Vahvistetut tapaturmaeläkkeet 2020 – 2024

Tapaturmavakuutuslaitokset vahvistivat vuonna 2024 yhteensä 150 uutta palkansaajien tapaturmaeläketapausta, eli eläkkeitä vahvistettiin 19 kpl vähemmän kuin vuonna 2023. Uusista tapauksista 76 oli täysiä eläkkeitä ja loput 74 osaeläkkeitä. Osaeläkettä saavan henkilön ansiotaso on alentunut vahinkotapahtuman seurauksena, mutta hän kuitenkin jatkaa työelämässä.

Palkansaajille sattuneista työpaikkatapaturmista aiheutuneita eläkkeitä vahvistettiin vuonna 2024 yhteensä 85, eli 3 tapausta vähemmän kuin vuonna 2023. Työmatkatapaturmista aiheutuneiden eläkkeiden lukumäärä pysyi viime vuoden tasolla. Ammattitaudeista aiheutuneita eläkkeitä vahvistettiin 16 tapausta vähemmän kuin edellisvuonna.

SELOSTE

Tilasto sisältää lukumäärätietoja palkansaajien ja yrittäjien vahvistetuista tapaturmaeläkkeistä. Palkansaajilla tarkoitetaan tässä työnantajan vakuuttamisvelvollisuuden piiriin kuuluvia työsuhteisia työntekijöitä, työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa olevia henkilöitä, rangaistus-, huolto- ja hoitolaitoksiin otettuja henkilöitä sekä tiettyjä opiskelija- ja koululaisryhmiä. Yrittäjillä tarkoitetaan puolestaan työtapaturma- ja ammattitautilain 24 ja 26 luvun mukaisella vapaaehtoisella työajan vakuutuksella vakuutettuja henkilöitä. Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen vapaaehtoisen vapaa-ajan vakuutuksen perusteella korvatut vahingot eivät ole mukana tilastoissa.

Tilastot perustuvat Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) ylläpitämiin tietokantoihin lakisääteisellä tapaturmavakuutuksella korvattavien vahinkojen korvaustiedoista sekä tapaturmaeläkkeiden pääomatiedoista. Tilastoissa ovat mukana kaikkien vakuutusyhtiöiden, valtiokonttorin sekä TVK:n tapaturmaeläketapaukset. Maatalousyrittäjät eivät ole mukana. Heidän vakuuttamisesta sekä heille sattuneiden tapaturmien ja ilmenneiden ammattitautien tilastoinnista vastaa Maatalousyrittäjien eläkelaitos (MELA).

Tapaturmaeläketapauksella tarkoitetaan tässä dokumentissa työpaikka- tai työmatkatapaturmaa tai ammattitautia, jolle vakuutuslaitos on vahvistanut eläkepääoman. Vahvistaminen tehdään, kun eläkettä koskevat tiedot ovat vakuutuslaitoksen arvion mukaan lopulliseksi vakiintuneet. Valtiokonttorin ja TVK:n tapauksessa pääomatietoja ei kuitenkaan saada ja tapaturmaeläkkeen vahvistamisvuotena pidetään sitä vuotta, jolloin vahvistettua tapaturmaeläkettä vastaavaa korvauslajia on ensimmäisen kerran maksettu. Tapaukset, joista tapaturmaeläkettä maksetaan vain väliaikaisesti, eivät ole mukana tilastoissa. Näitä tulee vuosittain maksuun moninkertainen määrä verrattuna vahvistettaviin tapauksiin.

Tapaturmaeläkkeet tilastoidaan vahvistamisvuosittain. On tärkeää huomioida, että tapaturman sattumisajankohdan ja eläkkeen vahvistamisen välissä voi olla vuosien viive. Ammattitautien tapauksessa altistuminen on voinut tapahtua kymmeniä vuosia ennen taudin ilmenemistä ja eläkkeen vahvistamista. Ennen vuotta 1982 sattuneiden vahinkojen tapauksessa sekä ansion alenemasta että lääketieteellisestä haitasta maksetaan elinkorkoa. Tässä tilastossa elinkorkotapauksia käsitellään kuten eläkkeitä, joten mukana on mahdollisesti joitain tapauksia (käytännössä ammattitauteja), joista maksettaisiin nykyisen lainsäädännön mukaan ainoastaan haittarahaa, eikä niitä siten vahvistettaisi eläkkeeksi.

Muita kuin vahvistamisvuoden pääomatietoja ei huomioida. Näin ollen osa taulukoissa 1.1 ja 2.1 tilastoiduista osaeläkkeistä on voitu myöhemmin muuttaa täydeksi tapaturmaeläkkeeksi tai päinvastoin.

Taulukon 1.3 toimialaluokitus perustuu tilastokeskuksen toimialaluokitukseen (2008) sillä erolla, että TVK:n tilastoissa kuntasektorin eläkkeet on koottu omaan luokkaan (Z).

Taulukoissa 1.4 – 1.7 käytetään yhteiseurooppalaisen työtapaturmien tilastoluokittelun (ESAW) mukaisia muuttujia. Muuttujat ovat olleet käytössä vuodesta 2003 alkaen. Ennen vuotta 2003 sattuneet vahingot luokitellaan kaikilla ESAW-muuttujilla luokkaan ”Tuntematon”.