Asiantuntija pohtii: Mikä onkaan turvallisin ammattiryhmä vuonna 2022?
Usein saamme kysymyksiä siitä, mikä on työtapaturmien kannalta vaarallisin ammatti tai TOP 10 vaarallisimmat ammatit. Tällä kertaa lähdemme tarkastelemaan asiaa hieman toisesta suunnasta, alhaisen tapaturmasuhteen ammattiryhmistä, unohtamatta niitä vaarallisempiakaan.
Tapaturmasuhde on yksi käytössä olevista työturvallisuusmittareista. Se kertoo, miten paljon työtapaturmia sattuu tiettyä henkilömäärää kohden. Kun tarkastellaan ammattiryhmien tapaturmasuhdetta, jaetaan tietyssä ammattiryhmässä sattuneiden työtapaturmien määrä henkilömäärällä, yksikkönä työpaikkatapaturmia 100000 palkansaajaa kohden. Otamme tarkasteluun ammattiluokat päätasolla ja tarkemmalla kaksinumeroisella tasolla. Kaikki tässä kirjoituksessa esitetyt tapaturmasuhteet on laskettu vuoden 2022 aineistoilla. Huomioitavaa on, että työtapaturmat ovat eri töissä erilaisia. Tässä yhteydessä ei tarkastella ammattiryhmien tapaturmien vakavuutta, joka on myös oleellinen osa tapaturmariskiä.
Eritysasiantuntijoiden tapaturmasuhde alhainen
Pääammattiryhmissä alhaisin työpaikkatapaturmien tapaturmasuhde on erityisasiantuntijoilla, asiantuntijoilla ja toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöillä. Johtajien työpaikkatapaturmista laskettu tapaturmasuhde on laskennallisesti korkeampi, mutta tämä saattaa selittyä osin laskennassa käytettyjen aineistojen ”kohtaanto-ongelmista”, johtajien verrattain pienestä lukumäärästä ja etenkin pienemmissä työpaikoissa johtajien osallistumisesta myös korkeamman tapaturmariskin työtehtäviin.
Erityisasiantuntijoilla, kuten esimerkiksi lääkäreillä, opettajilla, lainopillisilla, tekniikan tai tieto- ja viestintätekniikan erityisasiantuntijoilla, tapaturmasuhde on noin 1150 työpaikkatapaturmaa 100000 palkansaajaa kohden vuonna 2022. Asiantuntijoilla tapaturmasuhde on keskimäärin noin 1950 ja toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöillä puolestaan noin 4300 työpaikkatapaturmaa 100000 palkansaajaa kohden.
Korkeimmat keskimääräiset tapaturmasuhteet ovat rakennus-, korjaus ja valmistustyöntekijöiden pääammattiluokassa, noin 10000 työpaikkatapaturmaa 100000 palkansaajaa kohden. Tapaturmasuhde on lähes kymmenkertainen erityisasiantuntijoihin verrattuna. Maanviljelijöiden, eläintenkasvattajien ja metsätyöntekijöiden pääammattiluokan tapaturmasuhde vuonna 2022 oli 7900 ja prosessi- ja kuljetustyöntekijöiden pääammattiluokan noin 7500 työpaikkatapaturmaa 100000 palkansaajaa kohden.
Pääammattiryhmässä ”muut työntekijä” on paljon erilaisia avustavia ammattien ryhmiä (ml. teollisuuden ja rakentamisen), siivoojia, keittiötöitä, sanomalehdenjakajia ja lähettejä, jätehuoltotyöntekijöitä jne. Ryhmä sisältää ammatteja, joissa tapaturmasuhde olisi erikseen laskettuna korkea, mutta koko ryhmän keskimääräistä tapaturmasuhdelukua laskee avustavien keittiöntyöntekijöiden suuri määrä. Suurin työpaikkatapaturmien lukumäärä näissä ammateissa on rahdinkäsittelijöillä ja varastotyöntekijöillä (31 % vuonna 2022), siivoojilla (25 %), avustavilla rakennus- ja kaivostyöntekijöillä (14 %), sanomalehtien jakajilla ja läheteillä (13 %) sekä avustavilla keittiö- ja ruokatyöntekijöillä (10 %).
Pääammattiluokan tasolla tarkastelu tasapäistää lukuja ja peittää matalimmat ja korkeimmat tapaturmasuhdetasot. Tämän vuoksi ammattiryhmiä tulee katsoa vähän tarkemmalla tasolla.
Korkeimmat tapaturmasuhteet sanomalehtien jakajilla, läheteillä, katujen puhtaanapidon ja jätehuollon työntekijöillä
Seuraavalla, 2-numeroisella ammattiryhmien luokittelutarkkuudella saadaan laskettua työpaikkatapaturmien tapaturmasuhteet vielä suurimmille ammattiryhmille. Tilastokeskus ohjeistaa, että alle 7000 palkansaajan ryhmille estimaatit eivät ole tarpeeksi tarkkoja laskentaan. Liian pienet ryhmät onkin jätetty taulukossa esitetyistä tuloksista pois. Samoin on rajattu pois erilaiset johtajien, asiantuntijoiden ja toimisto- & asiakaspalvelutyön ammattiryhmät, joihin on viitattu jo kirjoituksen alussa matalimpien tapaturmasuhteiden yhteydessä.
Korkeimmat tapaturmasuhteet ovat sanomalehtien jakajilla, läheteillä, katujen puhtaanapidon ja jätehuollon työntekijöillä. Lähes yhtä korkea on myös rakennustyöntekijöiden tapaturmasuhde.
Sanomalehtien jakajat, lähetit, katujen puhtaanapidon ja jätehuollon työntekijät ym. | 15600 |
---|---|
Rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat) | 14400 |
Konepaja- ja valimotyöntekijät sekä asentajat ja korjaajat | 8550 |
Teollisuuden ja rakentamisen avustavat työntekijät | 8500 |
Teollisuustuotteiden kokoonpanijat | 8500 |
Suojelu- ja vartiointityöntekijät | 8200 |
Prosessityöntekijät | 8000 |
Sähkö- ja elektroniikka-alan työntekijät | 8000 |
Maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym. | 7400 |
Kuljetustyöntekijät | 7000 |
Palvelutyöntekijät | 6100 |
Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät | 5150 |
Elintarvike-, puutyö- ja vaatetus- ja jalkinealan valmistustyöntekijät ym. | 4500 |
Siivoojat, kotiapulaiset ja muut puhdistustyöntekijät | 4050 |
Myyjät, kauppiaat ym. | 3400 |
Avustavat keittiö- ja ruokatyöntekijät | 3350 |
Miksi nyt laskettiin ammattiryhmille tapaturmasuhde eikä tapaturmataajuus?
Tapaturmataajuus kertoo, miten paljon työpaikkatapaturmia on sattunut miljoonaa tehtyä työtuntia kohden, kun taas tapaturmasuhde lasketaan henkilömäärän avulla. Emme saaneet tänä vuonna Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta tehtyjen työtuntien lukumääriä ammateittain, mutta laskentaa varten saatiin henkilölukumäärän vuosikeskiarvo ammattiryhmittäin. Päädyimme siis laskemaan tällä kertaa ammattiryhmille tapaturmasuhteet. Tapaturmataajuus olisi menetelmällisesti hieman tarkempi tieto kuin tapaturmasuhde.
Suomessa tapaturmataajuus on vakiintuneesti käytössä oleva mittari, mutta useissa maissa ja kansainvälisissä tiedonkeruujärjestelmissä, kuten Euroopan tilastovirastolla (Eurostat) tapaturmasuhde on yleisesti käytössä. Nyt esitetyt tapaturmasuhdeluvut sisältävät myös alle 4 päivän työkyvyttömyyteen johtaneet työpaikkatapaturmat, joista on maksettu korvausta. Eurostat:n julkaisemat tapaturmasuhdeluvut (incidence rate) on laskettu vähintään 4 kalenteripäivän työkyvyttömyyteen johtaneiden työpaikkatapaturmien lukumäärillä ja ovat siten tasoltaan huomattavasti alhaisempia.
Lyhyesti kirjoittajista
Marja Kaari työskentelee TVK:ssa työturvallisuuspäällikkönä. Hän on toiminut työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisen tehtävissä vuodesta 2002.
Janne Sysi-Aho työskentelee TVK:ssa tietokanta-analyytikkona. Työturvallisuustutkijan taustalla työtapaturmatilastot ovat olleet keskeisenä aineistona vuodesta 2007.