Asiantuntija pohtii: Harmaa talous – näkymätön uhka, joka koskettaa meitä kaikkia

Mitä on harmaa talous?

Laki harmaan talouden selvitysyksiköstä määrittää harmaan talouden näin: taloudellinen toiminta, jossa jätetään hoitamatta lakisääteisiä velvoitteita, kuten verojen tai sosiaaliturvamaksujen maksamisen. Se voi olla esimerkiksi pimeän työn teettämistä, työsuhteen naamiointia yrittäjyydeksi, kirjanpidon salaamista tai muiden työnantajavelvoitteiden laiminlyöntiä.

Vaikka toiminta ei aina ole suoraan rikollista, se ei ole täysin laillistakaan. Harmaa talous on piilorikollisuutta, josta vain osa tulee viranomaisten tietoon.

Tapaturmavakuutus harmaan talouden ytimessä

Yksi keskeinen osa-alue harmaassa taloudessa liittyy lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen. Työnantajalla on velvollisuus ottaa vakuutus, jos työntekijöille maksettujen palkkojen määrä ylittää 1 500 euroa kalenterivuodessa (vuonna 2026).

Tapaturmavakuutuskeskus (TVK) valvoo, että työnantajat täyttävät lakisääteisen vakuuttamisvelvollisuutensa. TVK:n valvonta vertaa työnantajien tulorekisteri-ilmoituksia ja vakuutusrekisteritietoja. Jos työnantaja maksaa palkkaa, mutta vakuutusta ei ole, joutuu työnantaja maksamaan vakuutusmaksua vastaavan maksun lisäksi myös laiminlyöntimaksun. Mikäli vakuutusta ei oteta esimerkiksi pimeän työn yhteydessä, kyse on suoraan harmaasta taloudesta.

Vuonna 2025 TVK lähetti vakuuttamisvelvollisuutensa laiminlyöneille työnantajille 2 909 laskua yhteisarvoltaan 1,14 miljoonaa euroa. Vakuuttamattomaksi jäänyt palkkasumma oli 36,4 miljoonaa euroa, määrä kasvoi hieman edellisvuodesta.

Vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyönnin syynä on usein tietämättömyys, mutta se ei ole peruste laiminlyöntimaksun poistamiseen. Työnantajat muistavat usein maksaa eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut, mutta lakisääteinen tapaturmavakuutus unohtuu tästä kolmikosta. Toisinaan laiminlyönnin taustalta paljastuu myös puhdas välinpitämättömyys. Sama asiakas saa useita laiminlyöntimaksuja ja lopulta joudutaan ns. pakkovakuuttamaan työnantaja eli TVK ottaa yritykselle lakisääteisen tapaturmavakuutuksen valitsemastaan vakuutusyhtiöstä.

Miksi harmaa talous on kaikkien ongelma?

Harmaata taloutta torjutaan viranomaisten ja muiden toimijoiden toimenpiteillä, joilla ehkäistään ja paljastetaan lailliseen liike- ja ammattitoimintaan liittyvien velvoitteiden laiminlyöntiä. TVK saakin vinkkitietoja mahdollisista tapaturmavakuuttamisen laiminlyönneistä Eläketurvakeskukselta sekä Lupa- ja valvontavirastolta. Nämä tapaukset voivat johtaa jopa työnantajan tuomitsemiseen petoksesta. Ilman tehokasta yhteistyötä viranomaisten välillä harmaan talouden paljastaminen olisi huomattavasti vaikeampaa.

Harmaa talous ja talousrikollisuus aiheuttavat vuosittain valtavia menetyksiä valtiolle ja vääristävät kilpailua. Rikolliset hyödyntävät yrityksiä yhä enemmän rikollisen toiminnan työkaluina. Talousrikosten määrä on taas kasvussa, ja sama kehitys on jatkunut jo vuosia. Talousrikoksissa voidaan käyttää erilaisia, monimutkaisiakin kansainvälisiä järjestelyitä.

Minkä suuruisista summista ja luvuista harmaassa taloudessa on kyse?

Viime vuoden tilastot kertovat seuraavaa:

• Tulli torjui veromenetyksiä 15,8 miljoonaa euroa.
• Kela teki poliisille 471 tutkintapyyntöä etuusväärinkäytöksistä, joiden arvo oli 3,8 miljoonaa euroa.
• Poliisin tietoon tuli jälleen ennätysmäärä talousrikoksia (2 788 kpl) ja tutkittavien tapausten määrä on kasvanut jo pitkään.
• Verohallinto määräsi verotarkastusten perusteella yli 240 miljoonaa euroa veroja maksuun.
• Työeläkevakuuttamisessa ilmi tulleet vakuuttamisen virheet kohdistuivat 377 työnantajaan ja koskivat noin 1 946 työntekijää.

Harmaa talous ei ole vain yksittäisten yritysten tai työntekijöiden valinta – se heijastuu yhteiskuntaan monin tavoin:

• Verotulojen menetys heikentää kaikkia hyödyttäviä palveluja (esim. terveydenhuoltoa ja infrastruktuuria).
• Rehellinen kilpailu kärsii, koska harmaan talouden toimijat tarjoavat tuotteita tai palveluita halvemmalla jättämällä verot ja työnantajamaksut maksamatta.
• Työntekijöiden oikeusturva rapautuu, jos he jäävät vaille lakisääteistä sosiaaliturvaa, kuten eläkettä, työttömyyskorvausta ja tapaturmavakuutusta.
• Yhteiskunnallinen luottamus: Harmaa talous heikentää yleistä moraalia ja luottamusta yhteiskunnan toimivuuteen sekä oikeudenmukaisuuteen.
• Kuluttajansuoja puuttuu: Jos palveluja ostetaan ns. pimeästi, kuluttajalla ei ole esimerkiksi takuuta tai vakuutusturvaa virheiden ja vahinkojen varalta.

Työntekijä kantaa suurimman riskin

Pimeä työ voi kuulostaa joillekin joustavalta tai helpolta ratkaisulta, mutta riski on iso. Jos vahinko sattuu eikä työtapaturmavakuutus ole voimassa, työntekijä voi jäädä ilman korvauksia, jos pimeästä työstä on sovittu yhdessä työnantajan kanssa. Erityisen vakavaksi tilanne muuttuu pysyvän invaliditeetin tai kuolemantapauksen yhteydessä.

Sivusto harmaa-talous-rikollisuus.fi

Kaikki keskeiset harmaan talouden torjuntaa tekevät viranomaiset ja ministeriöt tuottavat sisältöä sivustolle harmaa-talous-rikollisuus.fi. Tavoitteena on osoittaa, että harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunta kuuluu kaikille ja ajankohtaisia ilmiöitä kuvataan yhdistelemällä useamman eri viranomaisen havaintoja.

Sivusto tarjoaa ajankohtaista tietoa harmaan talouden ja talousrikollisuuden ilmiöistä, laajuudesta, torjunnasta sekä siitä, miten toimia oikein ja suojautua harmaan talouden ja talousrikollisuuden aiheuttamilta haitoilta. Ajankohtaisia ilmiöitä kuvataan yhdistelemällä useamman eri viranomaisen havaintoja.

Pieni teko, iso merkitys: ilmoita puuttuva vakuutus itse

Työnantaja voi itse ilmoittaa vakuutuksen puuttumisen TVK:lle, jolloin laiminlyöntimaksu on pienempi. Ilmoituksen voi tehdä helposti sähköpostitse (valvonta@tvk.fi) tai soittamalla numeroon 0409 221 223.

Syytä vakuutukseen puuttumiseen ei tarvitse kertoa eikä TVK sitä kysy. Ilmoituksessa tulee olla vain työnantajatiedot (nimi, osoite ja y-tunnus tai henkilötunnus). Jos työnantaja on ilmoittanut palkkatiedot tulorekisteriin, TVK saa tiedot sieltä. Jos ilmoitusta tulorekisteriin ei ole tehty, tulee työnantajan kertoa maksettu bruttopalkka (ilman veroja), työnteon aikajakso (mistä mihin) ja ammattiluokka (esim. lastenhoitaja).

Vakuuttamisvelvollisuutensa laiminlyöneeltä työnantajalta peritään laiminlyöntiajalta maksu, joka vastaa kohtuulliseksi katsottavaa vakuutusmaksua. Sen lisäksi peritään laiminlyöntimaksu, joka on yleensä vakuutusmaksua vastaavan maksun suuruinen.

Lyhyesti kirjoittajasta: