Asiantuntija pohtii

TVK:n asiantuntijat käsittelevät erilaisia ajankohtaisia teemoja Asiantuntija pohtii -kirjoituksissa. Tähän kokonaisuuteen on koottu kaikki kirjoitukset.

      Elina Holmas 26.3.2024 Kirjoituksessa käsitellään vakuutuksenottajana olevan työnantajan oikeutta saada työtapaturmassa vahingoittunutta työntekijää koskevaa salassa pidettävää korvaustietoa vakuutusmaksun tarkastamista tai talous- ja henkilöstöhallintoaan varten. Kirjoituksessa kerrotaan, mitä vakuutusmaksun tarkastamisella tarkoitetaan, mitä tietoja vakuutusyhtiö saa tai ei saa luovuttaa työnantajalle vakuutusmaksun tarkastamiseksi ja mikä yhteys luovutettavilla tiedoilla on työnantajalle annettavan korvauspäätöksen tietosisältöön.

      Työmatkatapaturmien lukumäärät ovat vaihdelleet suuresti viime vuosina. Vuonna 2022 työmatkatapaturmia sattui suunnilleen saman verran kuin koronaa edeltävänä vuonna 2019. Etä- ja hybridityön osuus on kuitenkin samaan aikaan kasvanut. Tässä kirjoituksessa pohdimme, näkyykö kotoa ainakin osin tehtävän työn yleistyminen työmatkatapaturmakehityksessä. Tarkastelemme myös sitä, miten paljon sähköpotkulautoihin liittyviä onnettomuuksia sattuu työmatkoilla ja millaisia nämä tapaturmat tyypillisesti ovat.

      Elina Holmas 15.11.2023 Kirjoituksessa kerrotaan, miten ei-työsuhteiset ns. erityisryhmään kuuluvat henkilöt kuten omaishoitajat tai kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvat henkilöt vakuutetaan työtapaturman ja ammattitaudin varalta työtapaturma- ja ammattitautijärjestelmässä. Kirjoituksessa kerrotaan, miksi työtapaturma- ja ammattitautilain mukaista vakuutusta käytetään tällaisten ei-työsuhteisten henkilöiden vakuuttamiseen, mikä on vakuuttamisen tausta ja historia sekä arvioidaan toimeenpanon nykytilaa.

      Usein saamme kysymyksiä siitä, mikä on työtapaturmien kannalta vaarallisin ammatti tai TOP 10 vaarallisimmat ammatit. Tällä kertaa lähdemme tarkastelemaan asiaa hieman toisesta suunnasta, alhaisen tapaturmasuhteen ammattiryhmistä, unohtamatta niitä vaarallisempiakaan.

      Elina Holmas 22.8.2023. Ajoittain uutisissa kerrotaan tapauksista, joissa henkilö ei pääse tapaturmavammansa edellyttämään sairaanhoitoon tai kuntoutukseen, koska vakuutusyhtiön päätös estää tämän. Tällainen tilanne oli eräällä henkilöllä, joka oli joutunut työajalla autokolariin, mutta ei päässyt aloittamaan vammansa vuoksi tarvitsemaansa kuntoutusta vakuutusyhtiöiden kielteisten korvauspäätösten takia. Vakuutusyhtiö x oli maksanut henkilölle korvausta työtapaturman johdosta työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella ja vakuutusyhtiö y liikennevahingon johdosta liikennevakuutuslain perusteella. Sairaalajakson jälkeen henkilö oli joutunut odottamaan kuntoutukseen pääsyä. Kuntoutusta ei voitu aloittaa, koska tarvittiin vakuutusyhtiön päätös. Miksi näin?

      Työtapaturmatilastoja käsittelevissä analyysijulkaisuissa usein, ihan aiheesta, nousee esiin Hallinto- ja tukipalvelutoiminnan päätoimiala. Luokituksessa käytetty nimi on mielestäni tosi huono kuvaamaan sen tarkempaa sisältöä nimenomaan työtapaturmien määrän ja taajuuksien tarkastelussa. Tässä kirjoituksessa pureudutaan siihen siksi astetta syvemmälle! Mitä kaikkea se päätoimiala sisältääkään.

      Kirsi Pohjolainen 20.3.2023. Kirjoituksen aihe on se, miten mielenterveyden häiriöt näkyvät lakiin perustuvassa työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksessa. Aluksi kerron siitä, minkä takia suomalaiseen sosiaaliturvaan ylipäätään kuuluu erillinen, vakuuttamiseen perustuva järjestelmä työtapaturmien ja ammattitautien työntekijälle aiheuttamien kustannusten korvaamisesta, ja mitä erityispiirteitä sillä on. Seuraavaksi pohdin sitä, miten mielenterveyden häiriöiden korvaaminen näkyy tässä lakisääteisessä vakuutuksessa. Tarkastelen myös sitä, miten muissa maissa suhtaudutaan mielenterveyden häiriöiden korvaamiseen työtapaturmana tai ammattitautina. Kirjoituksen lopussa pohdin, mitä ajankohtaista on nähtävissä mielenterveyden häiriöihin liittyen sosiaaliturvan ja työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen toimintaympäristössä.

      Mari Karttunen 1.3.2023. Korkein oikeus antoi 28.11.2022 ennakkoratkaisun, jolla se katsoi vakuutetulla todetun astman todennäköisesti pääasiallisesti aiheutuneen altistumisesta kosteusvauriomikrobeille työpaikalla ja vakuutetun astman siten olevan ammattitautina korvattava. Näin siitä huolimatta, ettei vakuutetulle ollut tehty kosteusvauriomikrobien aiheuttaman ammattiastman diagnosoinnissa vakiintuneesti edellytettyä PEF-työpaikkaseurantaa. Tässä kirjoituksessa taustoitetaan sitä, miksi PEF-työpaikkaseurannalla on ollut tämän kaltaisissa ammattitautiratkaisuissa suuri merkitys, analysoidaan Korkeimman oikeuden ratkaisua ja pohditaan sitä, mitä johtopäätöksiä ratkaisun perusteella voidaan tehdä ja mikä ammattitautikäsittelyssä ratkaisun myötä muuttuu.