Asiantuntija pohtii: Kolme yleistä virhettä osakeyhtiön vakuuttamisessa

Yrittäjävakuutus

Veljekset Tatu ja Patu perustivat osakeyhtiön. Koska Patulla oli enemmän rahaa säästössä perustettavan yhtiön kulujen kattamiseksi, veljekset sopivat, että hän omistaa yhtiöstä 70 prosenttia ja Tatu 30 prosenttia. Molemmilla oli johtava asema eli määräämisvalta yrityksen asioihin.

Veljekset ottivat yhteyttä tuttuun vakuutusmyyjään oikeanlaisten vakuutusten saamiseksi. Myyjä kertoi, että yrittäjän eläkevakuutus otetaan, mutta koska yhtiössä ei ollut toistaiseksi vierasta työvoimaa, veljekset ottaisivat vain vapaaehtoisen vakuutuksen itselleen tapaturmien varalle. Näin tehtiin ja business lähti pyörimään.

Vaan kuinkas sitten kävikään, kun Tatun sormi jäi nitojan väliin ja haava tulehtui pahasti vaatien useita lääkärikäyntejä ja lääkekuureja? Kun tapaturmaa ja sen takia syntyneitä korvauskuluja setvittiin vakuutusyhtiössä, josta yrittäjän vapaaehtoinen tapaturmavakuutus oli otettu, kävi ilmi annetun neuvonnan olleen vajavaista. Koska Tatu omisti firmasta 30 prosenttia, hän ei täyttänytkään yrittäjän kriteereitä, vaan oli työntekijän asemassa. Hänet olisi kuulunut vakuuttaa lakisääteisesti eikä hänelle olisi kuulunut myöntää YEL-vakuutusta.

Asian käsittely siirtyi Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) korvausosastolle ja valvontaan. Koska vakuutusta ei ollut, veljesten yritykselle lankesi laiminlyöntimaksu lakisääteisen tapaturmavakuutuksen unohtamisesta (työtapaturma- ja ammattitautilaki 181 §).

Miksi Tatu olisi pitänyt vakuuttaa lakisääteisesti eli minkä säännön vakuutusmyyjä unohti? Henkilöä ei vakuuteta työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksella, jos hänellä on johtava asema tai tosiasiallinen määräysvalta ja:

• yksin yli 30 prosentin omistus osakkeista tai
• työtapaturma- ja ammattitautilain (TyTAL) mukaisen perheenjäsenen kanssa yli 50 prosentin omistus osakkeista, hän on avoimen yhtiön yhtiömies tai kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies tai elinkeinonharjoittaja.

Koska Tatu omisti yksin tasan 30 % osakkeista, hänet rinnastettiin työntekijään. Vaikka hän omisti perheenjäsenensä eli veljensä kanssa yli 50 % osakkeista, työtapaturma- ja ammattitautilain näkökulmasta veli ei ole perheenjäsen. Lain mukaan perheenjäsen on aviopuoliso tai avopuoliso sekä henkilö, joka on sukua suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa, ja joka asuu samassa taloudessa.

Vahingosta viisastuneina Tatu ja Patu muuttivat omistuksiaan niin, että Tatu omisti 31 prosenttia ja Patu 69 prosenttia osakkeista. Näin he olivat virallisesti molemmat yrittäjiä kumpikin yli 30 prosentin omistusosuudella.

Aviopuolison asema

Vuodet vierivät ja Patu asteli vihille Sadun kanssa. Satukin alkoi työskennellä yhtiössä ja jonkin ajan kuluttua veljekset havahtuivat miettimään, pitäisikö Satu vakuuttaa. Edellisestä vakuuttamissotkusta oppineina veljekset tulkitsivat, että koska Satu ja Patu ovat naimisissa, päättävät yhdessä asioista ja omistavat avioparina 69 prosenttia osakkeista, Satua ei tarvitse vakuuttaa.

Muutaman kuukauden kuluttua yritykselle kuitenkin saapui taas lasku Tapaturmavakuutuskeskukselta vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyönnistä. Veljesten ei auttanut kuin kysyä jälleen selvennystä, miksi näin kävi.

Tapaturmavakuutuskeskus kertoi, että Satu rinnastetaan työntekijään, koska hän ei omista yhtään osakeyhtiön osaketta. Aviomiehen omistus on vain hänen eikä sitä lasketa automaattisesti puolison omistukseksi. Sadun olisi omistettava edes yksi osake, jotta aviopuolisoiden omistus laskettaisiin yhteen. Jälleen veljekset kertasivat samaa sääntöä:

Henkilöä ei vakuuteta työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksella, jos hänellä on johtava asema tai tosiasiallinen määräysvalta ja:

• yksin yli 30 prosentin omistus osakkeista tai
• työtapaturma- ja ammattitautilain (TyTAL) mukaisen perheenjäsenen kanssa yli 50 prosentin omistus osakkeista, hän on avoimen yhtiön yhtiömies tai kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies tai elinkeinonharjoittaja.

Taas veljekset tekivät muutoksia osakeomistukseen: Patu myi yhden osakkeen Sadulle, josta tuli näin osakkeenomistaja eli nyt hän omisti yhdessä miehensä kanssa osakkeita. Patu omisti 68 osaketta, Satu yhden, joten heidän yhteenlaskettu osuutensa oli yli 50 prosenttia osakkeista. Tatu omisti edelleen 31 prosenttia, ja kaikilla oli päätäntävalta eli johtava asema. Näin ketään heistä ei tarvinnut vakuuttaa lakisääteisesti.

Palkatun työvoiman vakuuttaminen

Muutaman vuoden päästä firmalla meni jo niin hyvin, että palkattiin ensimmäinen työntekijä. Vastoinkäymisistä hieman köyhtyneinä, mutta viisastuneina, veljekset muistivat maksaa ensimmäisestä työntekijästä heti alusta alkaen sosiaalivakuutusmaksut, koska Patu oli iskostanut mieleensä kolmen T:n yhdistelmän, joka piti hoitaa työntekijöiden kohdalla:

• T1 = työeläkemaksu
• T2 = työttömyysvakuutusmaksu
• T3 = tapaturmavakuutusmaksu

Kun osakeyhtiöön palkataan ensimmäinen työntekijä, yritys usein unohtaa ottaa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen. Eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut kyllä muistetaan, mutta lakisääteinen tapaturmavakuutus juolahtaa mieleen valitettavasti vasta, kun tapaturma on jo sattunut ja pohditaan mikä vakuutusyhtiö vahingon korvaa. Vakuuttamisvelvollisuuden alaraja vuonna 2026 on 1 500 euroa. Mikäli palkat eivät ylitä tuota summaa, ei vakuuttamisvelvollisuutta ole.

Vakuuttamattomuus voi tulla yritykselle hyvin kalliiksi, kun Tapaturmavakuutuskeskus perii lakisääteiset tapaturmavakuutusmaksut takautuvasti usealta vuodelta. Vakuuttamattomissa työsuhteissa tapaturman (tai ammattitaudin) kustannukset maksaa Tapaturmavakuutuskeskus. Se perii myös työnantajalta omavastuuosuuden maksetuista korvauksista, jonka määrä laiminlyöntitilanteissa on enimmillään 6 340 euroa (vuoden 2026 taso).

Osakeyhtiön vakuuttamiskiemuroissa on siis syytä muistaa ainakin kolme perussääntöä:

• johtavan aseman tai tosiasiallisen määräysvallan lisäksi yrittäjän on omistettava yli 30 prosenttia osakkeista
• aviopuolison on omistettava vähintään yksi osake, jotta osakeomistus lasketaan yhteen puolison kanssa
• osakkeita omistamaton työntekijä on vakuutettava, oli kyseessä omistajan aviopuoliso tai palkattu työntekijä

Lyhyesti kirjoittajasta

Merja Nuutilainen työskentelee TVK:n valvonnassa asiantuntijatehtävissä. Työtapaturmavakuutuksen parissa hän on tehnyt työtä liki 20 vuotta.