Vakuuttamisvelvollisuutensa laiminlyöneet työnantajat

Ensiksikin on todettava, että lähes poikkeuksetta vakuutuksen on kerrottu puuttuneen tietämättömyyteen vedoten. Työnantajat eivät ole tienneet lakisääteisestä velvollisuudesta ottaa työtapaturma- ja ammattitautivakuutus tai eivät ole olleet tietoisia vakuuttamisen perusteista. Työnantajat ovat saattaneet luulla työntekijöitä koskevien ikärajojen koskevan myös työtapaturma- ja ammattitautivakuuttamista, vaikka ikärajoja ei ole koska työtapaturma saattaa sattua kaiken ikäisille työntekijöille. Väärinkäsityksiä on esiintynyt jonkin verran myös siitä, että vakuuttamisen eurorajat eivät olekaan palkansaajakohtaisia. Jossain tapauksissa työnantaja ei edes miellä olevansa työnantaja. Lisäksi Palkka.fi-palvelua käytettäessä työnantajat saattavat kuvitella, että kaikki lakisääteiset velvoitteet tulevat hoidettua palvelun kautta eikä ole käsitetty, että vakuutus tulee ottaa oma-aloitteisesti vahinkovakuutusyhtiöstä.

Laiminlyöntejä todetaan vuosittain muutamia tuhansia. Vakuuttamattomat palkat ovat olleet vuosittain useita kymmeniä miljoonia euroja ja laiminlyöntilaskuja lähetetään vajaalla kahdella miljoonalla eurolla vuosittain. Laiminlyöntimaksuja saadaan kerättyä vuosittain vajaalla puolellatoista miljoonalla eurolla mutta vuonna 2022 saatuja suorituksia kerättiin enemmän kuin koskaan aiemmin, lähes 1,8 miljoonaa euroa.

Tarkasteltaessa lähemmin työnantajia, joilta vakuutus on puuttunut, on yllätyksellistä huomata, että vuodesta toiseen vakuutus on jäänyt puuttumaan elinkaarensa mukaan vakiintuneilta yrityksiltä, jotka ovat olleet toiminnassa usein yli kymmenen vuotta. Laiminlyönnit eivät siten koske uusia, aloittavia yrityksiä. TVK:n valvonta pystyy kuitenkin puuttumaan ajantasaisen valvontansa takia vakuutuksen puuttumiseen vain pienellä viiveellä, eikä laiminlyönti useinkaan ehdi kestämään kovin pitkään. Yritys ei siten välttämättä toimi kovinkaan pitkää työnantajana, vaikka yritystoiminta olisi muutoin vakiintunutta. Ulkopuolisen työvoiman tarve ja käyttö on usein satunnaista silloin kun vakuutus jää puuttumaan.

Vakuuttamisvelvollisuutensa laiminlyöneet yritykset ovat olleet lähtökohtaisesti pieniä yrityksiä niin liikevaihdolla, palkanmaksulla kuin työntekijöiden lukumäärälläkin mitattuna. Valtaosa vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyöneistä työnantajista työllistää ainoastaan alle 4 työntekijää ja maksaa palkkaa vuositasolla alle 100 000 euroa.

Laiminlyöntejä ei voida osoittaa esiintyvän tyypillisesti tietyillä toimialoilla vaan toimialat jakautuvat hyvin tasaisesti eri alojen kesken. Kaupanala, ammatti- ja tieteenala sekä rakennusala ja muu palvelutoiminta erottuvat usein hienoisesti joukosta ja myös maatalous ja kiinteistöala on tunnetusti lähellä kärkialoja, mutta erot toimialojen välillä eivät ole suuria.

Edellä kerrotun perusteella voisi karkeasti yleistäen todeta, että tyypillinen vakuuttamisvelvollisuutensa laiminlyönyt työnantaja on pieni mutta elinkaarensa perusteella vakiintunut osakeyhtiömuotoinen yritys, joka työllistää vain muutaman työntekijän vuositasolla ja vakuutus on jäänyt puuttumaan tiedonpuutteesta.