Asiantuntija pohtii: Työntekijäin ryhmähenkivakuutus tuo turvaa, mutta tunnetaanko sitä riittävästi?

Työntekijäin ryhmähenkivakuutus (TRHV) on henkivakuutus, jonka työnantaja ottaa työntekijöilleen. Työnantajan näkökulmasta vakuutus tulee usein hoidettua lähes automaattisesti samalla, kun työnantaja ottaa työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen vakuutuksen työntekijöilleen. Aina silloin tällöin kohtaamme Tapaturmavakuutuskeskuksen korvauspalveluiden asiakaspalvelussa hämmentyneitä työnantajia, jotka ovat unohtaneet ottaneensa koko ryhmähenkivakuutusta, niin sujuvasti se hoituu TyTAn kyljessä.

TyTA ympyröissä työntekijäin ryhmähenkivakuutuksesta onkin totuttu puhumaan työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen ”liitännäisvakuutuksena”. Itse toivoisin, että termistä päästettäisiin irti ja työntekijäin ryhmähenkivakuutus ymmärrettäisiin omana, itsenäisenä tuotteenaan. Vaikka työnantaja ottaa vakuutuksen useimmiten (tai aina) vakuutusyhtiöstä samassa yhteydessä kuin TyTA- vakuutuksen, ei työntekijäin ryhmähenkivakuutus kuitenkaan ole osa suomalaista sosiaaliturvaa eikä sen toimeenpano ole julkisen hallintotehtävän hoitamista. Vakuuttamisvelvollisuus ei tule laista, vaan työnantajan velvollisuus ottaa vakuutus työntekijöilleen tulee työehtosopimuksista.

Meillä on työmarkkinoilla työntekijöitä, joita ei tarvitse vakuuttaa pakollisella TyTA vakuutuksella, mutta työnantajalla voi silti olla velvollisuus ottaa työntekijälle työntekijäin ryhmähenkivakuutus työehtosopimuksen perusteella. Tämän vuoksi vakuutukset tulisi ymmärtää erillisinä ja ja olisi tärkeää, että vakuutusyhtiöt voisivat myöntää työntekijäin ryhmähenkivakuutusta erillisenä vakuutuksena.

TVK:n korvauspalveluun tulee harvoin, mutta säännöllisesti, kyselyjä työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen ottamisesta tilanteessa, jossa työnantajalle ei ole TyTA vakuuttamisvelvollisuutta. En tiedä, miten vakuutusten myöntäminen erillisinä eri vakuutusyhtiöissä onnistuu teknisesti, mutta olisi tärkeää, että tämä onnistuisi. Työnantajat haluavat hoitaa työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen kuntoon, vaikka työntekijää tai työntekijöitä ei tarvitsisi vakuuttaa TyTA vakuutuksella. Korvauspalvelusta ohjaamme kyselijöitä kääntymään vakuutusyhtiöiden puoleen ja toivomme, että vakuuttamisasiat saadaan kaikkien kohdalla kuntoon.

Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen saaminen on työnantajalle merkityksellinen asia, sillä jos vakuutusta ei ole, työnantaja joutuu viime kädessä maksamaan henkivakuutuskorvauksen omista varoistaan. Jos vakuutettu menehtyy tapaturmaisesti nuorena ja edunsaajina on useampia lapsia, maksettava summa nousee nopeasti useaan kymmeneen tuhanteen euroon.

Erityisesti mielessäni ovat sellaiset pienet työnantajat, jotka maksavat vuodessa palkkaa alle vakuuttamisvelvollisuusrajan. Tässä työnantajaryhmässä on mm. yksityishenkilöitä tai toiminimiyrittäjiä. Useamman kymmenentuhannen euron korvausten maksaminen omasta pussista ei varmasti innosta esim. omakotitaloa rakennuttavaa tavallista palkansaajaa.

Toinen työnantajia askarruttava asia on usein vakuuttamisvelvollisuus. Maailma muuttuu ympärillämme, työntekijät liikkuvat ja työntekopaikat vaihtuvat. Työnantajilta tulee kysymyksiä mitä erilaisimmista tilanteista, joista haluavat tietää, tuleeko työntekijäin ryhmähenkivakuutus ottaa. Näihin meidän on vaikea vastata, sillä me emme tunne kaikkia työehtosopimuksia emmekä tee arvioita siitä, sovelletaanko henkilöön Suomen työlainsäädäntöä. Pääsääntöisesti ohjaamme kyselijät olemaan yhteydessä työnantajaliittoon ja selvittämään asiaa sitä kautta.

Tunnetaanko työntekijäin ryhmähenkivakuutusta riittävän hyvin?

TVK:ssa kannamme jatkuvaa huolta siitä, tunnetaanko työntekijäin ryhmähenkivakuutus riittävän laajasti ja osaavathan korvaukseen oikeutetut hakea korvausta tästä vakuutuksesta. Asiakastutkimuksemme mukaan useat korvauksenhakijat olivat saaneet tietoa vakuutuksesta omasta lähipiiristään, kuten sukulaiselta, ystävältä, naapurilta. Siten on osin sattumasta kiinni, saako korvaukseen oikeutettu tietoa vakuutuskorvauksesta ja osaako hakea korvausta.

Olemme TVK:ssa kiinnittäneet huomiota työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen tunnettuuteen ja koitamme saada sitä esille eri tavoin. Vaikka ryhmähenkivakuutuksesta löytyykin tietoa erilaisilta sivustoilta internetin syövereistä, pitää sitä osata hakea. Ja jotta osaa hakea, pitää tietysti tietää, mitä hakea. Siksi toiveeni olisikin, että myös TVK:n jäsenyhtiöt, jotka vakuutusta myyvät, pitäisivät työntekijäin ryhmähenkivakuutusta esillä omissa kanavissaan ja kertoisivat siitä esim. tilanteissa, joissa kohdataan (työikäisen) läheisensä menettänyt.

Positiivista kuitenkin on, että asiakastutkimuksemme mukaan on myös hakijoita, jotka olivat saaneet tiedon työntekijäin ryhmähenkivakuutuksesta vakuutetun (eli menehtyneen henkilön) työnantajalta. Työnantaja voi myös tehdä suoraan hakemuksen kotisivujemme kautta. Työnantaja ei asiassa ole asianosainen, mutta työnantajan hakemuksella käynnistetään selvittely TVK:ssa. Kun vastaanotamme työnantajan tekemän hakemuksen, tarkistamme, onko vakuutetulla korvaukseen oikeuttavia edunsaajia ja pyydämme heitä toimittamaan halutessaan korvaushakemuksen.

TVK vastaanottaa vuositasolla noin 2500 korvaushakemuslomaketta ja maksaa reilu 20 miljoonaa euroa korvauksia. Jatkossa tuomme tietopalveluun myös työntekijäin ryhmähenkivakuutusta koskevaa tilastotietoa. Ensimmäiset tilastotiedot on tarkoitus tuoda palveluun alkuvuodesta 2024.

Työntekijäin ryhmähenkivakuutus lyhyesti:

• Korvaus maksetaan vakuutetun kuoleman jälkeen kuolemansyystä riippumatta
• Vakuutettuna ovat eräin poikkeuksin kaikki työsuhteessa olevat työntekijät. Työntekijä säilyy vakuutettuna 3 vuotta työsuhteen (tai virka-) päättymisestä (ei koske vanhuuseläkkeelle siirtyviä)
• Työnantaja ottaa vakuutuksen ja vastaa kustannuksista. Vakuuttamisvelvollisuus tulee työehtosopimuksista, kyseessä ei ole lakisääteinen vakuutus
• Vakuutuksenantaja ovat työntekijäin ryhmähenkivakuutuspoolin jäsenyhtiöt (henkivakuutusyhtiöt)
• Edunsaajia ovat puoliso ja alle 22- vuotiaat lapset. Puolisoita ovat tietyin edellytyksin myös avopuolisot
• Korvauksena maksetaan kertakorvaus. Leskenosuus on 4 800 - 17 190 euroa ja lapsenosuus 7 760 euroa (vuoden 2023 taso). Tapaturmakorotus + 50%.
• Korvaustoiminta hoidetaan keskitetysti TVK:ssa (vuodesta 2015 alkaen). Poikkeuksena muut turvan järjestäjät, jotka vastaavat korvaustoiminnastaan itse (esim. Valtiokonttori, Keva, Mela)
• Korvauspäätöksistä voi valittaa ryhmähenkivakuutusasiain neuvottelukunnalle (maksuton) tai nosta kanteen käräjäoikeuteen
• Lisätieoja: www.trhv.fi(Avaa uuden ikkunan)

Lyhyesti kirjoittajasta

Heli Lagerblom työskentelee TVK:ssa johtajana korvaus- ja valvontayksikössä. Hän on työskennellyt TVK:ssa vuodesta 2007 ja tehtäväkenttään kuuluvat sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutus että työntekijäin ryhmähenkivakuutus.