Asiantuntija pohtii: Tehtyjen työtuntien kokonaismäärä muuttuu hitaasti, mutta päätoimialoilla muutokset ovat suurempia

Janne Sysi-Aho 8.2.2023. Tilastokeskus julkaisi jo vuoden 2022 tiedot palkansaajien tekemien työtuntien määristä. Muutos vuodesta 2021 vuoteen 2022 oli +1,9 %. Toimialoittaiset muutokset ovat kuitenkin suurempia ja myös suhteessa koronapandemiaa edeltävään vuoteen 2019 näyttävät jo rakennemuutosta tapahtuneen. Suurilla muutosprosenteilla on todennäköisesti heiluttava vaikutus myös tapaturmataajuuslukuihin.

Tässä kirjoituksessa tarkastellaan työtapaturmatilastoon sovitettuja työtuntien lukumääriä, ne eroavat muutoksineen vähän Tilastokeskuksen julkaisun luvuista siksi, että TVK:n aineistossa kuntasektori on eriytetty jo omaksi päätoimialakseen ja kaikki vuokratyönä tehty työ on siirretty Hallinto- ja tukipalvelutoimialaan kuuluvalle työllistämistoiminnan toimialalle.

Vuonna 2022 palkansaajien tekemien työtuntien kokonaismäärä oli 1,9 % suurempi kuin vuonna 2021 ja jäi noin 0,9 % vuoden 2019 tasosta. Työllisten, ml. siis palkansaajat ja yrittäjät, tehdyt työtunnit lisääntyivät edellisvuodesta 0,9 %.

Toimialakohtaisesti suurin kasvuprosentti palkansaajien tekemien työtuntien määrissä oli majoitus- ja ravitsemustoimialalla, jonka työtunnit lisääntyivät edellisvuodesta 23,8 %. Tämä on koronapandemian ja erilaisten erityisesti palvelualaan kohdistuvien rajoitustoimien purkamisen jälkeen helppo ymmärtää ja työtuntimäärän taso on kuitenkin edelleen 4,8 % pienempi kuin vuonna 2019.

Hallinto- ja tukipalvelupäätoimiala on myös ollut vahvassa kasvussa, vuosimuutos oli 9,6 % ja vuoteen 2019 verrattuna jopa 22,4 %! Tarkemmalla toimialatarkkuudella vuoden 2022 työtuntimäärän kasvu työllistämistoiminnan toimialalla (ml. vuokratyö) olikin 20,3 % ja jopa 34,3 % vuodesta 2019. Vaikka vuoden 2020 työtuntimäärä työllistämistoiminnan toimialalla romahti, on se sen jälkeen noussut taas voimakkaasti.

Rakennemuutoksesta on hyötynyt myös koulutustoimiala, vuosimuutos oli 4,4 % ja vuodesta 2019 kasvua on ollut 23,4 %. Tämä on mielenkiintoista, sillä toimialalla työpaikkatapaturmien määrät eivät tähän asti ole nousseet samassa suhteessa - eivät myöskään palkattomissa harjoitteluissa olevien oppilaidenkaan työpaikkatapaturmat.

Korkean työpaikkatapaturmien taajuuden päätoimialoista lisäksi on mielenkiintoista tarkastella esim. rakentamista ja kuljetuspäätoimialaa. Rakentamisen päätoimialan työtuntien lukumäärät laskivat 3,7 % edellisvuodesta ja olivat myös 8,9 % alle vuoden 2019 tason. Vuoden 2022 osalta toimialan sisällä saattaa olla siirtymää talonrakentamisesta erikoistuneen rakentamisen suuntaan. Kuljetuksen ja varastoinnin päätoimialan työtuntimäärät kasvoivat 2,2 % vuonna 2022 ja vuoteen 2019 verrattuna olivat kuitenkin 9,8 % pienemmät.

Työtapaturmatilaston kannalta merkittäviä päätoimialoja ovat kokonsa vuoksi myös teollisuus, kuntasektori ja kaupan ala. Niissä vuosimuutokset olivat prosenteilla pienempiä, mutta silti merkityksellisiä: kuntasektorilla tunnit vähenivät 1,7 % edellisvuodesta, teollisuudessa lisääntyivät 2,9 % ja kaupan päätoimialalla 1,5 %. Huomionarvoista on myös se, että kuntasektorilla tehtyjen työtuntien määrä on 2022 ollut jopa 12,8 % pienempi kuin vuonna 2019. Esim. yksityisen soten päätoimialalla tunnit vähenivät 1,5 % edellisvuodesta.

Vuodesta 2019 vuoteen 2022 näkyy myös työtuntien määrän huomattava kasvu sekä ammatillisen ja tieteellisen toiminnan päätoimialalla sekä informaatio- ja viestintäalalla. Näiden toimialojen työpaikkatapaturmien taajuudet ovat olleet matalia.

Kuten loppusyksyllä julkaistussa vuoden 2022 työtapaturmien lukumääräennusteessa arvioitiin, kokonaisuuden tasolla toimialoittaiset erisuuntaiset muutokset kompensoivat osin toisiaan yhteissummassa. Työtuntimäärien kehitys keskeisillä päätoimialoilla oli suhteellisen vakaa vuosina 2010-2019, mutta sen jälkeen muutoksia on ollut totuttua enemmän. Nopeat muutokset toimialoilla ovat aiemminkin heiluttaneet työpaikkatapaturmista laskettuja taajuuslukuja esimerkiksi aineistojen viive-eron vaikutuksesta. Näin todennäköisesti käy myös vuoden 2022 toimialoittaisille taajuusluvuille, koska tehtyjen työtuntien määrien muutosprosentit ovat suuria. Ehkä nopeiden taajuusmuutosten sijaan huomio kannattaa kiinnittää koko muutostrendiin vuoden 2019 jälkeen. Työtuntien määrissä nopeat muutokset ovat mahdollisia, todelliset taajuudet todennäköisesti muuttuvat hitaammin.