Vakava työtapaturma sattuu yhä harvemmin

Työtapaturmien vakavuuskehitys on ollut hyvä viimeisten vuosikymmenten aikana: työkyvyttömyydet näyttävät lyhentyneen ja yli 30 päivän työkyvyttömyyteen johtaneita työtapaturmia sattuu aiempaa vähemmän. Havainto koskee sekä työpaikka- että työmatkatapaturmia. Nykyisin työtapaturmat sattuvat vanhemmille työntekijöille kuin 20 vuotta sitten, jakaumat muuttuvat vaikka työtapaturmien kokonaismäärän vuosittaiset vaihtelut ovat yleensä pieniä.

Yli 30 päivän työkyvyttömyyteen johtaneita työtapaturmia sattuu aiempaa vähemmän ja yhä useampi työtapaturma aiheuttaa vain lyhyen työkyvyttömyyden. Esimerkiksi vuonna 2021 noin 64 % kaikista korvatuista työtapaturmista johti enintään 3 päivän työkyvyttömyyteen, kun vastaava prosenttiosuus oli vielä 20 vuotta sitten noin 45 %. Yli kuukauden työkyvyttömyyteen johtaneiden työtapaturmien osuus oli palkansaajien työtapaturmissa 20 vuotta sitten 9,6 % ja vuonna 2021 vastaavasti 7,6 %.

Työtapaturmista aiheutuneiden työkyvyttömyyksien kestot ovat lyhentyneet.
Vaikka yksittäisen vuoden jakaumamuutokset ovat usein verraten pieniä, on pitkän aikavälin kehitys huomattavaa.

Vakavista vuonna 2021 sattuneista työpaikkatapaturmista noin 45 % liittyy henkilön liikkumiseen. Yli 30 % vakavista työpaikkatapaturmista on kaatumisia. Suurin osa yli 30 päivän työkyvyttömyyteen johtaneista työpaikkatapaturmista on erilaisia ylä- ja alaraajavammoja. Noin 10 % vakavista työpaikkatapaturmista on putoamisia, noin 10 % laitteen, työkalun koneen tms. hallinnan menetyksiä, noin 10 % erilaisia äkillisiä kuormittumisia ja noin 10 % erilaisia esineiden rikkoutumisia, putoamisia tai valumisia.

Yli 30 päivän työkyvyttömyyteen johtaneissa työmatkatapaturmissa, eli kodin ja työpaikan välisillä matkoilla sattuneissa tapaturmissa, vahingoittuvat useimmiten jalat, olkapää tai ranne. Suurin osa vakavista työmatkatapaturmista sattuu naisille ja yli puolet yli 50-vuotiaille.

Työtapaturmien kokonaislukumäärissä on vuosittain vaihtelua, mm. talouden suhdanteiden ja sääolojen vaihdellessa. Esimerkiksi käsillä tekemiseen liittyvät, tavaran siirtämiseen ja liikkumiseen liittyvät tapaturmat ovat erilaisia keskenään. Käsillä tekemiseen ja tavaran siirtämiseen liittyvät tapaturmat seuraavat talouden suhdanteita, kun taas liikkumistapaturmilla on yhteys myös liukkausoloihin. Työpaikka ja työmatkatapaturmien kehonosajakauman muutokset ovat kuitenkin hitaita.

Kehonosajakauma työpaikkatapaturmissa on pysynyt varsin vakaana
Vahingoittuneen kehonosan jakauma työpaikkatapaturmissa on pitkällä aikavälillä muuttunut vain vähän.

Analyysissä on tarkasteltu erikseen myös vakavia päävammoja, sormien, jalkojen sekä selän ja olkapään vammoja.

Pitkiin työkyvyttömyyksiin johtavat tapaukset yleistyvät iän myötä, erityisesti tämä korostuu niissä työpaikkatapaturmissa, jotka liittyvät henkilön liikkumiseen.

Työpaikkatapaturmia suhteessa tehdyn työn määrään sattuu eri lailla eri ikäryhmissä.
Lievempiä työpaikkatapaturmia sattuu useimmin nuorille, kun taas vanhemmilla pidemmät työkyvyttömyyksien kestot yleistyvät. Yksikkö: työpaikkatapaturmaa miljoonaa tehtyä työtuntia kohden.

Vakavat työpaikkatapaturmat vahingoittumista edeltävän poikkeaman mukaan

Alla on upotettuna vuorovaikutteinen vakavien työpaikkatapaturmien tilastografiikka. Valintojen (toimiala ja sattumisvuosi) tekeminen päivittää pylväiden tiedot. Jos tilastografiikka ei näy, ovat selaimen evästeasetukset liian tiukat tai tarkat.

Vakavien työpaikkatapaturmien tarkastelu vuorovaikutteisesti toimialoittain ja sattumisvuosittain.

Katso video työtapaturmien vakavuuskehityksestä! Millaisia ovat vakavat työtapaturmat ja mistä hyvä kehitys johtuu? Marja Kaari ja Janne Sysi-Aho Tapaturmavakuutuskeskuksesta keskustelevat aiheesta lyhyellä videolla.