopaikkaan.
Sairaanhoidon kustannusten lisäksi maksetaan korvausta muista kustannuksista kuten matkakuluista ja kodinhoidon lisäkustannuksista. Lisäksi voidaan maksaa normitettua hoitotukikorvausta hoidon, avun, valvonnan tai ohjauksen tarpeesta sekä normitettua vaatelisäkorvausta korvauksena apuvälineen aiheuttamasta vaatteiden kulumisesta.
Vakuutuksesta maksetaan ansionmenetyskorvauksena päivärahaa, kuntoutusrahaa ja tapaturmaeläkettä.
Päivärahaa maksetaan yhden vuoden ajan vahinkopäivästä lukien jokaiselta kalenteripäivältä, jos vahingoittunut on vahingon johdosta kykenemätön tekemään työtään kokonaan tai osittain vähintään kolmena peräkkäisenä päivänä vahinkopäivää lukuun ottamatta.
Kuntoutusrahaa maksetaan ammatillisen kuntoutuksen ajalta. Kuntoutusraha on yhden vuoden ajan vahinkopäivästä lukien täysimääräisen päivärahan suuruinen, jonka jälkeen se on täysimääräisen tapaturmaeläkkeen suuruinen.
Tapaturmaeläkettä maksetaan vahinkopäivän vuosipäivästä alkaen, jos vahingoittuneen työkyvyn voidaan arvioida vahingon johdosta heikentyneen vähintään 10 prosenttia. Tapaturmaeläkettä myönnetään määräaikaisena niin kauan kuin vamman tai sairauden tilan kehitystä tai työkyvyn heikentymisen kestoa ei voida riittävällä varmuudella arvioida. Tapaturmaeläkettä ei voida myöntää toistaiseksi ennen kuin ammatillisen kuntoutuksen tarve ja mahdollisuudet on selvitetty.
Haittarahakorvausta maksetaan tapaturmavammasta ja sairaudesta johtuvasta pysyvästä yleisestä haitasta. Haittarahan suuruus vuodessa määräytyy vamman ja sairauden haittaluokan perusteella vuosittain vahvistettavasta perusmäärästä (vuonna 2025 15 260 euroa) laissa olevan taulukon mukaisesti. Haittaluokkiin 1–5 kuuluvista vammoista ja sairauksista maksetaan haittaraha kertakaikkisena. Haittaluokkiin 6–20 kuuluvista vammoista ja sairauksista haittaraha maksetaan jatkuvana. Kertakaikkinen haittaraha lasketaan haittarahan pääoma-arvoa vastaavaksi pääomaksi huomioon ottaen vahingoittuneen tilastollisin perustein arvioitu keskimääräinen jäljellä oleva elinikä vahinkotapahtuman sattuessa.
Ammatillisesta kuntoutuksesta aiheutuvia kohtuullisia kustannuksia korvataan sellaisista vahingon vuoksi tarpeellisista toimenpiteistä, joiden avulla vahingoittunut vamman tai sairauden aiheuttamista rajoituksista huolimatta kykenee jatkamaan entisessä työssään tai ammatissaan tai siirtymään uuteen työhön tai ammattiin, josta hän voi saada pääasiallisen toimeentulonsa. Toimenpiteisiin voi kuulua kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävät tutkimukset; työ- ja koulutuskokeilut; koulutus soveltuvaan työhön tai ammattiin; elinkeinon tai ammatin harjoittamisen tukemiseksi avustus tai koroton laina työvälineiden ja työkoneiden hankkimista ja oman yrityksen perustamista tai muuttamista varten.
Vaikean vamman tilanteissa vakuutuksesta voivat tulla korvattavaksi lisäksi esimerkiksi päivittäisissä toiminnoissa tarvittava apuväline; vakinaisen asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvien apuvälineiden ja laitteiden hankkiminen; taikka palveluasumisen lisäkustannukset.
Kuolemaan johtaneen vahinkotapahtuman seurauksena vakuutuksesta korvataan perhe-eläkettä ja hautausapua. Perhe-eläke maksetaan leskeneläkkeenä ja lapseneläkkeenä. Perhe-eläkkeen enimmäismäärä on vuodessa 70 prosenttia vahingoittuneen vuosityöansiosta. Hautausapu, joka on tarkoitettu kattamaan hautaamisesta aiheutuneita kustannuksia, on 5 840 euroa vuonna 2025.
Vuonna 2022 vakuutuksesta maksettiin korvauksia 24 006 837 euroa
TVK:n tilastotietojen mukaan vakuutusyhtiöt maksoivat vuonna 2022 yrittäjän työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta korvauksia yhteensä 24 006 837 euroa.
Luku kuvaa vuonna 2022 maksettuja korvauksia riippumatta vahinkotapahtuman sattumisvuodesta. Siten luku ei kerro sitä, kuinka paljon korvauksia maksettiin juuri vuonna 2022 sattuneiden vahinkotapahtumien johdosta. Näistä maksettavat korvaukset voivat jakautua usealle vuodelle vuodesta 2022 alkaen. Etenkin maksuvuoden haittarahakorvaukset ja tapaturmaeläkkeet kohdistuvat aiempina vuosina sattuneisiin vahinkotapahtumiin, koska näitä korvauksia maksetaan aikaisintaan vahinkotapahtuman vuosipäivästä.
Taulukossa vuonna 2022 maksetut korvaukset on jaettu ohimeneviin ja pysyviin korvauksiin sekä indeksikorotuksiin. Ohimeneviin korvauksiin luetaan sairaanhoitokulut ja päivärahat sekä yhden vuoden ajan vahinkopäivästä lukien maksetut kuntoutusrahat. Pysyviin korvauksiin luetaan muut korvaukset kuten tapaturmaeläke ja haittaraha. Indeksikorotuksia maksetaan lain mukaan seuraaville korvauksille: tapaturmaeläke ja vahinkopäivän vuosipäivästä alkaen kuntoutusraha, jatkuvana maksettava haittaraha, hoitotuki, vaatelisä ja perhe-eläke. Taulukossa yrittäjän työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta maksettujen korvausten rinnalle on tuotu työntekijöille pakollisesta työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta maksetut korvaukset.
Korvaus | Yrittäjän työtapaturma- ja ammattitautivakuutus | Pakollinen työtapaturma- ja ammattitautivakuutus |
---|---|---|
Ohimenevät korvaukset | 11 573 198 € (48 %) | 199 168 590 € (41 %) |
Pysyvät korvaukset | 9 515 041 € (40 %) | 191 641 940 € (40 %) |
Indeksikorotukset | 2 918 597 € (12 %) | 88 790 247 € (19 %) |
Yhteensä | 24 006 837 € | 479 600 777 € |
Korvaukset näyttäisivät jakautuvan ohimeneviin ja pysyviin korvauksiin vastaavalla tavalla niin yrittäjien vapaaehtoisessa kuin työntekijöiden pakollisessa työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksessa. Yrittäjien kohdalla ohimenevien korvausten osuus on vähän suurempi kuin työntekijöiden vastaava osuus. Se näyttäisi johtuvan siitä, että yrittäjille maksetaan suhteessa vähemmän indeksikorotuksia kuin työntekijöille (indeksikorotukset liittyvät pysyviin korvauksiin).
Alla olevassa taulukossa vuonna 2022 maksetut keskeiset korvaukset esitetään eriteltynä.
Korvauslaji | Yrittäjän työtapaturma- ja ammattitautivakuutus | Pakollinen työtapaturma- ja ammattitautivakuutus |
---|---|---|
Sairaanhoitokulut ja muut kulut | 6 160 464 € (26 %) | 97 361 694 € (20 %) |
Päiväraha | 5 394 109 € (22 %) | 101 036 795 € (21 %) |
Kuntoutusraha (maksettu vuoden aikana vahinkopäivästä lukien) | 18 625 € | 770 101 € |
Kuntoutusraha (maksettu vahinkopäivän vuosipäivän jälkeen) | 268 486 € | 17 927 057 € |
Määräaikainen tapaturmaeläke | 564 271 € | 15 274 536 € |
Toistaiseksi voimassa oleva tapaturmaeläke | 7 388 171 (31 %) | 137 982 519 (29 %) |
Haittaraha | 537 003 € | 7 689 842 € |
Kuntoutuskustannukset (ammatillinen ja lääkinnällinen) | 336 170 € | 6 257 863 € |
Muut korvaukset | 420 941 € | 6 510 123 € |
Korvauserittelyn perusteella voi todeta, että ohimeneviä korvauksia maksetaan suhteessa enemmän ja siten yrittäjille sattuneet vahinkotapahtumat voisivat vaikuttaa melko lieviltä. Pysyvistä korvauksista toistaiseksi voimassa olevat tapaturmaeläkkeet muodostavat melkein 80 %. Toistaiseksi myönnettyä tapaturmaeläkettä voi olla vuonna 2022 maksussa mistä tahansa vuodesta 1982 alkaen sattuneesta vahinkotapahtumasta. Tämä kuvaa vakuutusturvan elinikäisyyttä ja pitkähäntäisyyttä.
Verrattaessa vakuutuksista maksettuja ohimeneviä korvauksia keskenään tulee ottaa huomioon, että vuonna 2022 yrittäjän työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta korvattiin yrittäjille 4 735 työtapaturmaa, kun pakollisesta työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta korvattiin työntekijöille 113 078 työtapaturmaa.
YEL-työtulo on yrittäjän kaiken sosiaaliturvan perusta
Yrittäjän työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta maksettavat ansionmenetyskorvaukset ja perhe-eläke perustuvat vahinkopäivänä voimassa olevaan YEL-työtuloon.
YEL-työtulolla tarkoitetaan yrittäjän työpanosta vastaavaa vuotuista työtuloa, jonka työeläkelaitos vahvistaa yrittäjälle YEL-vakuutuksen alkaessa. Työtulo on se palkka, joka kohtuudella olisi maksettava, jos yrittäjän yrittäjätoimintaa suorittamaan olisi palkattava vastaavan ammattitaidon omaava henkilö, tai se korvaus, jonka muutoin voidaan katsoa keskimäärin vastaavan sanottua työtä.
Työtulo vahvistetaan kokonaisarvion perusteella. Työtuloa vahvistaessaan eläkelaitos pitää palkkana ja korvauksena yksityisen sektorin kyseisen toimialan kokoaikaista työtä tekevien mediaanipalkkaa ja ottaa huomioon muut yrittäjän työpanoksen määrää, yrittäjätoiminnan laajuutta, yrittäjän ammattitaitoa ja yrittäjän työpanoksen arvoa kuvaavat tiedot. Jos yrittäjällä on useita yritystoimintoja, hänen työtulonsa vahvistetaan näihin yritystoimintoihin yhteensä käytetyn työpanoksen perusteella. Eläkelaitokset tarkistavat yrittäjien työtulot säännöllisesti kolmen vuoden välein.
Vuonna 2025 YEL:n minimityötulo (alaraja) on 9 208,43 euroa vuodessa ja maksimityötulo (yläraja) 209 125,00 euroa vuodessa. (YEL-työtulo tarkastetaan vuosittain palkkakertoimella, jotta se pysyy mukana yleisessä palkka- ja hintakehityksessä.)
Mitä on hyvä tietää yrittäjän työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen ottamisesta ja vakuutusyhtiön noudattamista menettelyistä?
Yrittäjän työtapaturma- ja ammattitautivakuutus on osa yrittäjän sosiaaliturvan kokonaisuutta ja vakuutuksen ottaminen on sidottu YEL-vakuutukseen. Vakuutus otetaan vahinkovakuutusyhtiöstä niin, että yksi vakuutus kattaa kaiken yrittäjätyön vastaavalla tavalla kuin YEL-vakuutus. Vakuutuksen sosiaaliturvaluonne ilmenee siitä, että vakuutusyhtiö on velvollinen myöntämään vakuutuksen, ellei kyse ole laissa säädetyistä poikkeuksista kuten, että vakuutusyhtiöllä olisi erääntyneitä riidattomia saatavia vakuutuksenottajalta.
Toisin kuin työntekijöiden osalta, yrittäjä vastaa yksin omasta sosiaaliturvastaan ja sitä koskevista vakuutusmaksuista.
Yrittäjän työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen vakuutusmaksu on vakuutusyhtiökohtainen. Jokainen vakuutusyhtiö määrittää maksun yksilöllisesti omien maksuperusteidensa mukaisesti. Yhtiön laatimissa maksuperusteissa on otettava huomioon laissa säädetyt yleiset periaatteet maksujen riski- ja kustannusvastaavuudesta, kohtuullisuudesta ja turvaavuudesta sekä vakuutuksenottajien tasapuolisesta kohtelusta.
Vakuutukseen sovelletaan pakollista vakuutusta koskevia säännöksiä ja vakuutuksenottajalla on velvollisuus antaa tarvittavia tietoja vakuutusta otettaessa, sen voimassa ollessa ja vakuutuksen päättyessä. Tiedonantovelvollisuus koskee työtapaturma- ja ammattitautiriskin arvioinnissa, vakuutusmaksun määräämisessä ja vakuutuksen hoidossa tarvittavia tarpeellisia tietoja mm. YEL-vakuutuksen voimassaolosta ja YEL-työtulosta.
Korvauskäsittelyssä noudatetaan työtapaturma- ja ammattitautilaissa ja hallintolaissa säädettyjä menettelyitä. Keskeisiä vakuutettujen ennakollista oikeusturvaa lisääviä menettelyitä ovat vakuutusyhtiön korvausasian selvittämisvelvollisuus – vakuutusyhtiön on huolehdittava tarvittavan selvityksen hankkimisesta ja asian joutuisasta käsittelystä – sekä vakuutetun kuuleminen tarvittaessa ennen perustellun korvauspäätöksen antamista.
Vakuutusyhtiön on selvitettävä, onko kysymyksessä korvaukseen oikeuttava vahinkotapahtuma ja mihin korvauksiin se oikeuttaa. Korvausasian selvittäminen on aloitettava viipymättä ja viimeistään seitsemän arkipäivän kuluessa vireilletulosta. Laaja selvittämisvelvollisuus poikkeaa muissa vapaaehtoisissa vakuutuksissa noudatettavasta menettelystä.
Vakuutusyhtiö ratkaisee korvausasian antamalla vakuutetulle muutoksenhakukelpoisen kirjallisen perustellun päätöksen. Jos vakuutusyhtiö epää oikeuden korvaukseen ja epäävä ratkaisu perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.
Korvauskäytännön yhtenäistämiseksi TVK:ssa toimii sosiaali- ja terveysministeriön nimittämä tapaturma-asiain korvauslautakunta, jonka tehtävänä on antaa yleisohjeita ja lausuntoja. Vakuutusyhtiön on ennen korvauspäätöksen antamista pyydettävä päätösehdotuksestaan korvauslautakunnan lausunto, jos asiaan sisältyy periaatteellinen oikeudellinen tai lääketieteellinen tulkintakysymys tai asian käsittely lautakunnassa on muutoin tarpeen korvauskäytännön yhtenäisyyden edistämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö on asetuksella antanut tarkemmat säännökset niistä päätösehdotuksista, joista on pyydettävä lautakunnan lausunto.
Vakuutuksessa noudatettava muutoksenhaku poikkeaa muista vapaaehtoisista vakuutuksista ja noudattaa pakollisen työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen erityistä muutoksenhakureittiä. Vakuutusyhtiön antamiin päätöksiin kuten korvauspäätökseen haetaan muutosta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalta ja vakuutusoikeudelta. Vakuutusoikeuden päätökseen, jolla on ratkaistu kysymys siitä, oikeuttaako vamma, sairaus tai kuolema korvaukseen tai siitä, kenen on korvaus maksettava, saa hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta valittamalla, jos korkein oikeus myöntää valitusluvan. Korvausasian oikeusturvaan kuuluu vakuutusyhtiön itseoikaisumahdollisuus, mikä tarkoittaa sitä, että valituskirjelmä toimitetaan vakuutusyhtiölle ja jos vakuutusyhtiö hyväksyy kaikilta osin valituksessa esitetyt vaatimukset, sen on annettava asiasta uusi korvauspäätös eikä asia siirry muutoksenhakuasteelle.
Sosiaalivakuutukseen liittyvä erityinen muutoksenhakureitti on vakuutettujen kannalta edullinen, koska toisin kuin yleisessä siviilioikeudellisessa prosessissa muutoksenhakuasteilla on virallisperiaatteeseen kuuluva velvollisuus selvittää asia viran puolesta. Muutoksenhakuprosessissa noudatetaan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettua lakia. Lähtökohtana on myös se, että vakuutettu voi hoitaa muutoksenhakuasiansa itse ilman asianajajaa tai muuta asiamiestä ja siten välttää merkittävät oikeudenkäyntikulut ja eikä muutoksenhaulle muodostu siitä johtuvaa estettä tai korkeaa kynnystä. Asian käsittely muutoksenhakuasteissa on pääsääntöisesti vakuutetulle maksutonta, kun hän yksityishenkilönä hakee muutosta saamaansa korvauspäätökseen.
Johtopäätös
Suomessa yrittäjän mahdollisuus varautua vakuutuksella työtapaturman ja ammattitaudin varalta on hyvä verrattuna niihin EU-maihin, joissa yrittäjillä ei ole lainkaan sosiaaliturvaa työtapaturmien ja ammattitautien varalta.
Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen ottaminen ja sitä koskevaan sosiaaliturvajärjestelmään liittyminen on Suomessa yrittäjälle vapaaehtoista, mikä lisää joustavuutta etenkin taloudellisesti vaikeina aikoina. Toisaalta verrattuna niihin EU-maihin, joissa järjestelmään kuuluminen on pakollista, vapaaehtoisuus voi johtaa siihen, että vakuutus jää ottamatta, vaikka se olisi työn tapaturma- ja ammattitautiriskin näkökulmasta ollut kannattavaa. Yrittäjillä on Suomessa toimialaan, ammattiluokkaan ja ansiotasoon katsomatta yhtäläinen oikeus vakuuttaa itsensä vapaaehtoisesti työtapaturman ja ammattitaudin varalta, kunhan yrittäjä on ottanut itselleen YEL-vakuutuksen. Tämä koskee yhtä lailla alustatyötä tekeviä työnsuorittajia, jos työtä ei tehdä työsopimuslain tarkoittamalla tavalla työsuhteessa vaan itsenäisinä ammatinharjoittajina.
Kun vakuutuksen on ottanut, sen antama turva on kattava ja etuuksien taso on hyvä. Turvan kattavuus, taso ja noudatettavat menettelyt vastaavat työsuhteisen työntekijän pakollisen vakuutuksen turvaa. Vapaaehtoisen yrittäjän työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen antama turva on osa yrittäjän kokonaissosiaaliturvaa.
Lyhyesti kirjoittajasta
Elina Holmas työskentelee TVK:ssa lakiasioiden parissa juristina sekä yhteyspäällikkönä ja verkostovastaavana keskeisille sidosryhmille. Hän on työtapaturma- ja ammattitautijärjestelmän kokenut juridiikan asiantuntija vuodesta 2002. Asiantuntija pohtii -kirjoituksia syntyy mm. vakuuttamisvelvollisuudesta, tulevaisuuden työelämästä, yrittäjistä ja etätyöstä.
Linkit
TVK:n julkaisu Työtapaturmavakuutus numeroina 2022(Avaa uuden ikkunan)