Oikopolkuja keskeisiin TyTA-vakuuttamisen teemoihin
Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus on osa Suomen lakisääteistä sosiaaliturvaa. Lakisääteisyys tarkoittaa sitä, että vakuuttamisesta, korvattavista vahinkotapahtumista ja korvauksista on säädetty työtapaturma- ja ammattitautilaissa (TyTAL). Laki kertoo myös eri osapuolten velvollisuudet ja oikeudet, ja se ohjaa vakuutus- ja korvauskäsittelyä esimerkiksi asettamalla määräaikoja. Työtapaturma- ja ammattitautivakuutukseen sovelletaan vakuutussopimuslakia vain rajoitetusti TyTAL:ssa säädetyllä tavalla. Vakuuttamisen valvonta on myös osa lakisääteistä turvaa. Sivun sisältöä on päivitetty 23.3.2023.
Viimeisimmät päivitykset sivulla
Vakuuttamisvelvollisuuden valvonta vuonna 2022
Siirtomenettelyohjeet 2023, 22.2.2023
Työnantajalla vakuuttamisvelvollisuus
Työnantaja järjestää työsuhteisille työntekijöilleen turvan työtapaturmien ja ammattitautien varalta ottamalla vakuutuksen, kun TyTAL:ssa säädetyt edellytykset täyttyvät (luku 1).
Jotta työnantaja täyttäisi lain mukaisen vakuuttamisvelvollisuuden, vakuutus on otettava sellaisesta vakuutusyhtiöstä, jolla on lakiin perustuva oikeus myöntää Suomessa näitä vakuutuksia. Näiden vahinkovakuutusyhtiöiden on oltava Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) jäseniä. Kun työnantaja tekee vakuutushakemuksen yhtiölle, tämän on myönnettävä vakuutus (myöntämis- eli sopimuspakko).
Valtion ei tarvitse ottaa palveluksessaan oleville erillistä vakuutusta. Valtiokonttori maksaa valtioon työ- tai virkasuhteessa oleville työtapaturma- ja ammattitautikorvaukset valtion varoista.
Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus on luonteeltaan yleisvakuutus. Pakollista vakuutusta otettaessa ei nimetä työntekijöitä, vaan vakuutukseen kuuluvat kulloinkin työnantajan palveluksessa olevat. Työnantaja, joka on ottanut työntekijöilleen pakollisen vakuutuksen, voi halutessaan liittää siihen vapaaehtoisen vapaa-ajan vakuutuksen.
Yrittäjä ei kuulu työnantajan työntekijöilleen ottamaan pakolliseen työtapaturma- ja ammattitautivakuutukseen. Yrittäjä, joka on vakuuttanut itsensä YEL-vakuutuksella, voi kuitenkin ottaa itselleen vapaaehtoisesti työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen vakuutuksen yrittäjätyössä sattuvien työtapaturmien ja ammattitautien varalta.
Työtapaturmavakuutus numeroina 2021-julkaisusta löydät tilastotietoja muun muassa työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen liiketaloudellisista tunnusluvista sekä vakuutus- ja korvaustilastoista.
Tutustu myös vakuuttamista koskeviin Asiantuntija pohtii -kirjoituksiin:
Asiantuntija pohtii: Ruokalähetit - työntekijöitä vai yrittäjiä?, Elina Holmas 6.9.2022
Laissa mainitut euromäärät
TyTAL:n euromäärät
Työtapaturma- ja ammattitautilaissa (TyTAL) mainitut rahamäärät ovat vuoden 2014 indeksitasossa. Rahamäärät tarkistetaan vuosittain joko työntekijän eläkelain 96 §:n mukaisella palkkakertoimella tai työntekijän eläkelain 98 §:n mukaisella työeläkeindeksillä. Sosiaali- ja terveysministeriö on 20.10.2022 vahvistanut vuoden 2023 palkkakertoimeksi 1,558 ja työeläkeindeksiksi 2874.
Katso tarkemmin vakuuttamiseen liittyvät Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiset euromäärät vuosina 2023-2016.
TapVakL:n euromäärät
Tapaturmavakuutuslaissa (TapVakL) (608/1948) mainitut rahamäärät tarkistetaan vuosittain tapaturmavakuutuslain 60 §:n mukaisesti joko työntekijän eläkelain 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella tai työntekijän eläkelain 98 §:ssä tarkoitetulla työeläkeindeksillä.
Katso tarkemmin vakuuttamiseen liittyvät Tapaturmavakuutuslain mukaiset euromäärät 2023-2016.
Vakuutuskäsikirjasta tietoa vakuuttamisesta
Vakuutuskäsikirja kertoo, mikä on työtapaturma- ja ammattitautilaissa säännelty työtapaturma- ja ammattitautivakuutus: kuka on vakuuttamisvelvollinen, ketkä kuuluvat vakuutukseen ja missä tehtävä työ on vakuutettava. Myös vakuutuksen elinkaari sen hakemisesta päättymiseen on kuvattu.
Käsikirja ei ota kantaa siihen, miten vakuutusmaksut määräytyvät. Vahinkotapahtumista tai niiden johdosta maksettavista korvauksista ei myöskään kerrota tarkoin. Vakuutuskäsikirja pyrkii keskittymään nimensä mukaisesti vakuuttamiseen.
Myös vakuutuskäsikirjan ruotsinkielinen versio löytyy Työtapaturmatiedosta.
Siirtomenettelyohjeet
Siirtomenettelyohje antaa menettelytapaohjeita erilaisiin käytännön tilanteisiin jatkuvan pakollisen vakuutuksen siirtämisessä toiseen vakuutusyhtiöön. Siirtomenettelystä säädetään työtapaturma- ja ammattitautilain 162 §:ssä.
Siirtomenettelyohjeet ovat tulleet voimaan 1.1.2018.
Ohjetta on viimeksi päivitetty 22.2.2023, jolloin on lisätty tekstiä vapaaehtoisia vakuutuksia käsittelevään lukuun 5.3.
Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen verkkokurssi
Tutustu myös Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen verkkokurssiin, joka on tehty vakuutuslaitosten korvaus- ja vakuutuskäsittelijöille sekä muille työtapaturmista ja ammattitaudeista tietoa tarvitseville. Koulutus koostuu kuudesta erillisestä verkkokurssista.
Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen verkkokurssi
6. kurssi käsittelee vakuutuksen ottamista ja vakuutusmaksua. Tämä kurssi on myös ruotsinkielisenä:
Onlineutbildning - Tecknande av försäkring och försäkringspremie
Vakuutusmaksun viivästyskorko
Vakuutusmaksun viivästyskorko ajalle 1.1.- 30.6.2023
Keskimääräinen vakuutusmaksu
TVK laatii vuosittain ennusteen tulevan vuoden pakollisen työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen sekä työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen keskimääräisestä vakuutusmaksusta, joka ilmaistaan prosentteina palkoista.
Katso tästä tarkemmin keskimääräisestä vakuutusmaksusta ja sen määrästä v. 2020–2023.
Palkkasummakehitys ja ennakkopalkkasumma 2023
TVK laatii vuosittain ennusteen tulevan vuoden palkkasummakehityksestä ja ennakkopalkkasummasta. Katso tästä tarkemmin palkkasummakehitys ja ennakkopalkkasumma 2023.
Uutta oikeuskäytäntöä vakuuttamisesta
Vakuutusoikeus on antanut kaksi uutta vakuuttamiseen ja vakuutuksiin liittyvää ratkaisua:
- VakO 28.1.2022/4429:2020 Tapaturmakorvaus – Vapaaehtoinen tapaturmavakuutus – Vapaa-ajan vakuutus - Päivärahan määrä
- VakO 17.12.2021/1561:2020 Työtapaturma - Työsuhde - Vastike
Myös vakuuttamattoman työn vahinkotapahtumat korvataan
Jos vakuuttamisvelvollinen työnantaja ei ole ottanut työntekijöilleen vakuutusta tai vakuutus on otettu esimerkiksi ulkomaisesta vakuutusyhtiöstä, jolla ei ole toimilupaa Suomessa, työnantaja syyllistyy vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyöntiin. Tämän seuraamuksista säädetään laissa.
Työntekijällä on aina oikeus korvaukseen työtapaturman ja ammattitaudin johdosta. Jos työnantaja ei ole lain mukaan ollut vakuuttamisvelvollinen tai vakuutuksen ottaminen on laiminlyöty, korvausasian käsittelee ja korvauksen maksaa TVK.
Lue lisää: Kenen vahingot TVK käsittelee
Vakuuttamisen valvonta TVK:ssa
Tapaturmavakuutuskeskus (TVK) valvoo, että työnantaja täyttää työtapaturma- ja ammattitautilain 3 §:n mukaisen vakuuttamisvelvollisuutensa (TyTAL 177 §).
TVK valvoo vakuuttamisvelvollisuuden noudattamista sekä jälkikäteisesti että ennaltaehkäisevästi tiedottamalla työnantajia tästä velvollisuudesta. Jälkikäteisvalvonnassa verrataan esimerkiksi työnantajien tulorekisteriin ilmoittamia palkkatietoja TVK:n ylläpitämään vakuutusrekisteriin. TVK tekee yhteistyötä valvonnassa Eläketurvakeskuksen, Työllisyysrahaston ja Harmaan talouden selvitysyksikön kanssa.
Valvontatapauksia tulee esille myös, kun on sattunut työtapaturma. Uusia tapauksia tulee käsiteltäväksi myös aluehallintoviraston ilmoitusten, verotarkastusten sekä muiden tahojen ilmoitusten perusteella.
Työnantaja voi myös itse ilmoittaa vakuutuksen puuttumisesta TVK:lle.
Lue tarkemmin TVK:n valvontatehtävästä
Raportti vakuuttamisen valvonnasta kertoo, miltä näytti TVK:n valvonnan vuosi v. 2022:
Suomi