Asiantuntija pohtii: Havaintoja tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan, vakuutusoikeuden ja korkeimman oikeuden toimintakertomuksista

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) mukaisissa asioissa. Sen toimintaa säätelee laki tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnasta (1316/2010). Lautakunnan toiminta rahoitetaan työtapaturma- ja ammattitautivakuutusta harjoittavilta vakuutuslaitoksilta perittävillä oikeushallintomaksuilla. Finanssivalvonta vahvistaa vuosittain muutoksenhakulautakunnan talousarvion ja oikeushallintomaksun suuruuden.

Muutoksenhakulautakunnassa jäseninä ovat puheenjohtaja (päätoiminen) sekä kaksi varapuheenjohtajaa, kolme lakimiesjäsentä, kolme lääkärijäsentä, kuusi työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevaa jäsentä ja kolme maatalousyrittäjien olosuhteita tuntevaa jäsentä.

Valtioneuvosto nimittää sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä muutoksenhakulautakunnan jäsenet viiden vuoden toimikaudeksi ja puheenjohtajan toistaiseksi.

Asiat ratkaistaan muutoksenhakulautakunnassa jaostoissa. Jaostossa on puheenjohtajana muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja jäseninä lakimiesjäsen, lääkärijäsen ja kaksi työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevaa jäsentä sekä maatalousyrittäjien olosuhteita tunteva jäsen. Muutoksenhakulautakunta voi kokoontua myös vahvennettuun jaostoon tai täysistuntoon.

Vuonna 2024 muutoksenhakulautakuntaan saapui yhteensä 3985 asiaa. Lautakunta käsitteli 3719 asiaa. Keskimääräinen käsittelyaika oli 278 päivää. Asioista 41 prosenttia saatiin käsiteltyä 9-12 kuukaudessa ja 33 prosenttia 6-9 kuukaudessa. Yli vuoden käsittelyaika oli 14 prosentilla valituksia.

Muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen 81 prosentissa asioita ja muutti ratkaisua 10 prosentissa asioita. Tutkimatta jätettiin 5 prosenttia, pääosin valituksen myöhästymisen takia. Vakuutuslaitokselle palautettiin 3 prosenttia asioista.

Muutoksenhakulautakunnan käsittelemistä asiaryhmistä oikeus korvaukseen (30 %) ja oikeus jatkokorvaukseen (33 %) ovat melkein yhtä suuret. Seuraavaksi eniten on sairaanhoitokorvaukseen (13 %) liittyviä asioita. Vakuutuslaitosten tekemiä lainvoimaisten päätösten poistohakemuksia ratkaistiin 105. Vakuutusoikeuden muutoksenhakulautakunnalle palauttamia asioita käsiteltiin uudestaan ja ratkaistiin yhteensä 22.

Lääketieteellisten asioiden osuus ratkaistuista oli 81 prosenttia ja lainopillisten 19 prosenttia.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan vahvennettu jaosto antoi vuonna 2024 ratkaisun viidessä asiassa. Täysistuntoratkaisua ei tehty lainkaan. Suullinen käsittely järjestettiin yhdessä jutussa.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta julkaisee verkkosivuillaan tiivistelmiä antamistaan päätöksistä. Vuonna 2024 niitä julkaistiin neljä.

Vakuutusoikeus

Oikeusministeriön hallinnonalaan kuuluvasta vakuutusoikeudesta säädetään sekä tuomioistuinlaissa (673/2016) että laissa oikeudenkäynnistä vakuutusoikeudessa (677/2016). Vakuutusoikeus toimii riippumattomana toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuimena sille lain nojalla kuuluvissa asioissa, kuten työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisissa asioissa.

Vakuutusoikeudessa tuomareina ja jäseninä toimivat ylituomari ja vakuutusoikeustuomarit. Vakuutusoikeudessa on lisäksi jäseniä siten kuin tuomioistuinlain 7 luvussa säädetään. Vakuutusoikeudessa on ylilääkäri, joka toimii päätoimisena lääkärijäsenenä. Vakuutusoikeudessa on lisäksi muita lääkärijäseniä, työoloja tai yritystoimintaa tuntevia asiantuntijajäseniä sekä sotilasvamma-asioita tuntevia asiantuntijajäseniä. Valtioneuvosto määrää vakuutusoikeuden asiantuntijajäsenet tehtäväänsä viiden vuoden toimikaudeksi. Tuomioistuinlain 17 luvun mukaan vakuutusoikeuden asiantuntijajäsenistä osan tulee olla työoloja tai yritystoiminnan olosuhteita tuntevia sekä osan sotilasvamma-asioita tuntevia ja heidät nimitetään laissa määriteltyjen järjestöjen ehdotuksesta.

Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisissa valitusasioissa vakuutusoikeuden kokoonpanoon kuuluu kolme lainoppinutta jäsentä ja kaksi työelämän ja työmarkkinoiden tai yritystoiminnan olosuhteita tuntevaa jäsentä. Jos kyse on lääketieteellisestä asiasta, asian käsittelyyn osallistuu kaksi lainoppinutta jäsentä ja yksi lääkärijäsen sekä kaksi työelämän ja työmarkkinoiden tai yritystoiminnan olosuhteita tuntevaa jäsentä. Lainkäyttöasiat ratkaistaan esittelystä istunnossa ja puheenjohtajana toimii ylituomari tai vakuutusoikeustuomari. Vakuutusoikeudessa on kolme lainkäyttöasioiden osastoa

Vakuutusoikeuteen saapui vuonna 2024 yhteensä 3171 asiaa ja vakuutusoikeus ratkaisi 3437 asiaa. Suurimmat asiaryhmät olivat ratkaistujen asioiden määrissä työttömyysturva-asiat (703), työtapaturma- ja ammattitautiasiat (583) ja ansioeläkeasiat (543). Kelan eri etuuksiin liittyviä valituksia ratkaistiin eniten, reilusti yli 1000 asiaa. Keskimääräinen käsittelyaika oli vuoden 2024 lopussa 12,6 kk ja se lyheni edellisvuodesta.

Vakuutusoikeus muutti valituksenalaista päätöstä 424 asiassa ja keskimääräinen muutosprosentti oli 12,5 vuonna 2024. Päätöksen poistamista koskevista hakemuksista hyväksyttiin 38,1 prosenttia.

Vakuutusoikeuden tilastoissa on erikseen työtapaturma-asiat ja tapaturmavakuutuksen kuntoutusasiat. Vuonna 2024 saapui 400 työtapaturma-asiaa ja niiden keskimääräinen käsittelyaika oli 16,0 kuukautta. Tapaturmavakuutuksen kuntoutusasioita saapui 70 ja niiden käsittelyaika oli keskimäärin 12,6 kuukautta.

Vakuutusoikeus julkaisee Finlexissä selosteita antamistaan ratkaisuista. Vuonna 2024 julkaistiin yhteensä 18 ratkaisuselostetta. Lisäksi annettiin kaksi lehdistötiedotetta vakuutusoikeuden verkkosivuille alustatalouteen liittyvistä ratkaisuista.

Korkein oikeus

Tuomioistuinlain mukaan yleisistä tuomioistuimista ylimpänä asteena toimii korkein oikeus. Sitä sääntelee erityislakina laki korkeimmasta oikeudesta (665/2005). Korkeimmasta oikeudesta säädetään myös perustuslain (731/1999) 9 luvussa.

Lainkäyttöasiana korkein oikeus käsittelee mm. asiat, joissa valitetaan vakuutusoikeuden antamasta päätöksestä työtapaturma- ja ammattitautilain 238 §:n mukaisesti: vakuutusoikeuden päätökseen, jos siinä on ratkaistu kysymys siitä, oikeuttaako vamma, sairaus tai kuolema tämän lain mukaiseen korvaukseen tai siitä, kenen on korvaus maksettava, saa hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta valittamalla, jos korkein oikeus myöntää valitusluvan.

Työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen valitusasia päätyy korkeimman oikeuden käsiteltäväksi ainoastaan, jos korkein oikeus on hakemuksesta antanut valitusluvan.

Vakuutusoikeuden toimintakertomukseen on kirjattu korkeimman oikeuden tilastotietoja sille saapuneista valituslupahakemuksista. Vuonna 2024 korkeimmalle oikeudelle saapui yhteensä 66 vakuutusoikeuden ratkaisua koskenutta valituslupahakemusta. Korkein oikeus antoi vuonna 2024 yhteensä 54 kielteistä valitusluparatkaisua. Yksi hakemus hylättiin. Vuonna 2024 korkein oikeus ei antanut yhtään asiaratkaisua.

Korkeimman oikeuden vuoden 2024 toimintakertomuksen mukaan sille saapui kaikkensa yhteensä 1985 asiaa ja se ratkaisi 1900 asiaa. Saapuneista valituslupahakemuksista 66 koski vakuutusasioita ja valituslupia ei myönnetty lainkaan tähän asialuokkaan. Vakuutusasioiden luokkaan kuuluu muitakin vakuutusasioita kuin työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisia valitusasioita. Vuonna 2024 valituslupia myönnettiin kaikkinensa yhteensä 108 (siviiliasiat 51 ja rikosasiat 57).

Korkeimman oikeudet julkaistut ratkaisut löytyvät Finlexistä.

Jäikö jotain erityistä mieleen toimintakertomuksista

Korkeimman oikeuden myöntämien työtapaturma- ja ammattitautiasioiden valituslupien vähäisyys

Verrattuna 2000 luvun alkuun korkein oikeus on antanut valituslupia työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisissa valitusasioissa huomattavan vähän lain voimassaolon aikana. Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiset korvausasiat ovat ehtineet tähän mennessä käydä läpi valitusasioina alemmat valitusasteet eli tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan ja vakuutusoikeuden käsittelyt ja potentiaalisia valituslupa hakemus juttuja voisi ajatella olevan.

Kymmenettä vuotta sovellettavana olevaan työtapaturma- ja ammattitautilakiin liittyy edelleen valitettavan runsaasti tulkinnanvaraisia ja korvauskäytännössä työtä teettäviä laintulkinta kysymyksiä etenkin työtapaturman sattumisolosuhteista. Niillä tarkoitetaan oikeudellisen syy-yhteyden tulkintoja siitä, milloin tapaturman voidaan katsoa sattuneen työtapaturma- ja ammattitautilain 5 luvun mukaisissa olosuhteissa. Niistä toivoisi korkeimman oikeuden antavan valituslupia vakuutusoikeuden päätöksiin, jos niitä koskevia valituslupahakemuksia tehtäisiin. Työtapaturman oikeudellisen syy-yhteyden ratkaisut olisivat myös otollisia ennakkopäätös tulkinnan asioita. Juridisen syy-yhteyden arviointiin ja harkintaa harvoin liittyy samanlaista yksittäistapauksellisuutta kuin liittyy lääketieteellisen syy-yhteyden arviointiin ja siihen liittyvään näytön arviointiin ja todistustaakka jakamiseen.

Lääketieteellisten asioiden suuri määrä valitusasteissa verrattuna lainopillisiin tulkintakysymyksiin

Valitusasteiden toimintakertomuksista vain tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan viime vuoden kertomuksesta saa tietoa käsitellyistä jutturyhmistä. Korkeimman oikeudet julkaisemat ennakkopäätökset antavat yleisesti tietoa siitä, minkälaisiin valitusasioihin korkein oikeus on antanut valituslupia. Vuosina 1998-2022 korkein oikeus antoi yhteensä 72 ennakkopäätöstä vuoden 1948 tapaturmavakuutuslain ja vuoden 1988 ammattitautilain tulkinnasta (oikeus korvaukseen kysymys) ja ratkaisut ovat koskeneet sekä työtapaturmia että ammattitauteja. Niissä käsiteltiin sekä oikeudellisia että lääketieteellisiä syy-yhteysarviointeja. Myös työtapaturmaan liittyvistä oikeudellisista syy-yhteystulkinnoista eli olosuhdekysymyksistä annettiin valituslupia ja ennakkopäätöksiä. Toisaalta monessa ammattitaudin korvattavuusratkaisussa ja myös osassa työtapaturman korvattavuusratkaisua on ollut kyse lääketieteellistä syy-yhteys arvioinnista.

Tapaturmavakuutuskeskusta ja muita työtapaturma- ja ammattitautilain toimeenpanijoita kiinnostaa se, mihin lain asiaryhmiin ja säännöksiin muutoksenhaut kohdistuvat. Vakuutusyhtiön päätöksen sisältönä voi olla monenlaisia asioita ja päätöksen saaneen työntekijän tyytymättömyys ja siten valitus voi kohdistua moneen eri asiaan. Työntekijä voi olla tyytymätön siihen, että hänelle sattunutta tapaturmaa ei ole hyväksytty työtapaturmaksi tai hänelle todettua sairautta ei ole hyväksytty ammattitaudiksi. Korvattavuuden epääminen voi johtua joko puuttuvasta oikeudellisesta tai lääketieteellisestä syy-yhteydestä: työtapaturma ei ole sattunut laissa määritellyissä olosuhteissa taikka työtapaturman ja työntekijällä olevan vamman/sairauden välillä ei ole todettu lain edellyttämää todennäköistä syy-yhteyttä. Valitus voi kohdistua myös ns. jatkokorvaukseen, jolloin usein kyse on siitä, että lääketieteellisen syy-yhteyden katsotaan katkenneen jonkin ajan kuluttua eikä työntekijällä enää ole oikeutta korvauksiin jostain ajankohdasta lähtien. Työntekijä voi olla tyytymätön myös vakuutusyhtiön maksamaan korvauksen määrään ja valittaa esimerkiksi haittarahasta, vuosityönansiosta tai tapaturmaeläkkeen määrästä.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan toimintakertomuksen tilastoista saa tietoa käsitellyistä asiaryhmistä nimikkeillä oikeus korvaukseen, oikeus jatkokorvaukseen, sairaanhoito, tapaturmaeläke, haittaraha ja muut asiat. Tästä tilastosta ei käy ilmi mm. se miten oikeus korvaukseen ja oikeus jatkokorvaukseen valitukset jakaantuvat oikeudellisiin ja lääketieteellisiin syy-yhteys asioihin. Toimintakertomuksesta selviää se, että lääketieteellisten asioiden osuus ratkaisuista oli 81 prosenttia ja lainopillisten 19 prosenttia. Tämä lääketieteellisten ja oikeudellisten asioiden suhde on ollut keskimäärin 86 % - 14 % viimeisen kymmenen vuoden aikana. Lainopillisten valitusten määrä on kasvanut muutoksenhakulautakunnassa muutamana viime vuotena, minkä on arvioitu johtuneen oikeutta korvaukseen koskevista asioista ns. olosuhdetapauksina.

Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen vakuutuksen oikeuskäytäntö kiinnostaa sekä lain toimeenpanijoita että lainsäädännön ajantasaisuutta seuraavia sidosryhmiä. Sen takia mahdollisimman yksityiskohtaiset tilastot valitusasteiden toiminnasta ja niiden julkaisemat oikeustapaukset tai niiden tiivistelmät ovat arvokkaita tietolähteitä lain tulkinnasta kiinnostuneille. Myös korkeimman oikeuden antavat valitusluvat ja julkaisemat päätökset ja etenkin ennakkopäätökset ovat kullanarvoisia työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen toimeenpanolle. Juuri nyt on tarvetta erityisesti olosuhdetulkintoja koskeville ennakkopäätöksille vuoden 2015 työtapaturma- ja ammattitautilain tulkinnasta.

Lyhyesti kirjoittajasta

Kirsi Pohjolainen työskentelee TVK:ssa laki- ja lainsäädäntöasioista vastaavana juristina. Työtapaturmavakuutuksen lakiasioiden parissa hän on tehnyt työtä liki 30 vuotta. Asiantuntija kirjoituksia syntyy erilaisista työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen ajankohtaisista teemoista.