Asiantuntija pohtii: pitkän aikavälin tarkastelussa näkyy työelämän muuttuminen turvallisemmaksi
Työtapaturmia tarkastellaan ja analysoidaan tavanomaisesti lyhyinä aikasarjoina, sillä pitkän aikavälin tiedonkeruuseen liittyy paljon erilaisia epäjatkuvuuksia ja eri vuosien vertailtavuuden haasteita. Pitkät aikasarjat antavat kuitenkin arvokasta tietoa siitä, miten työelämä ja työhön liittyvät riskit ovat muuttuneet vuosikymmenten aikana kokonaisuuden tasolla. Tässä kirjoituksessa kerrotaan keskeisiä havaintoja vahinkojen lukumäärien, työtuntien ja tapaturmataajuuksien pitkistä aikasarjoista ja avataan tilastojen taustaa.
Pikatilasto avaa yli 60 vuoden näkymän työtapaturmakehitykseen
Vuosikymmenten ajan vakuutusyhtiöistä on kerätty ns. ”pikatilastoa” ilmoitettujen vahinkojen kuukausittaisista määristä. Tämä on keskeinen tilastolähde pitkän aikavälin tarkastelussa. Tietoja on tallessa 1960-luvun alusta alkaen, ensin vuositasolla ja myöhemmin kuukausittaisena. Noin 15 vuotta sitten historiatiedot koottiin yhteen ja aikasarjaa kerätään edelleen, vaikka tiedonkeruuta kevennettiin vuonna 2019. Nykyisin pikatilastoa julkaistaan kuukausittain Työtapaturmatiedossa(Avaa uuden ikkunan) viimeisimmiltä vuosilta. Tilastot korvatuista työtapaturmista ovat saatavissa TVK:n Pakki-sovelluksesta.(Avaa uuden ikkunan)
Pikatilastoa tarkasteltaessa on huomioitava, että lukumäärät eivät ole vertailtavia varsinaisen korvattuihin työtapaturmiin perustuvan tilastoaineiston kanssa. Vuosikymmenten aikana tiedonkeruuseen on myös eri syistä tullut paljon muutoksia, kuten:
- ammattitautilait 1967 ja 1988
- Valtiokonttorin korvaamien vahinkojen mukaantulo aineistoon 1990-luvun taitteessa
- erilaisten kipeytymisten tilastointi on muuttunut 1990-luvulla
- vakuutettujen yrittäjien vahinkojen sisällyttäminen tilastoihin maaliskuusta 2001 alkaen
- täyskustannusuudistus vuonna 2005
- uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki vuonna 2016.
Vaikka pikatilaston tiedetään olevan epätarkka, se kuitenkin kertoo trendin. Pikatilaston luvuissa näkyy selvästi myös talouden suhdanteiden vaikutus. Pitkällä aikavälillä työtapaturmien kokonaislukumäärissä näkyy laskeva trendi, vaikkakin kehitys on ollut melko poukkoilevaa (kuva 1). Työtapaturmien vakavuuskehityksessä sen sijaan näkyy valtava muutos. Huomattava on, että eri töissä ja aloilla muutokset ovat olleet erilaisia.
Työtapaturmakuolemat ovat vähentyneet merkittävästi
Pitkän aikavälin tarkastelu näyttää, miten työtapaturmakuolemat ovat vähentyneet selvästi viimeisen kuudenkymmenen vuoden aikana (kuva 2). Ammattitautikuolemista suurin osa on asbestin aiheuttamia ja niissä altistumisen ja kuolinvuoden välinen aika voi olla useita vuosikymmeniä. Ammattitautikuolemien tilastointi kehittyi 1980-luvulla kattavan ns. asbestiselvityksen ja altistusseulontojen myötä.
Työpaikkatapaturmien taajuus on laskenut
Kun tarkastellaan työpaikkatapaturmien taajuutta 1990-luvulta 2020-luvulle, trendi on selvästi laskeva (kuva 3). Vuoden 2005 kohdalla ns. täyskustannusvastuu-uudistus tehosti lievien tapaturmien tilastoitumista työtapaturmiksi ja taajuustason nousu selittyy tällä muutoksella. Vuonna 2016 tuli voimaan uusi Työtapaturma- ja ammattitautilaki, mutta sen vaikutus tilaston jatkuvuuteen on vähäisempi. Vuoden 2020 kohdalla näkyy selvä taajuuden lasku koronapandemiaan liittyen. Vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden työpaikkatapaturmien taajuus on laskenut merkittävästi pitkällä aikavälillä.
Palkansaajien tehtyjen työtuntien lukumäärätiedot kerättiin aikanaan vakuutusyhtiöistä ja osa tiedoista oli aikanaan ilmeisesti laskennallisia. Uudempi sarja on Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksesta, joka perustuu laajaan valtakunnalliseen otostutkimukseen. Työvoimatutkimuksen työtuntitietot on ollut vuosikymmeniä tärkein vertailutieto työtapaturmien määrän suhteuttamiseen ja siten tapaturmatiheyden eli tapaturmataajuuden laskemiseen.
Pitkän aikavälin tarkastelu osoittaa, miten työtapaturmien määrässä, tapaturmataajuudessa ja etenkin tapaturmien vakavuudessa on tapahtunut huomattavia muutoksia, vaikka yksittäisinä vuosina vuosittaiset muutokset voivat olla prosentin tai parin luokkaa. Työelämä on muuttunut kohti vähemmän fyysisesti kuormittavaa palvelu- ja informaatiotyötä ja tämä kehitys todennäköisesti jatkuu myös tulevaisuudessa. Nykyaikaisilla työmenetelmillä ja teknologiaa hyödyntäen voidaan todennäköisesti ennaltaehkäistä vahinkoja entistä tehokkaammin.
Lyhyesti kirjoittajista
Marja Kaari työskentelee TVK:ssa työturvallisuuspäällikkönä, tavoitteenaan työtapaturmien ennaltaehkäisy vaikuttavan tiedon avulla.
Janne Sysi-Aho työskentelee TVK:ssa tietokanta-analyytikkona. Työturvallisuustutkijan taustalla työtapaturmatilastot ovat olleet keskeisenä aineistona vuodesta 2007.