Raportti 4/2019 Rakennusmies jäi kaatuvan seinän alle

Omakotitalon hirsirungon pystytystyömaalla sattui vakava onnettomuus, jossa rakennusmies puristui kaatuneen hirsiseinän alle. Rakennustyöryhmä oli juuri saanut nostettua viimeisen seinän paikoilleen, kun koko seinä kaatui yllättäen ulospäin. Kaatuva seinä murskasi sitä pidelleen rakennusmiehen, joka kuoli myöhemmin saamiinsa vammoihin. Onnettomuuden merkittäväksi syyksi paljastui se, ettei vapaasti seisovaa seinää ollut tuettu väliaikaisesti, minkä lisäksi alimman hirren ankkurointi oli puutteellisesti toteutettu.

Asennustyöryhmä oli pystyttämässä yksittäisistä lamellihirsistä (á n.700 kg) koostuvaa omakotitalon hirsirunkoa. Hirsirungon asennustyöt olivat alkaneet edellisenä päivänä, jolloin työmaalla oli työnjohdon kanssa käyty läpi pystyttämiseen liittyvät työvaiheet. Onnettomuuspäivänä lamellihirret nostettiin yksitellen ajoneuvonosturia käyttäen betoniperustukselle ankkuroidun alapuun päälle. Aamupäivän aikana ryhmä oli onnistuneesti pystyttänyt rakennuksen kolme muuta seinää. Neljännen seinän hirret oli saatu myös nostettua paikoilleen ja nostolenkit oli irrotettu ylimmästä hirrestä. Tämän jälkeen työryhmä oli aloittanut kiinnittämään nitojilla liimanauhoja seinän ylimpien lamellihirsien yläpintaan.

Rakennusmiehen työpari oli talon ns. sisäpuolella A-tikkailla kiinnittämässä liimanauhaa, kun havaitsi koko seinän kaatuvan talokehikon ulkopuolelle. Samaan aikaan seinän toisella puolella ollut rakennusmies yritti kaksin käsin pitää kaatuvaa seinää pystyssä, siinä kuitenkaan onnistumatta. Rakennuksen pitkänsivun koko seinämä kaatui ja rakennusmies jäi sen alle puristuksiin menettäen heti tajuntansa. Rakennusmies kuoli seinän alle puristumisesta aiheutuneisiin vammoihin myöhemmin sairaalassa.

Vasemmassa kuvassa havainnollistettu turvallista työmenetelmää, jossa hirsirakenne on tuettuna seinän molemmista päistä. Oikean puoleisessa on havainnollistettu vaarallista tilanteessa käytettyä työmenetelmää, jossa hirsirakennetta ei ollut tuettu.

Merkittävin syytekijä hirsiseinän kaatumiselle oli se, ettei vapaasti seisovaa seinää ollut tuettu väliaikaisesti. Normaalissa hirsirakennuksen pystytystilanteessa hirret ladotaan vierekkäisille seinille vuoron perään yksi kerrallaan siten, että nurkat ovat päällekkäin ristissä ja hirret ”tapitetaan” toisiinsa kiinni. Näin tehtäessä ei väliaikaista tuentaa tarvita, koska seinät ovat tuettuina ja pysyvät yhtenäisinä suorassa. Väliaikainen tuenta tulee tärkeäksi, kun rungossa on aukkoja, jolloin seinät tai seinän osa seisovat vapaasti. Vapaasti seisova seinä kaatuu herkästi pienenkin poikkeavan liikkeen tai voiman esim. tuulen vaikutuksesta. Tietoa seinän kaatumisen syystä ei ole tiedossa. Mahdollisesti poikkeava ulkoinen voima, kuten henkilön tönäisy tai muu tekijä on aiheuttanut seinän kaatumisen. Onnettomuudessa myös alapuun ja alimman lamellihirren ankkurointi betoniperustukseen oli heikosti toteutettu. Tämä on omalta osaltaan myötävaikuttanut koko seinän kaatumiseen.

Onnettomuuden taustalla myötävaikuttaneet syytekijät liittyvät asennusryhmän perehdytykseen ja koulutukseen, sekä työn turvallisuuden valvontaan. Vaarallisten työmenetelmien käyttöön on voinut vaikuttaa myös se, ettei valmistaja ollut laatinut asennusohjetta hirsirungon turvallisesta pystyttämisestä.

Rakennusmies oli rakennushankkeessa aliurakoitsijan roolissa toimineen ulkomaalaisen rakennusyrityksen toimitusjohtaja. Tietojen perusteella hän omasi pitkän kokemuksen vastaavista tehtävistä.

TVK:n työturvallisuusasiantuntijoiden suositukset vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi:

  • Valmistajan tulee suunnitella rakenteen asennus ja rakenteiden väliaikainen tuenta
  • Asennussopimuksen liitteeksi tulisi laatia asennusohjeet, jossa käydään läpi turvalliset asennusmenetelmät
  • Työmaakohtaisiin suunnitelmiin tulisi jatkossa liittää yksityiskohtaiset hirsikehikon tuentaohjeet
  • Suorita hirsien välivarastointi niin, että hirret ovat helposti nostettavissa oikeassa järjestyksessä
  • Väliaikaisessa tuennassa on otettava huomioon rakenteeseen mahdollisesti aiheuttavat ulkoiset voimat

TOT-raportteja vastaavanlaisista tapauksista:

TOT 4/15(Avaa uuden ikkunan) Elementti- ja suurmuottiasennuksessa sattuneet työpaikkakuolemantapaukset (teematutkinta)

Lisätietoja työpaikkaonnettomuuksien tutkinnasta TVK:n verkkosivuilla ja TOT-tutkintaraportit osoitteessa työtapaturmatieto.fi

Lähteet:

Etelä-Suomen Aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue, tarkastuskertomus (Dnro ESAVI/1944/2019)