Työsopimuslain muutos voimaan 1.7.2023

Lailla työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 §:n muuttamisesta (329/2023) työsopimuslakiin lisättiin kokonaisharkinnan tekemistä koskeva säännös. Säännöksen mukaan tulkinnanvaraisissa tilanteissa työsuhteen olemassaolo arvioidaan kokonaisharkinnalla ottamalla huomioon työn tekemisen ehdot, olosuhteet, joissa työtä tehdään, osapuolten tarkoitus oikeussuhteen luonteesta sekä muut osapuolten tosiasialliseen asemaan oikeussuhteessa vaikuttavat seikat.

Säännös koskee tilanteita, joissa laissa säädettyjen työsuhteen perustunnusmerkkien arvioimisen jälkeen työntekoa koskevan oikeussuhteen luonne jää edelleen tulkinnanvaraiseksi. Työsuhteen luonnetta koskevassa kokonaisharkinnassa otetaan huomioon laissa säädetyt seikat. Luettelo ei ole tyhjentävä.

Miksi työsopimuslakia muutettiin?

Muutoksen tarkoituksena on antaa lain soveltajille - työnteon osapuolille ja viranomaisille - apuvälineitä erityisesti työsuhteisen työn ja yrittäjänä tehtävän työn väliseen rajanvetoon epäselvissä ja tulkinnanvaraisissa tilanteissa. Uudet työnteon muodot ja työnteettämisen tavat voivat aiheuttaa haasteita tämän arvioinnin tekemiselle. Kokonaisharkintasäännöksen lisäämisellä pyritään vaikuttamaan siihen, että työntekosuhdetta ei luokitella väärin. Tavoitteena on estää työsuhteen naamiointia muuksi kuin työsuhteeksi sekä vähentää työelämän epävarmuutta.

Ratkaisu työsuhteen ja yrittäjyyden välillä tehdään kaikkien työn tekemiseen ja teettämiseen vaikuttavien seikkojen perusteella. Työntekosuhdetta ei voi nimetä yrittäjäsuhteeksi, jos työnteon olosuhteet eivät todellisuudessa vastaa tätä nimikettä.

Työsuhteen perustunnusmerkit eivät muuttuneet lainmuutoksen myötä.

Työsuhteen perustunnusmerkit ovat ennallaan. Työsuhteen tunnistaa siitä, että työntekijä sitoutuu sopimuksen perusteella tekemään henkilökohtaisesti työtä työnantajalle. Työtä tehdään työnantajan lukuun eli hyödyksi ja työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Työtä tehdään myös aina vastiketta eli korvausta vastaan. Kaikkien tunnusmerkkien tulee täyttyä, jotta kyseessä on työsuhde.

Työsopimuslaissa säädetyt työsuhteen tunnusmerkistöt ovat pakottavaa oikeutta. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekosuhteen osapuolet eivät voi sopia työsuhteen tunnusmerkit täyttävää suhdetta muuksi kuin työsuhteeksi. Vaikka tällainen sopimus olisikin tehty, sillä ei ole oikeussuojaa.

Uutta on se, että laissa nyt nimenomaisesti todetaan kokonaisharkinnan tekeminen ja siinä huomioon otettavat seikat. Vaikka tämä on ollut käytäntöä jo aiemminkin, perustui se lain esitöihin.

Miksi työsuhteessa tehtävän työn erottaminen yrittäjätyöstä on tärkeää?

Työsuhteessa tehtävän työn erottaminen yrittäjänä tehtävästä työstä on merkittävää osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien kannalta. Työsuhteen ja yrittäjyyden rajanvedolla on laaja-alaiset vaikutukset sosiaaliturvan oikeanlaiseen määräytymiseen ja maksamisvastuuseen.

Työnantaja on velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä työtapaturman ja ammattitaudin varalta siten kuin työtapaturma- ja ammattitautilaissa säädetään. Työnantaja vastaa vakuutuksen ottamisesta ja maksaa vakuutusmaksun yksin. Työntekijällä ei ole maksuosuutta tämän vakuutuksen osalta.

Yrittäjänä työskentelevä henkilö, jolla on yrittäjän eläkelain mukainen eläkevakuutus, voi vakuuttaa itsensä vapaaehtoisesti työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisella työajan vakuutuksella yrittäjätyössä sattuvien vahinkotapahtumien varalta. Vakuutus otetaan yhdestä vakuutusyhtiöstä niin, että se kattaa YEL-vakuutuksen vakuuttaman yrittäjätyön. Yrittäjä vastaa yksin vakuutusmaksun maksamisesta.

Työsuhteessa olevalle työntekijälle kuuluvat kaikki työlainsäädännöstä johtuvat oikeudet, muun muassa oikeus palkalliseen vuosilomaan, työaikasuojelu ja irtisanomissuoja. Yrittäjänä tehtävään työhön liittyy yleensä suurempi vapaus, mutta sitä kautta myös vastuu omasta toimeentulosta ja sosiaaliturvasta sekä erinäisten yrittäjyyteen kuuluvien velvollisuuksien hoitamisesta.

Miten muutos vaikuttaa työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen toimeenpanoon?

Työtapaturma- ja ammattitautilakia sovelletaan henkilöön, joka tekee työtä työsopimuslain 1 luvun 1 §:ssä tarkoitetussa työsuhteessa. Työsopimuslakiin tehty muutos vaikuttaa siten myös pakollisen työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen toimeenpanoon yhtenäisen työsuhde käsitteen kautta. Vakuutuksen toimeenpano on tältä osin sidottu työsopimuslain tulkintakäytäntöihin.

TVK:n asiantuntija Elina Holmas on pohtinut työnteettämisen tapojen muuttumiseen, työsuhteen tunnusmerkkien tulkintaan ja kokonaisharkinnan tekemiseen liittyviä avoimia kysymyksiä laajasti seuraavissa Asiantuntija pohtii -kirjoituksissa:

Asiantuntija pohtii: Yhdysvalloissa erilaiset ”testit” työvälineinä rajanvedossa työsuhdetyön ja yrittäjätyön välillä(Avaa uuden ikkunan)

Asiantuntija pohtii: Ruokalähetit - työntekijöitä vai yrittäjiä?(Avaa uuden ikkunan)

Asiantuntija pohtii: Miten työtapaturmajärjestelmässä ratkaistaan, ovatko ruokalähetit työntekijöitä vai yrittäjiä?(Avaa uuden ikkunan)

Lue myös siitä, miten yrittäjänä työskentelevä henkilö voi vakuuttaa itsensä työtapaturmien ja ammattitautien varalta:

Asiantuntija pohtii: YEL-vakuutus ja -työtulo ovat edellytyksenä yrittäjän tapaturmavakuutuksen ottamiselle ja voimassapitämiselle(Avaa uuden ikkunan)

Laki työsopimuslain 1 luvun 1 §:n muuttamisesta (329/2023(Avaa uuden ikkunan))