Asiantuntija pohtii: Väkivalta töissä voi olla korvattava työtapaturma

Työntekijät kohtaavat työssään paljon väkivaltaa. Tähän päätelmään on helppo tulla mediaa seuratessaan. Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) tilastojen perusteella vakuutuslaitokset korvasivat vuonna 2023 työtapaturmana 2043 pahoinpitelyä. Lisäksi ne korvasivat 4451 työajalla sattunutta työtapaturmaa, joissa poikkeamaksi eli vahingoittumista edeltäväksi tapahtumaksi on tilastoitu väkivalta, järkyttävä tilanne tai poikkeava läsnäolo.

Jälkimmäisissä on mukana myös tahattomia tekoja ja esimerkiksi eläinten aiheuttamia tapaturmia, mutta pääosaan tapauksista liittyy vahinkokuvausten perusteella väkivaltaa. Molempia tapauksia oli etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon alalla, kasvatuksessa ja opetuksessa sekä yksityisissä turvallisuuspalveluissa. Vuoden 2024 tilastot eivät ole vielä kokonaan valmistuneet, mutta tapausten määrä vaikuttaa kasvavan.

Kaikissa työssä kohdatuissa väkivaltatilanteissa ei ole kyse työtapaturmista, joten väkivaltaa työssä kohdanneiden määrä on varmasti korvauksia saaneiden määrää suurempi. Mutta milloin väkivallassa on kyse korvattavasta työtapaturmasta?

Milloin väkivalta on tapaturma?

Korvattavuuteen liittyy useampia kriteerejä, jotka johtuvat suoraan työtapaturma- ja ammattitautilaista (TyTAL). Ensinnäkin kyseessä on oltava tapaturma, eli äkillinen, odottamaton ja ulkoisen tekijän aiheuttama tapahtuma (TyTAL 17 §). Esimerkiksi päivittäin toistuvassa, pidempikestoisessa uhkailussa työpaikalla ei ole kyse tapaturmasta, yksittäisessä uhkauksessa tai uhkaavassa tilanteessa taas voi olla. Väkivaltatilanteet ovat yleensä kohteelleen odottamattomia. Tätä voidaan arvioida toisin lähinnä, jos kyse on esimerkiksi riitatilanteesta tai tappelusta, jonka kehittymiseen työntekijä on itsekin myötävaikuttanut. Ulkoinen tekijä taas voi olla myös toisen ihmisen toiminta.

Tapaturman määritelmään kuuluu myös se, että tapahtuma aiheuttaa vamman tai sairauden. Fyysistä vammaa ei kuitenkaan edellytetä, vaan seuraus voi olla myös henkinen. Työtapaturmana voidaan korvata esimerkiksi tilanne, jossa aggressiivinen potilas on uhannut hoitajaa teräaseella, vaikkei potilas lopulta olisikaan hoitajaa fyysisesti vahingoittanut.

Henkisten järkytysreaktioiden korvaamisesta säädetään laissa erikseen (TyTAL 35 §). Korvauskriteeristö myötäilee nykyistä ICD 10 -luokitusta, jossa kuvataan eri henkisten järkytysreaktioiden diagnostisia kriteerejä. Huomioon otetaan etenkin tapahtuman järkyttävyys ja oireiden ilmenemisen ajankohta suhteessa tapahtumaan.

Etenkin tapahtuman luonne ja korvattavan järkytysreaktion vaikeusaste vaikuttavat myös siihen, miten pitkään korvauksia voidaan maksaa. Esimerkiksi akuutti stressireaktio on lähtökohtaisesti lyhytkestoinen ja ohimenevä reaktio. Korvauksiin oikeuttavat vahingot, jotka ovat todennäköisessä lääketieteellisessä syy-yhteydessä vahinkotapahtumaan.

Korvattavuuteen vaikuttavat myös sattumisolosuhde ja teon syy

Vaikka väkivaltatilanne täyttäisi tapaturman kriteeristön, ei kyse välttämättä ole korvattavasta työtapaturmasta. Työtapaturmina korvataan vain tapaturmat, jotka sattuvat laissa säädetyissä työhön liittyvissä olosuhteissa (TyTAL 21–25 §).

Olosuhdesäännökset ovat seikkaperäisiä, enkä avaa niitä tässä yksityiskohtaisesti. Karkeasti yksinkertaistaen voidaan sanoa, että työtapaturmina korvataan työnteon yhteydessä, työntekopaikan alueella, työmatkalla, työpaikan läheisyydessä vietettävällä virkistystauolla ja esimerkiksi työhön liittyvässä koulutuksessa tai virkistystilaisuudessa sattuvat tapaturmat. Useimmiten arvioidaan myös sitä, onko tapaturma sattunut olosuhteeseen nähden tavanomaisessa toiminnassa.

Laissa on kuitenkin erityissäännös, TyTAL 34 §, jonka perusteella korvattavat olosuhteet poikkeavat muista tapaturmista silloin, kun on kyse pahoinpitelystä tai muusta toisen henkilön tahallisesta teosta. Pahoinpitelyn ja toisen henkilön tahallisen teon korvattavuutta arvioitaessa on otettava huomioon myös teon syy. Syyt jakaantuvat kolmeen kategoriaan.

Jos teko johtuu työntekijän perhesuhteisiin tai muuhun yksityiselämään liittyvistä syistä, ei sitä korvata työtapaturmana missään olosuhteessa. Jos siis työntekijän kumppani tulee työntekijän työpaikalle ja pahoinpitelee tämän, ei kyse ole korvattavasta työtapaturmasta.

Jos taas teon syynä on työntekijän työtehtävä, korvataan tapahtuma työtapaturmana missä tahansa olosuhteessa sattuneena. Myös työntekijän vapaa-ajalla sattuneet tapahtumat voidaan tällöin korvata työtapaturmina. On huomattava, että lain tarkoittamasta työtehtävästä on kyse vain, kun teon syynä todella on jokin kyseisen työntekijän omaan työhön liittyvä syy. Yksistään tekijän tunteminen työn kautta tai tekijän yleinen viha esimerkiksi tiettyä ammattikuntaa kohtaan ei riitä.

Käytännössä kyse ei siis ole korvattavasta työtapaturmasta, jos sosiaalityöntekijä joutuu vapaa-ajallaan pahoinpitelyn kohteeksi siksi, että edustaa tekijälle sosiaalityöntekijöiden ammattikuntaa yleisesti. Jos pahoinpitelijä taas kohdistaa tekonsa sosiaalityöntekijään siksi, että tämä on osallistunut pahoinpitelijän lasten huostaanottoa koskevan päätöksen tekemiseen, on myös vapaa-ajalla tapahtuneessa pahoinpitelyssä kyse korvattavasta työtapaturmasta.

Kolmannen kategorian muodostavat ”muut tapaukset”, joissa teon syynä ei ole työntekijän yksityiselämään liittyvä seikka eikä tämän työtehtävä. Tällöin pahoinpitely ja muu toisen henkilön tahallinen teko voidaan korvata työtapaturmana, mutta kapeammissa olosuhteissa kuin muut tapaturmat. Korvaussuoja kattaa työn, työntekopaikan alueella tavanomaisen toiminnan, työmatkan ja työhön liittyvän koulutustilaisuuden. Esimerkiksi työntekopaikan viereisessä lounasravintolassa tai pikkujouluissa tapahtuva pahoinpitely ei siis ole korvattava, ellei teon syynä sitten ole työntekijän työtehtävä.

Tilanteiden tunnistaminen on tärkeää

On tärkeää, että terveydenhuolto ja työnantajat tunnistavat väkivaltatilanteet, joissa voisi olla kyse korvattavasta työtapaturmasta. Työnantajan täytyy ilmoittaa tietoonsa tulleesta työtapaturmasta vakuutuslaitokselle. Tiedon tapaturmasta voi toimittaa myös työntekijälle hoitoa antanut terveydenhuollon toimija. Kun epäilty työtapaturma ilmoitetaan vakuutuslaitokselle, se ratkaisee vahingon korvattavuuden ja toimittaa tapausta koskevat tilastotiedot TVK:lle. Näin ilmiöstä ja sen kehityksestä saadaan mahdollisimman oikeaa tietoa.

Tapausten ilmoittaminen vakuutuslaitoksille on edellytys myös sille, että työtapaturmissa vahingoittuneet saavat heille kuuluvat korvaukset. Vakuutuslaitos korvaa työtapaturman perusteella mm. korvattavasta vahingosta aiheutuneet sairaanhoitokulut ja työkyvyttömyyden ilman aikarajaa, niin kauan kuin hoidon tarve ja työkyvyttömyys johtuvat työtapaturmasta aiheutuneesta vammasta tai sairaudesta.

Työssä kohdattavan väkivallan ennaltaehkäisy on ensisijaista. Mutta väkivaltaa kohdannut voi useissa tapauksissa saada turvaa myös lakisääteisestä vakuutuksesta.

Lyhyesti kirjoittajasta

Mari Karttunen työskentelee TVK:ssa tapaturma-asiain korvauslautakunnassa (Tako) juristina ja esittelijänä. Marin tehtäviin kuuluu myös jäsenyhtiöverkoston verkostovastaavana toimiminen. Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen parissa hän on työskennellyt vuodesta 2014 alkaen.