Vakuutuksen henkilöllinen soveltamisala

A työskenteli ruokalähettinä X Oy:n (niin sanotun alustayhtiön) kuljettajasovelluksen välityksellä. A:n ja X Oy:n välinen vakiosopimus oli käytössä ajalla 15.2.–28.5.2021. Sopimuksen mukaan A:lla oli oikeus vaihtaa toimeksiannon suorittajaa tai käyttää alihankkijaa. Asiassa ei myöskään ilmennyt, että X Oy:n suostumusta tai kuulemista olisi käytännössä edellytetty yksittäisten kuljetustehtävien siirtämiseksi kolmannelle taholle. Vakuutusoikeus totesi, että A ei sopimuksen mukaan ollut velvollinen henkilökohtaisesti osallistumaan ruoan kuljetustyöhön, eikä A:n katsottu olleen sitoutunut henkilökohtaisesti tekemään työtä. Henkilökohtaista sitoutumista koskeva työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 §:n 1 momentissa säädetty tunnusmerkki ei täyttynyt. Vakuutusoikeus katsoi, että työn johto ja valvontaoikeus -tunnusmerkki sen sijaan täyttyi A:n ja X Oy:n välisessä sopimussuhteessa. Koska kaikki työsuhteelta edellytettävät yksittäiset tunnusmerkit eivät A:n ja X Oy:n välisessä sopimussuhteessa täyttyneet, A:n ei voitu katsoa tehneen ruokalähetin työtään työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetussa työsuhteessa X Oy:öön. Lainkohdat: Työtapaturma- ja ammattitautilaki 7 §, 8 § ja 211 § Työsopimuslaki 1 luku 1 § 1 mom. (55/2001)

Vakuutuskäsikirja on TVK:n antama ohje, jonka ovat laatineet TVK:n ja vakuutusyhtiöiden asiantuntijat.

TVK anvisningar 8.2.2024. Försäkringshandboken beskrivs försäkringens livscykel från ansökan till att försäkringen upphör. Försäkringshandboken har utarbetats av TVK:s och försäkringsbolagens experter. (Vakuutuskäsikirja 2024)

Muistiossa kuvataan, miten yrittäjätyötä tekevä henkilö voi vakuuttaa itsensä työtapaturmien ja ammattitautien varalta voimassa olevan työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) mukaan ja miten yrittäjä vakuutti itsensä kumotun tapaturmavakuutuslain (608/1948) aikana. Muistio on laadittu TVK:ssa tukemaan vakuutusyhtiössä tehtävää pitkän latenssiajan ammattitaudin korvausvastuullisen vakuutusyhtiön selvittelyä.

Elina Holmas 15.11.2023 Kirjoituksessa kerrotaan, miten ei-työsuhteiset ns. erityisryhmään kuuluvat henkilöt kuten omaishoitajat tai kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvat henkilöt vakuutetaan työtapaturman ja ammattitaudin varalta työtapaturma- ja ammattitautijärjestelmässä. Kirjoituksessa kerrotaan, miksi työtapaturma- ja ammattitautilain mukaista vakuutusta käytetään tällaisten ei-työsuhteisten henkilöiden vakuuttamiseen, mikä on vakuuttamisen tausta ja historia sekä arvioidaan toimeenpanon nykytilaa.

Lailla työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 §:n muuttamisesta (329/2023) työsopimuslakiin lisättiin kokonaisharkinnan tekemistä koskeva säännös. Säännöksen mukaan tulkinnanvaraisissa tilanteissa työsuhteen olemassaolo arvioidaan kokonaisharkinnalla ottamalla huomioon työn tekemisen ehdot, olosuhteet, joissa työtä tehdään, osapuolten tarkoitus oikeussuhteen luonteesta sekä muut osapuolten tosiasialliseen asemaan oikeussuhteessa vaikuttavat seikat.

Teollisuuden päätoimialalla sattui vuonna 2022 palkansaajille yhteensä 13355 työpaikkatapaturmaa. Määrä laski edellisvuodesta 2,4 %. Teollisuuden työpaikkatapaturmien taajuus on jo laskenut samaan tasoon kuin kaikkien toimialojen kokonaistaajuus.

TVK ohje 16.2.2023. Vakuutuskäsikirja kertoo, mikä on työtapaturma- ja ammattitautilaissa säännelty työtapaturma- ja ammattitautivakuutus: kuka on vakuuttamisvelvollinen, ketkä kuuluvat vakuutukseen ja missä tehtävä työ on vakuutettava. Myös vakuutuksen elinkaari sen hakemisesta päättymiseen on kuvattu. Käsikirja ei ota kantaa siihen, miten vakuutusmaksut määräytyvät. Vahinkotapahtumista tai niiden johdosta maksettavista korvauksista ei myöskään kerrota tarkoin. Vakuutuskäsikirja pyrkii keskittymään nimensä mukaisesti vakuuttamiseen. Käsikirjan alussa on kuvaus työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen pääpiirteistä. Lopussa on luettelo keskeisimmistä laeista ja lyhenteistä. Vakuutuskäsikirjan ovat laatineet TVK:n ja vakuutusyhtiöiden asiantuntijat.