Asiantuntija pohtii: Kiinteä, taitettuun muotoon tehty analyysi on helposti järkäle, jossa ei ehdi kuitenkaan porautua tarpeeksi yksityiskohtiin

Nykymuotoistena kuntien ja yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden painoarvo yhteiskunnassa on suuri. Näiden toimialojen merkitys on noussut myös työtapaturmatilastossa, osin siksi että muilla aloilla lukumäärät ja taajuudet ovat pikemminkin laskeneet, toisinpäin kuin mitä pitkän aikavälin trendi on ollut kuntasektorilla ja yksityisellä sote-päätoimialalla. Analyysille on tarve, luvut osoittavat sen. Useasta taustatekijästä johtuen niputimme harkitusti paljon asiaa yhteen analyysiin. Siitä kohta erikseen, mutta yksityiskohtiin zoomaamiseen ei palstatila tahdo riittää. Siksi suosittelen jatko-osaksi ammattilaisille interaktiivista työkalua työtapaturmatilastojen tutkimiseen, kuten Tikkua ja Pakkia.

Taustana (liian?) laajaan toimiala-analyysiin on vanhan Tapaturmavakuutuslain aikaisen kuntien oman vakuutusmuodon jäänteenä se, että työtapaturmatilaston toimialamuuttuja on itseasiassa yhdistelmä toimialoja ja työnantajasektoria. Kuntasektori on useissa muissa kansallisissa tilastoissa työnantajasektori, mutta tilastoteknisen erillishistoriansa myötä omana päätoimialanaan TVK:n tilastoaineistoissa. Ja kunta on organisaationa aika monitoimialainen, eikä työtapaturmatilasto taivu kuntasektorin tarkentamiseen toimialana – porautuminen kuntasektorin sisälle on tarpeen jollakin toisella muuttujalla ja niistä ainoa, jolla tapaturmataajuudet saadaan laskettua on ammatti. Taajuuslaskennan poikkeuksena puolestaan erilaiset esim. oppilaat, joiden työtapaturmat palkattomissa harjoitteluissa tilastoituvat pääosin kuntasektorille. Tässä onkin jo merkittävä rajaus analyysin sisällölle. Ja erityisesti Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijaryhmän tarpeesta johtuen on hyödyllistä tarkastella kuntasektorin ohella samassa yhteydessä myös seurakuntien työtapaturmat.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden päätoimiala työtapaturmatilastoissa on tarkasti ottaen muu kuin kuntasektoriin tilastoituva sosiaali- ja terveyspalveluala. Valtion osuus tälle toimialalle tilastoituvista työtapaturmista on kuitenkin niin pieni, että käytännössä se on kokonaan yksityistä terveys- ja sosiaalipalvelualaa. Tämän päätoimialan tilastosisällöistä olisi saanut tehtyä oman erillisen analyysinkin, mutta toisaalta nousevien lukumäärien ja taajuuksien taustaa on hyvä peilata työhön kuntasektorilla. Se onnistuu ammattiryhmittäin laskettuja taajuuksia vertaamalla ja tätä keväällä TVK:n webinaarin yhteydessä toivottiinkin. Siksi valittiin yhdistää nämä päätoimialat samaan analyysiin. Monta kertaa kuitenkin analyysiä laatiessa kävi mielessä josko sittenkin erikseen..

Kansallisen ns. soten hallintouudistuksen toteutumisen jälkeen erillisanalyysit saattavat olla toimivampi ratkaisu. Ehkä viimein mahdollistuu sektorimuuttujan käyttöönotto työtapaturmatilastoonkin myös, se helpottaisi myös analyysityössä eri aineistolähteiden yhdistelyä jatkossa.

Isossa analyysikokonaisuudessa piti tekstiä karsia, jotta kokonaissivumäärä ei mene kirjan tasolle. Perustiedot luvuista ovat tärkeitä esim. toimialaryhmille ja hallinnolliseen käyttöön. Taajuudet mahdollistavat tiedon loppukäyttäjille erilaiset vertailut, esim. toimialan ja oman työpaikan välillä sekä esimerkiksi juuri sektorien välillä. Aika paljon sisältöä oli kuitenkin tarpeen esittää juuri niille yksityisten sosiaalipalveluiden toimialoille, joilla lukumäärät ja taajuudet ovat nousseet. Lukumäärien nousutrendi ei ole ollut yllätys, kehitystä on raportoitu julkaisuissa ja nostettu esiin eri työryhmissä & yhteyksissä jo useana vuonna.

Lisäksi nousevien lukujen taustalle päästiin zoomaamaan analyysissä toimialaluokittelun 5-merkkisellä tarkkuudella, eli hieman vielä tarkemmin kuin mitä Pakki-palvelun käytössä on. Näin saatiin tapaturmalukumäärien nousu jaettua erityyppisiin sosiaalipalvelualan laitoksiin. Tämän pitäisi olla arvokas tieto alan ammattilaisille, vaikka tehtyjen työtuntien lukumäärätietoja ei valitettavasti näin tarkalla kooditasolla enää saatu käyttöön taajuuksien laskemiseksi.

Kirjoittajalle tämä analyysityö jätti aika paljon avoimia kysymyksiä, joiden vastaamiseen omat tiedot ko. toimialojen töiden sisällöistä ja ominaispiirteistä eivät riitä. Tilastot osoittavat ilmeisiä kehittämisen paikkoja, mutta eivät aina ratkaisukeinoja – ne tunnetaan ja löydetään paremmin ”kentällä” ja siihen analyysi toivottavasti toimii osaltaan keskustelunavaajana. Toivottavasti Tikku ja Pakki myös avautuvat monen sote-ammattilaisen näytöille!

Lyhyesti kirjoittajasta

Janne Sysi-Aho työskentelee TVK:ssa tietokanta-analyytikkona. Työturvallisuustutkijan taustalla työtapaturmatilastot ovat olleet keskeisenä aineistona vuodesta 2007.