Asiantuntija pohtii: Työtapaturmavakuutus on voimassa myös drooniuhan aikana

Merja Salonen 5.6.2026 Ukrainaan kohdistuvan Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset ovat tulleet yhä lähemmäksi myös suomalaisten arkea. Olemme saaneet jo kokea vakavan drooniuhan ja muutaman Suomeen eksyneen droonin. Sota on tullut jo niin lähelle, että moni työntekijä miettii, onko työnantajan ottama lakisääteinen työtapaturma- ja ammattitautivakuutus voimassa, jos drooni aiheuttaa vahinkoa työssä tai työmatkalla. Tässä kirjoituksessa käydään läpi työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen turvan voimassaoloa drooniuhan aikana ja sitä, mihin tämä perustuu.

Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen voimassaolo perustuu lakiin

Ukrainan sotaan liittyvän ja Suomessa ilmenevän drooniuhan aikana työtapaturma- ja ammattitautivakuutus on voimassa ja myös droonien aiheuttamat vahingot voivat tulla korvattavaksi työtapaturmina. Tämä perustuu työtapaturma- ja ammattitautilakiin (459/2015)(Avaa uuden ikkunan)(TyTAL).

TyTAL:a edeltäneen tapaturmavakuutuslain (608/1948)(Avaa uuden ikkunan) 4 §:n 3 momentin mukaan työtapaturmaksi katsottiin myös sellainen työntekijää 1 momentissa mainituissa olosuhteissa kohdannut tapaturma, joka on aiheutunut sodasta tai aseellisesta selkkauksesta. TyTAL:n hallituksen esityksen mukaan (HE 277/2014(Avaa uuden ikkunan), s.20) säännös lisättiin tapaturmavakuutuslakiin vuoden 1940 alussa talvisodan aikana. Lisäykseen vaikuttivat sen aikaiset tulkinnat tapaturmasta ja sodan merkityksestä. Jo tapaturmavakuutuslain aikana säännöstä pidettiin käytännössä tarpeettomana, sillä korvattavauuden osalta samaan lopputulokseen - eli siis vahinkojen korvaamiseen - päädyttäisiin jo tapaturmavakuutuslain 4 §:n 1 momenttia ja vuonna 1993 voimaan tullutta 4 a §:ää soveltamalla.

TyTAL:ia säädettäessä tähän oikeustilaan ei tehty muutosta, ja kun itsestään selvistä asioista ei haluta säätää, ei TyTAL:iin otettu tapaturmavakuutuslain 4 § 3 momentin tapaista säännöstä. Säännöksen poistamisella ei ollut kuitenkaan tarkoitus muuttaa silloin vallinnutta oikeustilaa tai vakuutusturvan voimassaoloa sotatoimialueella. Tätä päätelmää todentaa toisaalta myös se, että TyTAL:iin ei otettu säädöstä, jonka mukaan työtapaturmavakuutus ei olisi voimassa sodan tai aseellisen selkkauksen aikana tai säännöstä, joka sulkisi turvan piiristä pois sotaan tai aseelliseen selkkaukseen liittyvät vahingot.

Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen turva on siis voimassa myös sodan tai aseellisen selkkauksen aikana. Näin ollen työtapaturma- ja ammattitautivakuutus on voimassa myös silloin, kun Suomeen kohdistuu drooniuhka tai sodasta johtuvat ja Suomeen kulkeutuvat droonit aiheuttavat vahinkoa.

Tapaturman korvattavuusratkaisu tehdään TyTAL:n perusteella

Vaikka työtapaturma- ja ammattitautivakuutus on voimassa, vakuutusturvan voimassaolosta on erotettava kuitenkin toinen kysymys eli se, korvataanko sodasta tai aseellisesta selkkauksesta aiheutunut vahinko. Korvattavuus ratkaistaan TyTAL:n säädösten mukaan kuten kaikissa muissakin työtapaturmissa ja ammattitaudeissa.

TyTAL 17 §:ssä säädetyn tapaturman määritelmän mukaan drooni olisi määritelmän tarkoittama ulkoinen tekijä, joka voisi aiheuttaa äkillisen ja odottamattoman tapahtuman, josta voisi aiheutua vamma tai sairaus.

Ollakseen työtapaturma droonin aiheuttaman tapaturman pitää olla sattunut sellaisissa olosuhteissa, joista TyTAL:ssa säädetään. Korvattavissa olosuhteissa tapahtuneita vahinkoja voivat olla esim. työssä (TyTAL 21 §) ja työntekopaikan alueella (TyTAL 22 §) sekä työmatkalla (TyTAL 23 § 1 mom 1 kohta) sattuneet tapaturmat. Korvauskäsittelyssä selvitetään joka tapauksessa aina vahingon sattumisolosuhteet. Droonivahingoissa tulee siten selvitettäväksi esim., missä työntekijä oli ja mitä tekemässä silloin, kun vahinko sattui. Vaikka pelastusviranomainen olisi vaaratiedotteella antanut drooneihin liittyen ulkonaliikkumiskiellon, mutta työnantaja tästä huolimatta määräisi työntekijät tulemaan töihin työpaikalle, se ei vaikuttaisi vakuutusturvan voimassaoloon työmatkalla. Vakuutusturva olisi voimassa TyTAL:n mukaisesti.

Soveltuuko TyTAL 34 § pahoinpitelystä ja toisen henkilön tahallisesta teosta?

TyTAL 34 §:ssa on säännös pahoinpitelystä ja toisen henkilön muun tahallisen teon aiheuttamasta vahingosta. Droonivahingoissa tämä säännös tuskin tulee sovellettavaksi, sillä se edellyttäisi, että drooni olisi tarkoitettu kohdistumaan juuri tiettyyn työntekijään. Tähän saakka Suomeen tulleet droonit ovat olleet sellaisia, ettei niiden ole edes alun perinkään ollut tarkoitus päätyä Suomeen. Sotatoimien ei voida katsoa kohdistuvan yksittäiseen henkilöön vastaavalla tavalla kuin pahoinpitelyn tai toisen henkilön muun tahallisen teon. TyTAL 34 §:n säännöstä pahoinpitelystä ja muusta toisen henkilön tahallisesta teosta ei ole muutoinkaan kytketty sotatilaan, vaan tulkintaa tehdään aina yksittäisen henkilön kannalta.

Myötävaikutus korvauksen vähennysperusteena

TyTAL:ssa säädetään vahingoittuneen mahdollisen myötävaikutuksen huomioon ottamisesta päivärahan määrässä (TyTAL 61 §). Säännöksen mukaan päivärahaa voidaan vähentää, jos vahinkotapahtuman pääasiallisena syynä on ollut esimerkiksi vahingoittuneen muu menettely, jossa on ollut kysymys törkeästä huolimattomuudesta tai rikollisesta toiminnasta. Säännöksen tulkinnassa ja vähentämisen edellytyksiä arvioitaessa voisi tulla huomioon otettavaksi se, millaisia määräyksiä ja vaaratiedotteita viranomaiset ovat mahdollisesti antaneet drooniuhan tilanteessa (ovatko vaaratiedotteet sisältäneet ulkonaliikkumiskiellon eli pitäisi pysyä sisätiloissa tai siirtyä sisätiloihin). Mahdollinen tulkintatilanne voisi syntyä siitä, että pelastusviranomainen olisi antanut ohjeen sisätiloissa pysymisestä ja työnantaja puolestaan ohjeen työpaikalle tulemisesta.

Teoriasta käytäntöön

Drooniuhka on onneksi vielä pysynyt uhkana eikä se ole konkretisoitunut sattuneina vahinkoina. Tässä vaiheessa mahdollisten korvauskysymysten kartoittaminen on vielä teoreettista pohdintaa, mutta droonivahingon sattuessa joudumme soveltamaan - ja tulkitsemaan - TyTAL:ia uudessa tilanteessa. Ja kuten muutoinkin uusissa tulkintakysymyksissä, viime kädessä tapaturman korvattavuus työtapaturmana ratkaistaan muutoksenhakuelimen päätöksellä.

Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen voimassaolo myös drooniuhan aikana ja mahdollisen droonivahingon sattuessa on samantyyppinen asia kuin kysymys työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen voimassaolosta sairausloman aikana työskennellessä. Molemmissa tilanteissa työtapaturma- ja ammattitautivakuutus on voimassa, ja perustekin on samanlainen: vakuutuksen voimassaoloa ei ole TyTAL:ssa suljettu pois näissä tilanteissa.

Jos haluat tietää lisää siviilihenkilön vakuutusturvasta sotatoimialueella, kannattaa tutustua Elina Holmaksen kirjoitukseen: Asiantuntija pohtii: Siviilityöntekijän vakuutusturva sotatoimialueella(Avaa uuden ikkunan)

Lyhyesti kirjoittajasta

Asiantuntijan kuva

Merja Salonen työskentelee TVK:ssa lakiasioiden parissa juristina ja verkostovastaavana keskeisille sidosryhmille. Työtapaturmavakuutuksen korvaus- ja lakiasioiden parissa hän on tehnyt töitä vuodesta 1998 alkaen. Merja Salonen seuraa työssään työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen toimeenpanoon liittyviä ilmiöitä.