Asiantuntija pohtii

Työtapaturmia tarkastellaan ja analysoidaan tavanomaisesti lyhyinä aikasarjoina, sillä pitkän aikavälin tiedonkeruuseen liittyy paljon erilaisia epäjatkuvuuksia ja eri vuosien vertailtavuuden haasteita. Pitkät aikasarjat antavat kuitenkin arvokasta tietoa siitä, miten työelämä ja työhön liittyvät riskit ovat muuttuneet vuosikymmenten aikana kokonaisuuden tasolla. Tässä kirjoituksessa kerrotaan keskeisiä havaintoja vahinkojen lukumäärien, työtuntien ja tapaturmataajuuksien pitkistä aikasarjoista ja avataan tilastojen taustaa.

Tässä blogisarjassa tarkastellaan riskienhallintaa ja sen osa-alueita laajasti eri näkökulmista. Lähtökohtana on riskienhallinnan fundamentaalinen rooli organisaatioiden strategisen suunnittelun moottorina. Yksityiskohtaisemmissa ja käytännöllisemmissä pohdinnoissa korostuvat tapaukset, joissa riskienhallinnan epäonnistumiset ovat johtaneet onnettomuuksiin. Tässä ensimmäisessä osassa pohditaan ennakoinnin tärkeää roolia riskienhallinnan kokonaisuudessa. Sarjan seuraavissa osissa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin ennakointia, riskienhallinnan ja turvallisuusjohtamisen suhdetta sekä riskienhallinnan roolia onnettomuuksissa ja niiden tutkinnoissa.

Mari Karttunen 19.12.2025 Työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella voidaan korvata myös työtapaturmasta johtuva henkinen järkytysreaktio. Korvausten laajuus ja kesto vaihtelevat. Korvauksiin vaikuttaa muun muassa henkisen järkytysreaktion laatu, tapahtuman vakavuus ja muut tapauskohtaiset tekijät.

Ville Lilja 18.12.2025 Työtapaturmavakuutusjärjestelmä turvaa suomalaisia työntekijöitä työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Järjestelmä on rakennettu merkittävältä osin täysin rahastoivaksi, mikä on tärkeää taloudellisen vakauden kannalta. Järjestelmän rahoituksessa kuitenkin myös jakojärjestelmällä on oma keskeinen roolinsa.

Elina Holmas 5.12.2025 Perustevalitus on harvinainen mutta tärkeä muutoksenhakukeino työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen vakuutusmaksujen maksuunpanoon liittyvissä asioissa. Vaikka työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisissa asioissa tavallisia valituksia tehdään vuosittain tuhansia, perustevalituksia käsitellään vain joitakin kymmeniä. Tässä kirjoituksessa syvennyn perustevalituksen merkitykseen ja sen eroihin tavalliseen valitukseen nähden sekä kerron tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisuista tekemistäni havainnoista.

Lakisääteisessä tapaturmavakuuttamisessa on useita sudenkuoppia, joihin kompastutaan säännöllisesti. Jutun luettuasi osaat välttää niistä jo muutaman.

Antti Pulkkinen Tapaturmavakuutuskeskus ja Vakuutuskeskus pitävät yhdessä yllä referenssikuolevuusmallia. Malli ennustaa ikäkohtaisen kuolevuuden tulevaa kehitystä Suomessa, ja sitä käytetään lakisääteisiin vahinkovakuutuksiin liittyvien elinikäisten korvausten, esimerkiksi tapaturmaeläkkeiden, varaamiseen vakuutusyhtiöiden taseeseen.

Mari Karttunen 29.10.2025 Työtapaturma- ja ammattitautilaissa asetetaan erilliset edellytykset henkisten järkytysreaktioiden korvaamiselle työtapaturman seurauksena. Tarkastelen sitä, mitä nämä edellytykset käytännössä tarkoittavat.

Merja Salonen 10.10.2025 Valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies valvovat myös työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen (TyTA) toimeenpanon lainmukaisuutta. Ratkaisukäytäntöjen seuranta kannattaa, sillä tuoreista ratkaisuista löytyy oikeusohjeita ja linjauksia lainmukaiseen menettelyyn.

Elina Isaksson 1.10.2025 Asunnon ja työpaikan välisellä matkalla korvaussuoja on voimassa vain sellaisen toiminnan aikana, joka katsotaan työmatkalle tavanomaiseksi. Kirjoituksessa pohditaan mikä on tavanomaista toimintaa työmatkalla, ja mikä taas ei. Työntekijälle voi tulla yllätyksenä, että korvaussuoja työmatkalla vaihtelee tapahtumahetkisen tekemisen mukaan.