11 TOT-tutkintaa vuonna 2025 - näistä viisi tutkintaryhmissä
TVK:n tietoon tuli vuonna 2025 kaikkiaan 19 kuolemaan johtanutta tapaturmaa, joita selviteltiin työpaikkaonnettomuuksientutkinnan (TOT) prosesseissa. Näistä tapauksista varsinainen ns. valmisteleva tutkinta tehtiin kymmenen tapauksen osalta, joissa kuoli yhdeksän palkansaajaa ja yksi maatalousyrittäjä. Tapaturmat sattuivat pääasiassa rakennus- ja kuljetusalalla, ja niissä korostuivat puristumiset, putoamiset ja raskaiden taakkojen hallintaan liittyvät vaaratilanteet. Valtaosa tapauksista oli niin sanottuja perinteisiä työtapaturmia, joiden taustalla olevat riskitekijät ja ehkäisykeinot ovat jo hyvin tunnettuja.
TOT-tutkinnassa selvitetyt kuolemaan johtaneet työtapaturmat
Vuonna 2025 TOT-tutkintaprosessin valmistelevassa vaiheessa selvitettiin 10 kuolemaan johtanutta työtapaturma- ja ammattitautilain (TyTAL, 459/2015) tai maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain (MATAL, 873/2015) 5 §:n mukaisesti korvattavaa työtapaturmaa. Näissä työtapaturmissa kuoli 9 palkansaajaa ja yksi maatalousyrittäjä. Yleisimmin työtapaturma sattui rakennus- tai kuljetusalalla. Tapaturmamekanismeissa korostuivat puristumiset ja putoamiset. Kuolleiden keski-ikä oli noin 40 vuotta. Nuorin oli 19-vuotias ja vanhin 66-vuotias. Neljässä tapauksessa henkilö työskenteli yksin.
Kaiken kaikkiaan TOT-prosessissa selviteltiin vuoden 2025 aikana 19 kuolemaan johtanutta tapaturmaa. Näistä 9 eivät kuitenkaan olleet TyTAL:n tai MATAL:n mukaan korvattavia vahinkotapahtumia, mikä on TOT-toimintaa määrittelevään lakiin kirjattu tutkintaan otettavien tapausten perusedellytys. Nämä tapaukset sattuivat muun muassa lähetetyille työntekijöille, eläkeläisille tai tapaukset eivät muutoin täyttäneet TyTAL:n tai MATAL 5§:n mukaisia korvattavia vahinkotapahtumien määritelmiä. Tapauksista, jotka kuuluivat TOT-tutkinnan laajuuteen, tutkintaa jatkettiin tutkintaryhmissä viiden kuolemaan johtaneen työtapaturman osalta. Yksi tutkinnoista kuitenkin keskeytettiin nopeasti tutkinnan jatkamispäätöksen jälkeen, koska kyseessä olikin lähetetty työntekijä, eikä tapaus näin ollen täyttänyt em. tutkintaan ottamisen perusedellytyksiä. Edellä mainittujen neljän tutkintaryhmävaiheeseen edenneen tapauksen lisäksi tutkintaa jatkettiin tutkintaryhmissä myös yhden vakavaan, ei kuolemaan johtaneet maatalousyrittäjän vammautumiseen johtaneen työtapaturman osalta.
Vertailukelpoista tilastoa TOT-prosessissa tai prosessin valmistelevassa vaiheessa selvitetyistä tapauksista ei ole saatavilla aiemmilta vuosilta. Tarkasteltaessa TyTAL:n mukaisesti korvattuja kuolemaan johtaneita työssä ja työpaikan alueella palkansaajille ja vapaaehtoisesti itsensä vakuuttaneille yrittäjille sattuneita työtapaturmia on kehitys 2020-luvulla ollut vaihtelevaa. Vuonna 2020 sattui 19 kuolemaan johtanutta työtapaturmaa ja vuonna 2021 niitä sattui 13. Korkeimmat lukumäärät ovat vuosilta 2022 ja 2024, jolloin työtapaturmissa kuoli 26 ihmistä vuodessa. Vähiten kuolemaan johtaneita työtapaturmia sattui vuonna 2023, jolloin kuolemaan johtaneet vammat aiheutuivat 12 työtapaturmasta. Pidemmän aikavälin tarkastelussa kehitys on ollut erittäin hyvää: 1970-1980 -luvuilla kuoli vuosittain työpaikkatapaturmissa tyypillisesti yli 100 henkeä, ja vielä 2000-luvun alkuvuosinakin 30–50 henkeä vuodessa. Pitkän aikavälin tapaturmakehitykseen voi perehtyä julkaisussa Pitkän aikavälin tarkastelussa näkyy työelämän muuttuminen turvallisemmaksi(Avaa uuden ikkunan).
Tarkemmat tiedot TyTAL:n ja MATAL 5§:n mukaisesti korvattavista TOT-prosessissa selvitetyistä tapauksista löydät kuolemaan johtaneet työtapaturmat 2025 listauksesta(Avaa uuden ikkunan). Keskeneräiset ja valmistuneet TOT-tutkinnat löydät TOT-raportit | Työtapaturmatieto(Avaa uuden ikkunan).
Vahingoittumistavoissa korostuvat puristumiset
Kuolemaan johtaneet vammat johtuivat yleisimmin tilanteista, joissa työntekijä puristui raskaan taakan tai koneen liikkuvien osien väliin. Kymmenestä prosessin valmistelevassa vaiheessa tutkitusta tapauksesta kahdessa kuljettaja jäi kuormauksen aikana kaatuneen tai pudonneen taakan alle. Yhdessä tapauksessa tapaturma aiheutui raskaan lavetin laskeutuessa alas. Lisäksi yhdessä tapauksessa työntekijä puristui jyrän alle, toisessa tuotevalmistaja jäi puristuksiin koneen liikkuvien osien väliin, ja yhdessä tapauksessa työntekijä kiilautui roska-astian kanssa hississä. Näistä vahingoista kaksi sattui kuormaukseen ja kuorman purkuun tarkoitetulla alueella. Kaksi huoltoalueella tai korjaamossa ja yksi rakennustyömaalla. Maatalousyrittäjän vakavaan vammautumiseen johtanut työtapaturma aiheutui paalikoneen luukun väliin puristumisesta.
Kolmessa tapauksessa kymmenestä kuolemaan johtaneet vammat olivat seurausta putoamisesta, siitä aiheutuneesta maahan iskeytymisestä tai hukkumisesta. Maahan iskeytymiset sattuivat laivan rakennuksessa ja elintarviketeollisuudessa. Toisessa tapauksessa henkilö putosi korkealta noin 8 metrin korkeudesta ja toisessa nojatikkailta noin 1,5 metrin korkeudesta. Hukkuminen tapahtui sillan rakennustyömaalla, jossa työntekijä putosi sillan kannessa olleesta aukosta virtaavaan jokeen.
Kolme tapauksista sattui rakentamisen toimialalla, kaksi tieliikenteen tavarakuljetuksessa ja kaksi elintarviketeollisuudessa. Muut tapaukset sattuivat laivojen rakentamisessa, kaivostoiminnassa ja karjantuotannossa. Vuonna 2025 sattuneista kuolemaan johtaneista työtapaturmista valtaosa oli niin sanottuja perinteisiä työtapaturmia. Tällaisille työtapaturmille on tyypillistä, että niiden taustalla olevat vaaratekijät ja ehkäisykeinot ovat jo hyvin tunnettuja. Tämä korostuu esimerkiksi putoamisiin, koneiden ja laitteiden käyttöön, eläinten käsittelyyn sekä raskaiden taakkojen siirtoon liittyvissä tapauksissa, jotka olivat tapetilla myös vuonna 2025 sattuneissa kuolemaan johtaneissa työtapaturmissa. Olemassa olevan tiedon hyödyntäminen, työmenetelmien systemaattinen parantaminen sekä turvallisten käytäntöjen noudattamisen varmistaminen ovatkin edelleen keskeisiä keinoja vastaavien vahinkojen ehkäisemiseksi.
Tutkinnoissa on tunnistettu erityisesti riskienarviointiin, turvallisuusjohtamiseen ja töiden suunnitteluun liittyviä juurisyitä
Tutkintaryhmävaiheeseen edenneitä tapauksia selvitettiin laajasti tutkintaryhmissä. Maaliskuun 2026 alussa on valmistunut neljä tutkintaa ja yksi on kesken. Neljän valmistuneen tutkinnan osalta vahingoittumistavat vaihtelevat raskaan taakan alle puristumisesta korkealta putoamiseen sekä eläimen aiheuttamaan vakavaan vammaan. Kahdessa työtapaturmassa kuoli työssään kokeneet maatalousyrittäjä ja kuorma-auton kuljettaja. Kahdessa kuoli vähemmän kokemusta työtehtävästä omanneet kaksi asentajaa. Kaikki tapaukset sattuivat fyysistä työtä tekeville.
Tapausten keskeisinä yhteisinä syytekijöinä nousee erityisesti esiin puutteet viimehetken tilannekohtaisessa riskien arvioinnissa. Yhteistä tapauksille on myös, että riskienhallinta ei ole kohdistunut riittävällä tarkkuudella työn kannalta merkittäviä riskejä sisältäneisiin työvaiheisiin, kuten nostoihin, kuorman purkuun, eläinten käsittelyyn tai koneiden huoltotöihin. Riskejä ei ollut joko tunnistettu tai niitä ei ollut kytketty konkreettisiksi ja toimiviksi työohjeiksi. Tapauksissa korostuvat myös tapaturmissa yksittäisten henkilöiden ja työryhmien omatoimisuus, jonka seurauksena ohjeistettuja tai suunniteltuja turvallisia työmenetelmiä sovellettiin työturvallisuuden kustannuksella.
Keskeisiä yhteisiä torjuntatekijöitä ovat vaarallisten työvaiheiden huolellinen ennakkosuunnittelu, tilannekohtainen riskien arviointi, selkeät ja käytännössä toimivat työohjeet sekä perehdytys. TOT-raporteissa on annettu tapauskohtaisesti konkreettisia suosituksia työn turvallisuuden parantamiseen.
Ensimmäinen vuosi uudistunutta TOT-tutkintaa
Onnettomuuksien tutkinnoista TVK:ssa on pitkät perinteet; toiminta aloitettiin jo vuonna 1971. Vuoden 2024 loppuun mennessä oli tutkittu 955 onnettomuutta, joissa oli kuollut 1060 ihmistä ja loukkaantunut lisäksi kymmeniä muita. Vuoden 2025 alusta voimaan tulleen lakiuudistuksen myötä tästä aiemmin sopimuksiin ja TVK:n hallituksen linjauksiin perustuvasta toiminnasta tuli TVK:n lakisääteinen tehtävä. Uudistuksen myötä tutkinta laajeni koskemaan myös maatalousyrittäjiä. Toiminnan yleisenä tarkoituksena on työturvallisuuden kehittäminen selvittämällä sattuneisiin onnettomuuksiin ja niiden seurausten suuruuteen johtaneet tapahtumat ja syytekijät.
TOT-toimintaa johtava TVK:n TOT-johtokunta kokoontui vuoden aikana 13 kertaa. Toiminnan uudelleen käynnistymisen jälkeen johtokuntaa työllistivät erityisesti toimintaa ohjaavien linjausten ja toimintatapojen määrittelyt. Johtokunnan laissa ja linjauksissa määriteltyjen perusprosessien mukaisesti kokouksissa käsiteltiin myös tietoon tulleita työpaikkakuolemantapauksia ja niihin liittyviä tutkintaesityksiä sekä seurattiin tutkimusprojektien etenemistä.
Johtokunnassa valmisteltiin myös TOT-toiminnan strategiaa. Strategiatyössä vahvistettiin toiminnan missioksi kehittää työpaikkojen turvallisuutta tuottamalla merkityksellistä ja faktoihin perustuvaa tutkittua tietoa sattuneista työtapaturmista ja ammattitaudeista sekä uusista riskeistä päätöksenteon, oppimisen ja varautumisen tueksi. Visiotavoitteeksi määriteltiin kehittää TOT-toiminnasta valtakunnallisesti tunnettu, vaikuttava ja arvostettu työturvallisuuden instituutio, jonka tuottama tieto ohjaa ennakoivaa turvallisuustyötä ja tukee suomalaisia työpaikkoja kohti nollavahinkotavoitetta. Tavoitteeseen pyrkimiseksi määriteltiin strategiatyössä kaikkiaan seitsemän seuraaville painopistealueille sijoittuvaa toimenpidekokonaisuutta:
- Toimintaympäristön aktiivinen seuranta, ennakointi ja toiminnan kehittäminen
- Aktiivinen viestintä
- Tutkittavissa tapauksissa priorisoitavat aihepiirit ja kriteerit
Laadukas tutkintatoiminta edellyttää hyvää yhteistyötä eri tahojen kanssa. TVK:n ja sen yhteistyökumppaneiden, kuten pelastustoimen, poliisin ja työsuojeluviranomaisten, välinen tiivis ja kitkaton yhteistyö on välttämätöntä tutkinnan onnistumiseksi. Lakiuudistuksen myötä TVK:lla on laajat tiedonsaanti- ja käsittelyoikeudet kaikkiin TOT-tutkintojen kannalta välttämättömiin tietoihin, mikä mahdollistaa kattavan ja tarkan tutkinnan.
TOT-tutkintaa varten sovittu ilmoitusmenettely ei ole toiminut täysin aukottomasti, koska TVK:n vahinkotilastojen ennakkotiedon mukaan vuonna 2025 kuolemaan johtaneita työtapaturmia sattui 11 työntekijälle ja yhdelle vapaaehtoisen työajan vakuutuksen omanneelle yrittäjälle. Kaikista tapauksista ei siis ole välittynyt tietoa TOT-tutkinnan käynnistämiseksi. Haasteita ilmoitusmenettelyyn tuovat erityisesti vahingot, joissa työtapaturmissa vahingoittunut kuolee saamiinsa vammoihin viiveellä.
TOT-tutkinnan tutkintaryhmien toiminta on vuoden 2025 aikana selkeästi tehostunut, mikä näkyy sekä tutkintaprosessien nopeutumisena sekä tutkintaryhmien asiantuntijoiden kasvaneena sitoutumisena. Tehostumista on vauhdittanut myös se, että asiantuntemusta on hankittu myös ulkopuolisilta konsulteilta. Tutkintaryhmien koulutusta ja osaamista on vahvistettu edelleen myös järjestelmällisellä perehdytys- ja koulutusohjelmalla. TOT-tutkinnan keskimääräinen läpimenoaika tapauksen tietoon tulosta salassa pidettävän tutkintaselosteen valmistumiseen oli noin seitsemän kuukautta. Valtaosassa TOT-johtokunnassa vuonna 2025 käsitellyistä tapauksista päätöksenteko oli sujuvaa ja TOT-tutkintatoiminta saatiin vakiinnutettua osaksi organisaation normaaleja prosesseja.