Asiantuntija pohtii: Ammattitautina koronaviruksen aiheuttama tauti – ajatuksia jo koetusta ja tulevaisuudesta korvauskäsittelyn näkökulmasta

Keväällä 2020 korvattavaksi tuli uusi ammattitauti, covid -19 sairaus eli koronaviruksen aiheuttama koronavirustauti. Alun ihmetyksen jälkeen sairaus katsottiin ammattitautina korvattavaksi ja korvattavuuden edellytykset ovat tähän päivään mennessä vakiintuneet.

Koronaviruksen aiheuttama sairaus korvataan biologisen tekijän aiheuttamana ammattitautina, jos altistuminen on todennäköisesti ja pääasiallisesti tapahtunut työssä, työntekopaikan alueella, työhön liittyvässä koulutuksessa tai työtehtävästä johtuvan matkustamisen yhteydessä. Siten esimerkiksi asunnon ja työpaikan välisellä matkalla tapahtunut altistuminen ei kuulu ammattitautina korvattavuuden piiriin.

Edellytykset ammattitautina korvattavuudelle

Korvauskäytännössä ammattitaudiksi toteaminen on edellyttänyt, että

1. työntekijä on altistunut työssään tai työntekopaikalla koronapositiiviselle henkilölle/henkilöille,
2. työntekijän ilmoituksen mukaan vapaa-ajan altistusta ei ole tiedossa,
3. työntekijällä on laboratoriovarmennettu positiivinen testitulos ja
4. koronavirustautiin liittyvien oireiden alkamisen ja työssä altistumisen välinen aika on enintään 10 päivää.

Perusteltu ammattitautiepäily on kyseessä, kun

1. tiedossa on altisteen esiintyminen työssä, työntekopaikan alueella tai koulutustilaisuudessa,
2. työntekijällä on esiintynyt koronaan sopivia oireita ja
3. työntekijällä on negatiivinen testitulos.

Korvaaminen edellyttää siis diagnosoitua sairautta ja terveydenhuollossa dokumentoitua tietoa oireista, pelkkä altistuminen ei ole ammattitauti eikä edes perusteltu epäily.

Oireeton koronatartunta ei myöskään voi olla ammattitauti, vaikka työntekijä olisi todettu laboratoriotestillä koronapositiiviseksi. Tässä suhteessa korona ei poikkea muista ammattitaudeista. Sairauden diagnosointi edellyttää aina todettuja oireita. Korvattavuuden edellytyksenä on lisäksi, että oireet on dokumentoitu terveydenhuollossa. Tähän riittää terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan tekemät merkinnät, lääkärin tekemiä merkintöjä ei vaadita.

Pitkittynyt koronaoireilu

Koronaoireilu on katsottu pitkittyneeksi, kun oireita on vielä kolme kuukautta ammattitaudin ilmenemisestä. Pitkittyneiden oireiden lisäksi tulee olla todennettavia löydöksiä. Tapauksissa, joissa pitkittymistä on korvattu, alkuvaiheen sairaus on ollut usein vaikea. Lisäksi on ollut todettavissa toimintakyvyn aleneman kliinisiä löydöksiä, joiden lääketieteellistä syy-yhteyttä alkuperäiseen infektioon on pidetty todennäköisenä.

Pitkittyneen koronaoireilun osalta seurataan tiiviisti tutkimustuloksia, joita saadaan koko ajan lisää.

Lausuntopyyntö Takolta

Alkuvaiheessa vuonna 2020 vakuutuslaitoksia kehotettiin pyytämään kaikista koronatapauksista lausuntoa tapaturma-asian korvauslautakunnalta (Tako). Ohjeistusta on lievennetty asteittain. Viimeisimmän Takon yleisohjeen (23.2.2022) mukaan Takon lausuntoa tulee pyytää,

1. jos vakuutuslaitos katsoo lausunnon pyytämisen tarpeelliseksi korvauskäytännön yhtenäisyyden varmistamiseksi,
2. jos ratkaistavana on työkyvyttömyys tai sairaanhoidon ja tutkimusten korvaaminen, joka kohdistuu aikaan, kun kolme kuukautta on kulunut ammattitaudin ilmenemisestä tai
3. jos on epäselvyyttä ilmenemistä.

Korvausasian selvittely, kun koronavirustautia epäillään ammattitaudiksi

Kun koronavirustautia epäillään ammattitaudiksi, tulee arvioitavaksi, onko altistus tapahtunut todennäköisesti ja pääasiallisesti työssä edellä mainituissa olosuhteissa. Altistumisen todennäköisyydestä ja pääasiallisuudesta edellytetään vastaavaa näyttöä kuin muutenkin ammattitautiepäilyissä. Pelkkä mahdollinen altistuminen ei ole riittävä. Ensiarvoisen tärkeää on hankkia tieto altistumisesta sekä työnantajalta että työntekijältä itseltään.

Selvitystä tarvitaan siitä, onko työntekijä ollut työntekopaikalla läheisissä tekemisissä koronapositiivisen henkilön/henkilöiden kanssa. Yksittäistä tilannetta, tai yksittäistä tartunnanlähdettä (henkilöä) ei tarvitse pystyä todentamaan. Riittää, että on tiedossa työskentely, liikkuminen tai oleskelu samoissa työtiloissa läheisesti riittävän pitkään henkilön/henkilöiden kanssa, joiden on todettu olleen koronapositiivisia.

Takossa on ollut käsittelyssä esimerkiksi useita varhaiskasvatuksen opettajien altistumisia. Riittäväksi selvitykseksi altistumisesta on katsottu se, että työntekijä on työskennellyt opetusryhmässä, jossa useampi lapsi ja/tai työntekijä on todettu koronapositiiviseksi. Työskentelyn on pitänyt lisäksi ajoittua aikaan, joka sopii työtekijän oireiden alkamiseen.

Työntekijältä itseltään tarvitaan lisäksi selvitys siitä, onko hänellä tietoa vapaa-ajalla tapahtuneesta altistuksesta. Pelkästään sen perusteella, että työntekijä on käyttänyt julkisia kulkuvälineitä tai asioinut ruokakaupassa ei ole katsottu, että työntekijä olisi altistunut vapaa-ajallaan. Tällaisen mahdollisen altistuksen ei ole katsottu olevan korvaamisen esteenä. Vapaa-ajan altistuksenkin osalta on edellytetty tietoa kohtaamisesta koronapositiivisen henkilön kanssa. Mikäli myös vapaa-ajan altistusta on ollut, työssä sattunut altistuminen jää mahdollisen tasolle, eikä korvattavuuden edellytykset täyty.

Takossa on ollut esimerkiksi tapaus, jossa työntekijän ja hänen lastensa oireet olivat alkaneet samaan aikaan, ja myös kaikkien positiivinen testitulos oli saatu samana päivänä. Tapauksessa katsottiin, että työperäinen altistuminen jää mahdollisen tasolle, eikä kyseessä näin ollen ole korvattava ammattitauti.

Korvauskäsittelyssä on huomattu, että saadut vastaukset työnantajilta ja työntekijöiltä ovat usein olleet epäselviä ja vaikeita tulkita. Vastauksia on saattanut leimata esimerkiksi pelko syytteestä työturvallisuuden laiminlyönnistä. Kysymykset on saatettu myös ymmärtää väärin. Jos on esimerkiksi kysytty, että pystyykö työnantaja yksilöimään altistuksen työpaikalla, on työnantaja saattanut vastata, ettei pysty. Kysymys on ymmärretty niin, että yksittäinen henkilö ja ajankohta milloin tartunta on saatu, pitäisi pystyä toteamaan. Kun kysymystä on tarkennettu, vastaus on saattanut muuttua niin, että onkin ollut tiedossa, että työntekijä on työskennellyt esim. samoissa tiloissa koronapositiivisen henkilön kanssa useana päivänä. Etenkin työnantajilta on jouduttu pyytämään usein tarkennettuja vastauksia. Kysymykset työnantajille ja työntekijöille tuleekin muotoilla erityisen huolellisesti ja ymmärrettävästi.

Tartuntamäärien lisääntyminen ja yhteiskunnan avautuminen

Edellä on kuvattu, miten selvittelyä ja arviointia korvattavuudesta on tehty vakuutuslaitoksissa ja Takossa vuosien 2020 ja 2021 aikana. Selvittelyä helpotti yhteiskunnan melko täydellinen sulkeminen, liikkumis- ja kokoontumisrajoitukset, maskisuositukset, tartunnanjäljitykset ja laajamittainen testaaminen. Vapaa-ajan altistuksen poissulkeminen on ollut melko helppoa. Työn ulkopuoliset kontaktit ovat olleet minimissään laajojen rajoitustoimien johdosta.

Alkuvaiheen jälkeen koronavirustauti on muuntautunut sekä viruksen olomuodon että sen pandeemisen käyttäytymisen osalta. Asiantuntijat ovat arvioineet, että tauti/virus vähitellen sulautuu tavanomaiseen infektiokantaan ja pandeeminen olemus haalistuu. Tämä voi vaikuttaa tulevaisuudessa myös korvauskäytännön muotoutumiseen.

Uuden Omikron-variantin laajan leviämisen myötä tartunnanjäljitys on jäänyt, kotitestaus on tullut terveydenhuollon testaamisen rinnalle ja liikkuminen ja kokoontuminen myös vapaa-ajalla on lisääntynyt. Kevään 2022 aikana rajoitukset on purettu ja yhteiskunta on taas avautunut. Maskeja käytetään melko vähän ja sosiaalinen kanssakäyminen on palautunut koronaa edeltävälle ajalle. Altistumisen todennäköisyys vapaa-ajalla on kohonnut aivan uudelle tasolle. Tämä asettaa täysin uudet vaatimukset todennäköisen vapaa-ajan altistuksen poissulkemiselle.

Korvauskäytännössä ongelmia ovat aiheuttaneet myös ohjeistukset, joita työnantajat ovat antaneet työntekijöilleen sairastumistilanteissa. Työntekijää on saatettu ohjeistaa tekemään vain kotitesti ja sairauslomalle on saanut jäädä positiivisen kotitestin perusteella omalla ilmoituksella. Näissä tapauksissa puuttuu korvattavuudelle asetetut edellytykset oireiden dokumentaatiosta terveydenhuollossa sekä laboratoriovarmennettu testitulos. Koronavirustautia ei ole voitu katsoa ammattitautina korvattavaksi.

Ensiarvoisen tärkeää olisi lisätä työnantajien tietoisuutta toimintatavoista silloin, kun kyseessä voi olla ammattitauti. Työntekijät tulisi ohjata ottamaan yhteyttä terveydenhuoltoon ja hakeutuman viralliseen koronatestiin. Työterveyslääkärin tulee tehdä työperäisistä sairauksista ja ammattitaudeista ammattitauti-ilmoitukset työsuojeluviranomaisille(Avaa uuden ikkunan) . Lisäksi työnantajan on pidettävä luetteloa(Avaa uuden ikkunan) työtekijöistä, jotka ovat altistuneet työssä vaarallisille biologisille tekijöille, mukaan lukien koronalle. Tämä velvollisuus koskee kaikkia aloja. Edellä mainitun työsuojeluviranomaiselle tehtävän ilmoituksen lisäksi työnantajalla on velvollisuus tehdä epäillystä ammattitaudista työtapaturma- ja ammattitauti-ilmoitus vakuutuslaitokselle.

Koronavirustaudin toteaminen ammattitaudiksi uudessa tilanteessa?

Vakuutuslaitoksissa ja Takossa seurataan tiiviisti pandemian kehitystä suhteessa ammattitautina korvaamisen edellytyksiin. Mitä enemmän koronavirusta esiintyy yhteiskunnassa, sitä vaikeammaksi tulee todennäköisen ja pääasiallisen altistuksen osoittaminen työssä. Uudessa tilanteessa kynnys ammattitaudiksi toteamiseksi tulee todennäköisesti nousemaan.

Todennäköisen pääasiallisen altistuksen arviointi tehdään tulevaisuudessakin tapauskohtaisesti. Muuttunut tilanne yhteiskunnassa korostaa entisestään tarkan ja huolellisen selvittelyn merkitystä. Koska työn ulkopuoliset kontaktit ovat lisääntyneet rajoitusten purkamisen myötä samalla kun tartuntamäärät ovat dramaattisesti kasvaneet, etenkin vapaa-ajan altistuksen perusteellisen selvittämisen tarve korostuu. Työntekijän vapaa-ajasta ja vapaa-ajan kontakteista tarvitaan aiempaa tarkempia tietoja. Jos työntekijä on altistunut työnantajan selvityksen mukaan työssä koronalle, työntekijän selvityksestä pitäisi kyetä arvioimaan, miten todennäköisesti hän voinut saada tartunnan vapaa-ajalla. Korvattavaksi voidaan katsoa vain tartunnat, joissa työperäinen altistuminen voidaan selkeästi todeta pääasialliseksi ja todennäköiseksi.

Jos tauti vakiintuu tulevaisuudessa yhteiskunnassa ja muuttuu osaksi perustautikantaa, on syytä pohtia, missä tilanteissa koronatartunta voidaan todeta ammattitaudiksi. Työperäisen tartunnan syy-yhteys saattaa jäädä mahdollisen tasolle, kun otetaan huomioon yleinen tartuntariski ja saatavissa olevat tiedot. Koronan aiheuttama sairaus vastaisi tällöin influenssaa, jota ei ole pidetty ammattitautina. Mahdollinen syy-yhteys ei ole riittävä ammattitautina korvaamisen näkökulmasta.

Euroopan komission lehdistötiedote 19.5.2022(Avaa uuden ikkunan)

Edellä pohdittua uutta tilannetta vuoden 2022 puolella sekoittaa Euroopan komission antama lehdistötiedote toukokuussa 2022. Tiedotteessa todetaan mm. seuraavaa: ”Jäsenvaltiot, työntekijät ja työnantajat työturvallisuuden ja työterveyden EU:n neuvoa-antavassa komiteassa (ACSH) pääsivät eilen yhteisymmärrykseen siitä, että covid-19-tauti olisi tunnustettava ammattitaudiksi terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja kotihoidon aloilla sekä pandemian yhteydessä myös muilla aloilla, joilla tartuntariski on todistetusti suurempi. Lisäksi päätettiin, että ammattitauteja koskeva EU:n luettelo olisi päivitettävä.”

Edelleen tiedotteessa todetaan, että ”Saavutettu yhteisymmärrys antaa vahvan poliittisen viestin siitä, että meidän on tunnustettava covid-19-taudin vaikutus työntekijöihin ja huomioitava niiden työntekijöiden keskeinen panos, jotka työskentelevät terveydenhuolto- ja sosiaalialalla sekä muilla aloilla, joilla tartuntariski on suurempi. Sen perusteella komissio päivittää ammattitautiluettelosta annettua suositustaan ja kannustaa kaikkia jäsenvaltioita tunnustamaan covid-19-taudin ammattitaudiksi.”

Euroopan komission tiedote on annettu noin kaksi ja puoli vuotta pandemian alkamisesta. Työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella koronavirustauti katsottiin jo keväällä 2020 ammattitautina korvattavaksi. Voimme olla suomalaisina ylpeitä ja tyytyväisiä siitä, että ammattitautijärjestelmämme mahdollisti tämän jo heti alkuvaiheessa.

Suomen lainsäädännön näkökulmasta myös tiedotteen sisältö on suppea, kun siinä korvattavuus sidotaan ammatteihin, joissa on kohonnut riski altistukselle. TyTAL:n säännöksissä sairauden korvaamista ammattitautina ei ole kytketty ammatteihin. Selvää kuitenkin lienee, että todennäköinen pääasiallinen altistuminen on helpompi todeta ammateissa, joissa läheisesti työskennellään koronapositiivisten henkilöiden kanssa. Näin on esimerkiksi ammattialoilla, jotka tiedotteessa on mainittu.

Lopuksi

Kun nyt olemme eläneet uuden virustaudin kanssa jo kaksi ja puoli vuotta, voidaan todeta, että monenlaista on korvauskäsittelyssä ehtinyt tulla vastaan. Uutta tietoa on tullut jatkuvasti, tilanne on elänyt ja siihen on pitänyt pystyä vastaamaan. Tartuntatilanne, rajoitustoimet, viruksen muuntautuminen yhä uudelleen, kaiken kaikkiaan alati muuttuva tilanne on vaatinut sopeutumista sekä vakuutuslaitosten korvaustoiminnassa että Takon toiminnassa. Tässä olemme mielestäni onnistuneet erinomaisesti kaikista haasteista huolimatta. Dynaamiseen tilanteeseen on pystytty nopeasti reagoimaan ja vastaamaan. Uskon, että onnistumme tässä myös tulevaisuudessa.

Lyhyesti kirjoittajasta:

Elina Isaksson työskentelee TVK:ssa Takon toimistossa lakimiehenä ja esittelijänä. Työnkuvaan kuuluu myös sidosryhmätyöskentely yhteyspäällikkönä ja verkostovastaavana. Työtapaturmavakuutuksen parissa hän on tehnyt töitä vuodesta 2000.