Asiantuntija pohtii: Etätyö on yleistynyt, mutta vähenevätkö työmatkatapaturmat?

Vuonna 2022 palkansaajille sattui yhteensä 22303 työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta korvattavaa työmatkatapaturmaa. Vuonna 2019 työmatkatapaturmien määrä oli 23291. Vuonna 2022 kaatumisten osuus työmatkatapaturmissa oli suurempi kuin vuonna 2019. Sen sijaan yhteentörmäyksiä sattui suhteellisesti vuotta 2019 vähemmän. Vuodet 2020 ja 2021 olivat koronarajoitusten vuoksi työmatkatapaturmien osalta selvästi poikkeusvuosia ja lukumäärät jäivät selvästi alemmalle tasolle.

Etätyö on yleistynyt koronapandemian yhteydessä huomattavasti. Tilastokeskuksen Tieto&Trendit -julkaisussa olleen artikkelin (lähde 1) mukaan vuonna 2022 noin 45 % palkansaajista teki etätyötä; 11 % teki täysin etätyötä ja 13 % yli puolet työajastaan etätyötä. Etätyötä tehdään erityisesti Uudellamaalla, jossa ainakin puolet työajasta kotona työskennelleiden osuus oli Työvoimatutkimuksessa yli 30 %. Traficomin vuonna 2021 tehdyn henkilöliikennetutkimuksen (lähde 2) mukaan etätöiden tekeminen vähensi työmatkojen suoritetta siten, että ei lainkaan etätöitä tehneillä työmatkojen suorite oli 14 km/hlö/vrk, kun yli kaksi päivää etätöitä tehneillä vastaava suorite oli 4 km/hlö/vrk.

Vaikka etätyö näyttää yleistyneen koronapandemian yhteydessä huomattavasti ja työmatkat etätyötä tekevillä vähentyneet, ovat kodin ja työpaikan välillä sattuneiden työmatkatapaturmien määrät kuitenkin taas koronaa edeltävällä tasolla. Palkansaajien lukumäärissäkään ei ole ollut suurta muutosta vuodesta 2019 vuoteen 2022 (noin + 3,7 %). On toki huomattava, että työmatkatapaturmien lukumäärälle on ominaista suhteellisen suuri vuosittainen vaihtelu, jonka taustalla voivat olla yksittäiset alueelliset hyvin liukkaat lyhyetkin jaksot. Jäämmekin mielenkiinnolla seuraamaan, miten etätyön yleistymisen näkyy työmatkatapaturmakehityksessä pidemmällä aikavälillä.

Asiantuntijatyössä työmatkatapaturmasuhde alhainen

Työmatkatapaturmille ei ole ihan yhtä helppoa ja yksiselitteistä laskea työpaikkatapaturmien taajuusluvun kaltaista toista tarkempaa suhdelukua. Työmatkatapaturmien määrää voisi verrata esim. liikuttujen matkojen määriin, matkustusaikoihin tai liikkumistavoittain eritellen, mutta eri tilastotietojen yhteensovittaminen tuo oman haasteensa.

Kokeilimme tällä kertaa tapaturmasuhteen laskemista vuoden 2022 työmatkatapaturmille ammattiluokittain, eli miten paljon työmatkatapaturmia sattui eri ammattiluokassa ammattiryhmän kokoon suhteutettuna. Työmatkatapaturmien tapaturmasuhteet näyttävät olevan korkeita niissä ammattiryhmissä, joiden työpaikat tyypillisesti sijaitsevat keskustoissa ja joihin on yleistäen helpompaa liikkua töihin jalan ja pyörällä. Toisaalta tapaturmasuhteet ovat alhaisia erilaisilla asiantuntijoilla, joilla työt tyypillisesti joustavat eniten ajan ja työn tekemisen paikan suhteen.

Sähköpotkulaudat aiempaa useammin mainittu työmatkatapaturmien yhteydessä

Sähköpotkulaudalla sattuneista onnettomuuksista on saatavissa vielä melko hajanaisesti tietoa Suomessa. Se kuitenkin tiedetään sairaalatutkimusten perusteella, että loukkaantuneita on vuosittain satoja. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä päivystyksessä kävi vuonna 2022 tammi-elokuussa 318 vammautunutta ja Tampereen yliopistollisen sairaalan päivystyksessä ensiapukäyntejä oli vuonna 2022 yhteensä 245 kpl.

Miten paljon sähköpotkulautoihin liittyviä onnettomuuksia sitten sattuu työmatkoilla ja millaisia nämä tapaturmat tyypillisesti ovat? Muutaman vuoden aikana maininnat sähköpotkulaudoista (”skuuteista”) ovat lisääntyneet työmatkatapaturmien vahinkokuvausteksteissä. Vuonna 2021 mainintoja löytyi 395 tapaturman kuvaustekstistä ja näistä 45 tapauksessa vahingosta seurasi yli kuukauden työkyvyttömyys. Suurin osa onnettomuuksista on sähköpotkulautailijan loukkaantumisia erilaisten kaatumisten ja törmäysten seurauksena, mutta mukana on myös tapauksia, joissa mainitaan työmatkalaisen törmänneen sähköpotkulaudalla liikkuvan kanssa. Myös Tampereen kaupungin julkaiseman raportin (lähde 3) mukaan yleisimpiä ovat yksittäisonnettomuudet, harvemmin törmääminen jonkun toisen osapuolen kanssa. Vakavien potkulautatapaturmien kuvausteksteissä mainitaan usein kaatuminen esim. kuoppaan ajamisen yhteydessä, yhteentörmäys, äkkijarrutus tai väistöliike yllättävässä tilanteessa. Muutama vakava tapaturma on sattunut, kun sähköpotkulaudan jarrut tai tanko ovat rikkoutuneet.

Sähköpotkulautailun turvallisuuden eteen tehdään onneksi paljon työtä eri organisaatioissa. Tiedon keruuta ja tilastointia on tarpeen kehittää niin, että myös uusilla kulkuvälineillä sattuvista onnettomuuksista saadaan jatkossa hyvälaatuista ja vertailukelpoista tietoa tapaturmien ennaltaehkäisemiseksi.

Maakunnittaiset tilastot työmatkatapaturmista sattumistavan ja kehonosan mukaan

Alla on upotettuna vuorovaikutteinen työmatkatapaturmien tilastografiikka. Valintojen (maakunta ja sattumisvuosi) tekeminen päivittää pylväiden tiedot. Jos tilastografiikka ei näy, ovat selaimen evästeasetukset liian tiukat tai tarkat.

Lähteet:

1. Korona hellitti, mutta etätyötä tekevien määrä ei juuri vähentynyt. Tieto&Trendit. Tilastokeskus 14.4.2023.
2. Sähköpotkulautailun turvallisuuden edistäminen Tampereella. Loppuraportti 31.1.2023. Tampereen kaupunki.
3. Henkilöliikennetutkimus 2021. Suomalaisten liikkuminen. Traficomin tutkimuksia ja selvityksiä 1/2023.

Lisätietoa:

1. Työturvallisuuskeskuksen ja Liikenneturvan julkaisu Turvallisesti työliikenteessä – Toimintamalleja ja vinkkejä työyhteisölle (ttk.fi)(Avaa uuden ikkunan)
2. Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastosovellus Pakki - tilastotietoa työpaikka- ja työmatkatapaturmista(Avaa uuden ikkunan)
3. Traficomin sivu sähköpotkulautailun liikenneturvallisuudesta (traficom.fi)(Avaa uuden ikkunan):

Lyhyesti kirjoittajista

Marja Kaari työskentelee TVK:ssa työturvallisuuspäällikkönä. Hän on toiminut työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisen tehtävissä vuodesta 2002.

Janne Sysi-Aho työskentelee TVK:ssa tietokanta-analyytikkona. Työturvallisuustutkijan taustalla työtapaturmatilastot ovat olleet keskeisenä aineistona vuodesta 2007.