Asiantuntija pohtii: Tapaturmataajuus on työpaikkatapaturmien esiintymistiheyden mittari

Tapaturmataajuutta käytetään työpaikan, toimialan tai vielä laajemman kokonaisuuden työpaikkatapaturmien esiintymistiheyden mittaamiseen. Taajuus lasketaan jakamalla työpaikkatapaturmien lukumäärä tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä yksikössä miljoonaa tuntia.

Taajuus lasketaan, kun halutaan seurata kehitystä ja verrata tilannetta muihin. Vertailukohteena voi olla esim. eri toimipaikat ison organisaation sisällä, oma toimiala, kansalliset tai kansainväliset tilastot. Taajuutta käytetään myös työturvallisuuden kehittämisen suuntaamiseen.

Mieti ensin, mitä ja miksi haluat mitata?

Ennen kuin hyppäät suoraan laskemaan taajuutta, on hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään, miksi ylipäänsä haluat laskea tapaturmataajuuden. Onko se oikea mittari mittamaan sitä mitä haluat tietää? Taajuus katsoo taaksepäin. Jos haluat ennakoivampaa tai ns. positiivista mittaria, löytyy siihen muita vaihtoehtoja.

Oleellista on pystyä ennaltaehkäisemään työtapaturmat. Se on aina ensisijaista taajuuden laskentaan nähden.

Taajuus on melko isojen kokonaisuuksien mittari. Jos työpaikka on pieni tai tapaturmia sattuu harvakseltaan, ei taajuustasokaan ole kovin vakaa. Pienessä ja turvallisesti toimivassa työpaikassa työpaikkatapaturmien taajuus on aika useasti nolla tai sitten tapaturman sattumisen jälkeen hurjan korkea.

Ja sitten laskemaan

Jos tulit siihen tulokseen, että tapaturmataajuus on se mittari, jota haluat käyttää, seuraava konkreettinen askel on kerätä kaikki ne tarvittavat tiedot, jotka saat helposti kokoon ja tehdä laskelmat.

Ota laskentaan mukaan kaikki työpaikkatapaturmat, piilottelu tai rajauksilla kikkailu ei tee turvalliseksi. Työn ja kodin välisellä matkalla sattuneet työmatkatapaturmat jätetään yleensä pois laskennasta. Oleellista on, että itse tiedät, mitä olet ottanut mukaan laskentaan ja olet kirjannut tehdyt rajaukset taajuuslaskentojen oheen. Pyri myös pitämään rajaukset samanlaisina, jos haluat vertailla eri vuoden tuloksia keskenään. Jos haluat taas vertailla omia lukujasi johonkin tiettyyn taajuuslukuun, ota selvää, mitä rajauksia sen laskennassa on käytetty ja pyri mahdollisimman saman tyyppiseen rajaukseen. Esimerkiksi TVK:n työpaikkatapaturmataajuuslaskennassa tehtyihin ratkaisuihin ja rajauksiin voit tutustua tämän kirjoituksen lopusta.

Laskennan tarkkuuden parantaminen voi olla työlästä. Tässäkin voi ja saa käyttää maalaisjärkeä. Tason saaminen kohtuullisen tarkaksi ja kehitystrendin hahmottaminen voi olla mahdollista jo likimääräisellä tarkkuustasolla.

Jos esim. työtuntitietojen saanti on jostain syystä hankalaa, voi käyttää vaikkapa seuraavaa arviota: miljoona työtuntia vastaa yhteensä noin 638 henkilön vuotuista työaikaa, sillä 2022 vuosityöaika oli Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen mukaan noin 1567 työtuntia per työllinen.

Keskimääräinen taajuustaso 26 työpaikkatapaturmaa per miljoona tehtyä työtuntia tarkoittaa toisin sanoen tasoa, että keskimäärin yhdelle kahdestakymmenestäviidestä sattuu vuosittain työpaikkatapaturma.

Laskentaesimerkki:

Jos on kymmenen työntekijää, joiden vuosittaiset työtunnit ovat yhteensä 15670 tuntia ja kaksi sattunutta työpaikkatapaturmaa, taajuus lasketaan jakamalla työpaikkatapaturmien lukumäärä miljoonilla työtunneilla:

2 / (15670/1000000) = n. 128 työpaikkatapaturmaa per miljoona tehtyä työtuntia

[tai ylläolevan likimääräarvion mukaan: tapaturmien lkm / (henkilömäärä / 638)]

Työpaikkatapaturmien taajuuslaskennasta on kirjoitettu ohje, joka löytyy Työtapaturmatietopalvelusta(Avaa uuden ikkunan)

Usein kysytyt kysymykset

Mitkä työtapaturmat tilastoituvat TVK:lle? Ja mitä näistä otetaan mukaan taajuuslaskentaan?

TVK kokoaa tilaston kaikista lakisääteisestä työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta korvaukseen johtaneista työtapaturmista, vaikka niistä ei olisi aiheutunut työkyvyttömyyttä tai poissaoloa työstä. Yrittäjien osalta TVK:n tilastossa on vapaaehtoisesti itsensä vakuuttaneiden yrittäjien työtapaturmat. TVK:n tilasto ei sisällä maatalousyrittäjille sattuneita työtapaturmia, näistä tilastoa pitää Maatalousyrittäjien eläkelaitos MELA. Tilastokeskus kokoaa yhteen TVK:n ja Melan kautta tulevat tiedot korvatuista työpaikkatapaturmista, mutta Tilastokeskuskaan ei saa tietoonsa vakuuttamattomien yrittäjien työpaikkatapaturmia.

TVK:ssa taajuuslaskentaan otetaan mukaan kaikki palkansaajien korvatut työpaikkatapaturmat. Mukana eivät siis ole työpaikan ja kodin välisellä matkalla sattuneet työtapaturmat. Työpaikkatapaturmat -käsite pitää sisällään työssä sattuneet tapaturmat ja työstä johtuvassa matkustamisessa sattuneet tapaturmat, työliikekipeytymiset, työntekopaikan alueella sattuneet tapaturmat, ruokailu- ja virkistystauoilla sattuneet tapaturmat, koulutustilaisuuksissa ja virkistystilaisuuksissa sattuneet tapaturmat, työterveyshuoltoon tai kuntoliikuntaan liittyvät tapaturmat ja kotona tai määrittelemättömässä paikassa tehtävässä työssä sattuneet korvatut tapaturmat. Myös työpaikkatapaturmina palkansaajille korvatut pahoinpitelyt lasketaan mukaan. Tavallisesti laskenta tehdään vain palkansaajien osalta, koska yrittäjien ja yrittäjäperheenjäsenten osalta vakuuttaminen on vapaaehtoista.

Miten koko maan taajuuksia lasketaan?

Työpaikkatapaturmista käytössä on rekisteriaineisto ja työtuntitiedot saadaan Tilastokeskuksen toteuttamasta suuresta ja jatkuvana toteutettavasta haastattelututkimuksesta, Työvoimatutkimuksesta(Avaa uuden ikkunan) (Labour Force Survey, LFS). Nämä tiedot ensin yhteensovitetaan ja sitten lasketaan taajuus.

Lasketaanko työpaikalla kahvitauoilla sattuneet korvatut tapaturmat tai työliikekipeytymiset taajuuteen mukaan?

Kyllä, ne otetaan koko maan laskentaan mukaan. Kun taajuus lasketaan vertailua ja kehitystoimien suuntaamista varten, on tärkeää tehdä laskennassa näkyväksi kaikki työtapaturmat. Sattunut tapaturma tai työliikekipeytyminen on työpaikalla tärkeä indikaattori kehittämisen tarpeesta ja tarpeen myös turvallisuuden johtamisen tueksi. Joissain suurissa yrityksissä voidaan laskea rinnalla myös taajuusluku pelkästään työvaiheiden yhteydessä sattuneista tapaturmista, mutta yleensä ero tapaturmien lukumäärässä ei kuitenkaan ole suuri.

Lasketaanko toimistoluonteiset työt mukaan?

Kyllä, mutta tarvittaessa ne voi laskea erikseenkin, jos tapaturmamäärien ja työtuntimäärien perusteella aineistoa kertyy riittävästi.

Voiko taajuuden laskea pidemmältä jaksolta tai rullaavana? Yritys on niin pieni, että taajuus on yleensä 0?

Kyllä, pidempi laskentajakso voi olla joskus tarpeen, jos luvut ovat tosi pieniä. Taajuus voi hyvinkin olla nolla (hienoa!). On kuitenkin hyvä huomioida, että pitkältä jaksolta laskettu taajuus peittää mahdollisia tasonmuutoksia. Eteenpäin esimerkiksi vuoden vertailujaksoissa rullaava taajuuslaskenta on kätevä tason seurantaan, jos laskennan tiedot saadaan riittävän samatahtisesti, esim. kvartaaleittain askeltaen. Kuukausittainen taajuuskin voi olla mahdollinen, mutta se on käytännöllinen vain isoilla työpaikoilla.

Lasketaanko teoreettiset työtunnit vai toteutuneet?

Tapaturmien lukumäärä suhteutetaan toteutuneeseen työmäärään. Jos tietoa ei ole saatavilla, voi käyttää myös laskennallista arviota. Tämä kannattaa dokumentoida tulosten oheen.

Otetaanko alihankinta ja -urakointi mukaan?

Mieti tarpeen mukaan. Voi olla vertailun vuoksi hyvä laskea oman työpaikan taajuus ja verrata sitä esim. koko yhteistyöverkoston tasoon. Kehittämisen näkökulmasta koko arvoketju, jonka turvallisuuskäytänteisiin voidaan vaikuttaa, on mielekästä ottaa mukaan, jos vaan tietoja on saatavissa. Koko maan tilastoissa yritysketjuja ja verkostoja ei saada huomioitua. Vakuuttamisen tiedot saadaan yleensä yrityskohtaisesti ja niitä voidaan niputtaa vain yrityksen, työntekijäryhmän tai muiden vakuutusyhtiöissä kerättyjen luokittelutietojen perusteella. Yritysten yhteistyökuviot olisivat hyvin haastavia kerätä laskentaa varten, varsinkin kun ne ovat muuttuvia.

Mitkä lasken tapaturmiksi? Otanko mukaan myös kirjatut vaaratilanteet, kaikki korvauksiin tai hoitoon johtaneet, yhden päivän rajalla, kolmen päivän, neljän päivän, entä vakavien taajuus?

Kehittämisen näkökulmasta taajuus on hyvä laskea mahdollisimman laajana, eli mukaan myös lievemmät tapaturmat ja jopa vaaratilanteet tai poikkeamat. Näin saa paremman kuvan turvallisuuden ja häiriöttömyyden tasosta. Vakavuusrajaa nostaessa samalla yleensä myös lukumäärät pienenevät niin pieniksi, että tavallisimmin tulos on työpaikalla joko nolla tai tasoltaan ainakin hyppivä, kun laskennan lähtöluvut menevät ”alle kymmeneen”.

Millaisia haasteita koko maan taajuuksien laskentaan sisältyy?

Työpaikkatapaturmista käytössä on rekisteriaineisto ja työtuntitiedot saadaan Tilastokeskuksen toteuttamasta suuresta ja jatkuvana toteutettavasta haastattelututkimuksesta, Työvoimatutkimuksesta (Labour Force Survey, LFS). Aineistojen yhteensovitus ei ole ongelmatonta. Haastatteluaineistoihin ja rekisteriaineistoihin liittyy keskenään huomattavan erilaisia laatunäkökulmia ja rajoitteita. Tiedot eivät valmistu heti ja on havaittu, että työpaikkatapaturmien rekisteriaineisto on ajallisesti työtuntitietoa herkempi reagoimaan muutoksiin. Suurista kokonaisuuksista tasot saadaan tarkimmin laskettua. Vain muutaman yhteisen muuttujan suhteen on saatavissa sekä työpaikkatapaturma- että työtuntitiedot: Ammateittain, toimialoittain, maakunnittain ja ikäryhmittäin. Taajuuden laskentaa ei voida Työvoimatutkimuksen antamien rajojen vuoksi tehdä ja julkaista pienille ryhmille. Käytännössä alaraja on noin 7000 työntekijää (vuonna 2023). Myös työpaikkatapaturmien määrän alaraja joudutaan tulosten laadun ja tietosuojanäkökulman vuoksi asettamaan vuorovaikutteisilla tilastoraporteilla noin 50-100 työpaikkatapaturmaan.

Teknisesti tapaturma- ja työtuntiaineistot eivät ole suoraan yhdistettävissä rinnakkain laskentaan, vaan niihin joudutaan tekemään kaksi muunnosta; kuntasektori pitää muodostaa omaksi päätoimialakseen ja vuokratyönä tehty työ kohdennetaan uudelleen työvoimanvälityksen toimialalle, jonne henkilöstöpalveluyritysten työntekijöiden työtapaturmatkin tilastoituvat. Laskennassa ei ole mukana palkattomien ryhmien tapaturmatietoja, sillä heidän osaltaan ei kerätä haastattelututkimuksessa tietoa tehtyjen työtuntien määristä.

Joissakin erityistapauksissa esim. tietyn tyyppisten tapaturmien sattumistiheys ja sen muutokset voivat olla mielekkäitä taajuuslaskentaan, vaikka esimerkiksi työtuntien lukumäärää ei saada tarkennettua vastaavasti. Tyypillisesti tämä edellyttää melkoisen suurta laskentakokonaisuutta ja suhteellisen yleistä tapaturmatyyppiä, jotta tulokset olisivat informatiivisia. Esimerkiksi talonrakentamisen toimialalla sattuneiden silmätapaturmien taajuus kertoo, onko ko. ilmiö lisääntynyt ja vähentynyt vuosien mittaan. Nämä yksittäisten tapaturmatyyppien taajuudet voivat joissakin tilanteissa olla havainnollisia, mutta vain suuntaa-antavia ja harvemmin yksittäisessä työpaikassa jatkuvaan laskentaan hyödyllisiä.

Voinko käyttää jotain muuta mittaria tapaturmatiheyden mittaamiseen?

Tapaturmataajuuden sijasta voidaan laskea myös tapaturmasuhde, joka on toinen yleisesti käytetty mittari. Tapaturmasuhde on aika samankaltainen tasomittari kuin taajuus ja vakiintunut käyttöön useissa maissa. Tapaturmasuhteen laskennassa käytetään työtuntien sijasta henkilömäärää. Kaikissa maissa ei ole käytettävissä tietoja tehtyjen työtuntien määristä, tällöin työpaikkatapaturmien määrä suhteutetaan miljoonien työtuntien sijaan 100000 työntekijää kohden. Myös EU:n tilastovirasto Eurostat suhteuttaa työtuntien sijaan henkilömäärään ja laskee suhdeluvun tapaturmasuhteena.

Lyhyesti kirjoittajista

Marja Kaari työskentelee TVK:ssa työturvallisuuspäällikkönä. Hän on toiminut työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisen tehtävissä vuodesta 2002.

Janne Sysi-Aho työskentelee TVK:ssa tietokanta-analyytikkona. Työturvallisuustutkijan taustalla työtapaturmatilastot ovat olleet keskeisenä aineistona vuodesta 2007.