Analyysit ja tutkimukset

Tapaturmavakuutuskeskuksen analyyseja ja julkaisuja -sarjoissa käsitellään työtapaturma- ja ammattitautivakuuttamisen ajankohtaisia aihepiirejä. Pääosin teemat liittyvät työturvallisuuden ajankohtaisiin aihepiireihin.

Analyyseissä käsitellään tarkasti rajattuja aiheita, kuten toimialakohtaisia tilastoja ja ajankohtaisia työturvallisuuteen liittyviä ilmiötä. Julkaisuja -sarjassa käsitellään laajemmin ajankohtaisia aihepiirejä ja ne on toteutettu projektiluonteisesti hyviä tutkimuskäytännön periaatteita noudattaen.

In 2025, a total of 19 fatal accidents were reported to TVK and investigated through the occupational accident investigation (TOT) processes. Of these cases, an actual so-called preparatory investigation was conducted in ten cases, in which nine employees and one farmer was killed. The accidents occurred mainly in the construction and transportation sectors, with a particular focus on hazardous situations involving crushing, falls, and the handling of heavy loads. The vast majority of the cases were so-called traditional occupational accidents, where the underlying risk factors and preventative measures are already well known.

TVK:n tietoon tuli vuonna 2025 kaikkiaan 19 kuolemaan johtanutta tapaturmaa, joita selviteltiin työpaikkaonnettomuuksientutkinnan (TOT) prosesseissa. Näistä tapauksista varsinainen ns. valmisteleva tutkinta tehtiin kymmenen tapauksen osalta, joissa kuoli yhdeksän palkansaajaa ja yksi maatalousyrittäjä. Tapaturmat sattuivat pääasiassa rakennus- ja kuljetusalalla, ja niissä korostuivat puristumiset, putoamiset ja raskaiden taakkojen hallintaan liittyvät vaaratilanteet. Valtaosa tapauksista oli niin sanottuja perinteisiä työtapaturmia, joiden taustalla olevat riskitekijät ja ehkäisykeinot ovat jo hyvin tunnettuja.

Tässä blogisarjassa tarkastellaan riskienhallintaa ja sen osa-alueita laajasti eri näkökulmista. Lähtökohtana on riskienhallinnan fundamentaalinen rooli organisaatioiden strategisen suunnittelun moottorina. Yksityiskohtaisemmissa ja käytännöllisemmissä pohdinnoissa korostuvat tapaukset, joissa riskienhallinnan epäonnistumiset ovat johtaneet onnettomuuksiin. Ensimmäisessä osassa pohdittiin ennakoinnin tärkeää roolia riskienhallinnan kokonaisuudessa. Tässä toisessa osassa nostetaan pääosaan ennakointi, ja pohditaan syvällisemmin, mitä ennakoinnilla oikeastaan tarkoitetaan. Sarjan seuraavissa osissa tarkastellaan riskienhallinnan ja turvallisuusjohtamisen suhdetta sekä riskienhallinnan roolia onnettomuuksissa ja niiden tutkinnoissa.

Työtapaturmia tarkastellaan ja analysoidaan tavanomaisesti lyhyinä aikasarjoina, sillä pitkän aikavälin tiedonkeruuseen liittyy paljon erilaisia epäjatkuvuuksia ja eri vuosien vertailtavuuden haasteita. Pitkät aikasarjat antavat kuitenkin arvokasta tietoa siitä, miten työelämä ja työhön liittyvät riskit ovat muuttuneet vuosikymmenten aikana kokonaisuuden tasolla. Tässä kirjoituksessa kerrotaan keskeisiä havaintoja vahinkojen lukumäärien, työtuntien ja tapaturmataajuuksien pitkistä aikasarjoista ja avataan tilastojen taustaa.

Tässä blogisarjassa tarkastellaan riskienhallintaa ja sen osa-alueita laajasti eri näkökulmista. Lähtökohtana on riskienhallinnan fundamentaalinen rooli organisaatioiden strategisen suunnittelun moottorina. Yksityiskohtaisemmissa ja käytännöllisemmissä pohdinnoissa korostuvat tapaukset, joissa riskienhallinnan epäonnistumiset ovat johtaneet onnettomuuksiin. Tässä ensimmäisessä osassa pohditaan ennakoinnin tärkeää roolia riskienhallinnan kokonaisuudessa. Sarjan seuraavissa osissa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin ennakointia, riskienhallinnan ja turvallisuusjohtamisen suhdetta sekä riskienhallinnan roolia onnettomuuksissa ja niiden tutkinnoissa.

Työmatkatapaturmia sattuu Suomessa vuosittain yli 20 000. Suurin osa niistä on jalankulkijoiden liukastumisia tai kaatumisia. Työmatkan liikkumisvalinnoilla on väliä – tapaturmat ja niiden torjuntakeinot ovat erilaisia eri liikkumistavoilla. Keskimäärin yksi sadasta työntekijästä loukkaantuu työmatkalla vuosittain. Tapaturmia sattuu erityisesti, kun lämpötila on nollan tienoilla.

TVK:n ennusteen mukaan vuonna 2025 palkansaajille sattuu yhteensä 109 000 työtapaturmaa, joista 88 000 on työpaikkatapaturmia ja 21 000 työmatkatapaturmia. Palkansaajien työpaikkatapaturmien taajuus on hieman alle 25 työpaikkatapaturmaa miljoonaa tehtyä työtuntia kohti. Työpaikkatapaturmien määrä pysyy suunnilleen vuosien 2023-2024 tasolla. Lämpimän alkuvuoden ja syksyn vuoksi työmatkatapaturmia sattuu vähemmän kuin vuonna 2024. Ennusteen lukumäärät ovat todella lähellä vuoden 2023 toteutuneita lukuja, vaikkakin taajuus on ollut viimeiset viisi vuotta laskusuunnassa.

Laadimme TVK:ssa syksyisin ennusteen kuluvan vuoden työtapaturmista. Ennuste pohjautuu ensisijassa pikatilastoon ja erilaisiin sää- ja talousennusteisiin ja Tilastokeskuksen keräämiin tietoihin palkansaajien tekemien työtuntien määrän kehityksestä. Taustalla on tehty aikasarjoihin perustuvia ennusteita käyttäen useita eri malleja. Tänä vuonna halusimme kokeilla tekoälyn ja tekoälyagenttien hyödyntämistä ennusteen laadinnassa. Työkaluksi valikoitui Copilot, koska se on käytössämme niin, että pystymme, tietosuoja huomioiden, käyttämään sitä suljetussa M365-ympäristössä liitetiedoin.

Työpaikkatapaturmien lukumäärä teollisuudessa pysyi samalla tasolla vuosina 2023 ja 2024, mutta työmatkatapaturmia sattui vuonna 2024 edellisvuotta enemmän. Teollisuudessa sattuneista työpaikkatapaturmista yleisimpiä ovat sormitapaturmat. Vakavat, yli 30 päivän työkyvyttömyyteen johtaneet työpaikkatapaturmat ovat vähentyneet.