Lähetetyt työntekijät ovat keskeinen osa eurooppalaista liikkuvaa työvoimaa. Suomessa lähetettyjä työntekijöitä työskentelee esimerkiksi rakennusalalla. Kansainvälinen työskentely, tässä tapauksessa lähettäminen, on mahdollistettu EU:n vapaan liikkuvuuden lisäksi yhteisillä sopimuksilla. Työtapaturmavakuuttaminen osana sosiaaliturvaa kuuluu yhteisten sopimusten joukkoon. Vakuutusturvan periaatteet, koordinaatio ja toimeenpaneminen määritellään EU:n sosiaaliturva-asetuksissa. Onko lähetettyjen rakennusalan työntekijöiden tapaturmavakuutusturvan koordinaatio hoidettu asianmukaisesti vai kaipaisiko se hieman päivittämistä? Tai jopa uudistamista entistä työntekijäystävällisempään suuntaan?
Asiantuntija pohtii
TVK:n asiantuntijat käsittelevät erilaisia ajankohtaisia teemoja Asiantuntija pohtii -kirjoituksissa. Tähän kokonaisuuteen on koottu kaikki kirjoitukset.
Julkaisut sivulla 1
Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) riskiluokitus luokittelee ammatit sattuvien työtapaturmien ja ilmenevien ammattitautien kustannusriskin mukaisiin riskiluokkiin. TVK uudisti riskiluokituksensa vuonna 2024, koska vanhassa luokituksessa tiedettiin olevan kehitettävää.
Viime vuonna pyöräilijöille sattui yli 5000 työmatkatapaturmaa. Työmatkaturvallisuutta voidaan onneksi parantaa monin keinoin ja säännöllisen pyöräilyn hyödyt työkyvylle ovat merkittävät.
Mika Tynkkynen, Tapaturmavakuutuskeskus Koneet ovat olennainen osa työelämää ja koneturvallisuus on parantunut huomattavasti viime vuosikymmeninä. Joka vuosi kuitenkin koneilla sattuu edelleen myös kuolemaan johtaneita työtapaturmia. Tässä pohdinnassa tarkastellaan koneturvallisuuden kehityskaarta ja nykytilaa aihetta koskevien asetusten, käytäntöjen ja tilastojen valossa.
Hyvinvointialueiden työtapaturmatiedot on nyt ensimmäistä kertaa saatu eroteltua kuntasektorista Tilastokeskuksen sektoritiedon avulla. Sellaisilla työnantajilla, joiden y-tunnus linkittyi hyvinvointialueiden sektoriin, sattui vuonna 2023 yhteensä 7142 palkansaajien työpaikkatapaturmaa. Kirjoituksen lopussa on myös pikaohje uusien rajausten tekemiseen Pakki-sovelluksessa.
Elina Holmas 22.1.2025 Kirjoituksen tarkoituksena on antaa yleiskuva työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisesta vapaaehtoisesta yrittäjän työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta ja lisätä tietoa sen kattavuudesta ja toimeenpanosta. Kirjoituksessa kerron, kuinka moni yrittäjä on vakuuttanut itsensä työtapaturman ja ammattitaudin varalta ja millaista turvaa vakuutus antaa yrittäjille. Ajatus kirjoituksesta heräsi Eurofoundin 30.1.2024 julkaisemasta tutkimusraportista Self-employment in the EU: Job quality and developments in social protection. Tutkimusraportti käsittelee itsensä työllistäjien työoloja ja sosiaaliturvan kehitystä EU:ssa. Raportissa kerrotaan myös itsensä työllistäjien työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta eri EU-maissa ja raportin mukaan itsensä työllistäjien turva työtapaturman ja ammattitaudin varalta vaihtelee merkittävästi maittain. Kymmenessä EU-maassa itsensä työllistäjillä on pakollinen työtapaturmaturva, kun taas seitsemässä maassa, Suomi mukaan lukien, turva on vapaaehtoinen. Kolmessatoista EU-maassa itsensä työllistäjillä ei ole lainkaan turvaa työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Toisin kuin Suomessa joissain EU-maissa yrittäjän turva ei kata kaikkia ammattiryhmiä / toimialoja.
Yksityisen sektorin palkansaajien työpaikkatapaturmien taajuustaso vaihtelee yrityksissä sen mukaan, minkä kokoinen yritys on. Taajuustaso on korkein pienyrityksissä ja matalin mikroyrityksissä, kun tarkastellaan koko yksityistä sektoria. Mutta eri päätoimialoilla on keskenään hyvin erilaisia taajuustasoja eri yrityskokoluokissa, esimerkiksi yksityisellä sotella taajuus tuntuu nousevan yrityksen koon myötä. Entä kuinka suuri osa yrityksistä pääsee nollaan työntekijöiden työpaikkatapaturmaan vuosittain eri yrityskokoluokissa?
Kirsi Salo 4.12.2024 Kirjoituksessa käsitellään työtapaturma- ja ammattitautilaissa (TyTAL) säädetyn virkistystilaisuuden käsitettä erityisesti pikkujoulujen osalta. Milloin kyseessä on työhön liittyvä virkistystilaisuus ja milloin tapaturma on sattunut virkistystilaisuuteen kuuluvassa toiminnassa?
Kun taajuuksia palkansaajien työpaikkatapaturmista lasketaan tavallista tarkemmalla toimialaluokittelun tarkkuudella, vähenee luokituksessa lähelle toisiaan sijoittuvien toimialojen toisiaan tasaava vaikutus ja niiden keskinäiset tasoerot tulevat paremmin esiin. Laskennan aikajännettä pidentämällä saadaan taajuustaso vähemmän heilahtelevaksi ja verraten vähätapaturmaistenkin toimialojen taajuuksia laskettua.
Elina Isaksson 12.11.2024 Kirjoituksessa käsitellään TyTAL:n mukaisen turvan kattavuutta tilanteissa, joissa työmatkalla poiketaan tavanomaiselta työmatkareitiltä. Millä edellytyksillä työmatkaa tekevä on turvan piirissä ja onko sääntely selkeää niin, että työntekijäkin voi tietää miten poikkeama tai tuleva poikkeama vaikuttaa korvaussuojaan työmatkalla?